Miksi läskeillä lapsilla on aina pihtikintut?
Hinkkaako reidet jo niin pahasti, että luuston kehitys menee vinoon polvien kohdalta? Ihan kymmenvuotiasta jo puhun.
Jos ette ole ilmiöön kiinnittäneet huomiota, niin katsokaapa seuraavan kerran tarkemmin.
Kommentit (13)
Painoa liikaa polville, helpommin taipuu vissiin sisäänpäin. Mullakin on. Polvet kestää vaan 49kilon määrää jolloin pihdit katoo kokonaan, mut se vaan on aika sairas määrä 169 senttiselle.
Lapsena luusto on pehmeää ja kehitysvaheessa.
Varmasti ylipaino vaikuttaa jalkojen muotoon. Olen muuten ihan saman havainnut. Oudot pihtikintut kaikilla läskilapsilla.
Kela-laskuja tässä odotellessa ortopedian ja fysioterapian muodossa meille kaikille veronmaksajille.
Kaverini (nainen) oli lapsena hoikka koko lapsuuden ajan, mutta hänellä on taipumus keskivartalolihavuuteen ja hänellä on lievät pihtisääret. Joten ei johtu ylipainosta kasvun aikana, vaan on näköjään geneettinen ominaisuus, joka kulkee käsi kädessä keskivartalolihavuuteen taipuvaisuuden kanssa.
Jos joku ei tiedä, mitä "pihtikintuilla" tarkoitetaan, niin sillä tarkoitetaan sitä, että polvet osuu seistessä yhteen, mutta sääriluut taipuvat ulospäin eivätkä nilkat osu yhteen, kun polvet osuvat.
Pikkulapsilla on länkisääret, alkavat kadota 1-vuotiaana, viimeistään 3-vuotiaana. Sen jälkeen lapselle tulee pihtikintut, jotka alkavat suoristua viimeistään 10-vuotiaana.
Totta!
Läskitissit ja kunnon rasvavatsa ja sitten kummallisesti ulospäin lähtevät sääret kulkevat käsikädessä nimenomaan lapsilla -- jo ihan ennen esimurrosikää.
Kai terveydenhuollossa tämäkin on havaittu ja ei hyvältä näytä ennestäänkin jo hälyttävien tuki- ja liikuntaelinsairauksien kannalta.
Olen pohtinut tätä, joten voin vastata. Heillä on niin paljon painoa kannateltavanaan, että lantion tukirakenteet eivät kestä, eivätkä ne enää ole tasapainossakaan. Selkä menee notkolle, vatsa roikkuu edessä eli kehittyy ankkatyyli. Hyppiminen on erityisen kuluttavaa ja olenkin huomannut, että he kompensoivat lihastensa heikkoutta hyppäämällä lantio vinossa, jotta pääsisivät korkeammalle. Virheellisestä lantiosta seuraa pihtipolvisuutta. Pakaralihakset ovat heikot ja niitä pitäsikin alkaa vahvistaa, samoin kuin polvia tukevia pienempäiä lihaksia.Ppainon nousu olisi pysäytettävä. Pituuskasvu korjaisi kyllä tilannetta, kun ei vain hankkisi lisää kiloja. Harva normaalipainoinenkaan kävelee ja juoksee oikein. Kyykkyyn ylös asennoissakin näkee, että miten väännetään polvet vinossa ylös. Juostessa lantio liikkuu sivusuunnassa ylimääräisiä liikkeitä ja eteen taakse suunnassa on häiriötä myös. Juoksuaskelen pitäisi viedä eteenpäin, eikä rasittaa lonkkia, polvia jne.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini (nainen) oli lapsena hoikka koko lapsuuden ajan, mutta hänellä on taipumus keskivartalolihavuuteen ja hänellä on lievät pihtisääret. Joten ei johtu ylipainosta kasvun aikana, vaan on näköjään geneettinen ominaisuus, joka kulkee käsi kädessä keskivartalolihavuuteen taipuvaisuuden kanssa.
Jos joku ei tiedä, mitä "pihtikintuilla" tarkoitetaan, niin sillä tarkoitetaan sitä, että polvet osuu seistessä yhteen, mutta sääriluut taipuvat ulospäin eivätkä nilkat osu yhteen, kun polvet osuvat.
Joillain ilman muuta ihan geneettinen ominaisuus. Mutta näillä lihavilla lapsilla sääntö eikä poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsilla on länkisääret, alkavat kadota 1-vuotiaana, viimeistään 3-vuotiaana. Sen jälkeen lapselle tulee pihtikintut, jotka alkavat suoristua viimeistään 10-vuotiaana.
Ehkä se sitten vain korostuu läskeillä lapsilla, jos näin?
Onko jotain linkkiä laittaa?
Oon miettinyt samaa. Aina kesäsin kun uimarantakausi aukeenäitä näkee.
Melkein kaikilla tietyn läskeysrajan ylittäneillä tällaiset on, ikään katsomatta.
Ehkä off topic, mutta:
Näen päivittäin huomattavan ylipainoisia, eri-ikäisiä aikuisia, joilla aivan suorat sääret. Itselläni taas on ollut pihtipolvet lapsesta lähtien ja olen aina ollut normaalipainoinen. Väärä polven asento ja lumpion vääränlainen "hankauskulma" voi sitten aiheuttaa nivelrikkoa ja muuta kiusaa.
Paino vääntää polvia sivulle.