Onko kertomatta jättäminen sama asia kuin valehtelu?
Jos ei kerro koko totuutta menneistä seksisuhteistaan, niin pidättekö sitä valehteluna?
Kommentit (10)
Kaikkea ei tarvitse kertoa. Jos ne menneet seksisuhteet ei enää mitenkään liity tähän hetkeen, ei niistä ole mikään pakko puhua. Jos se on jollekin ongelma niin voi voi.
Riippuu kysytäänkö suoraan. Suoraan kysymykseen on annettava suora vastaus. Kertomatta jättäminen on valehtelun pienempi serkku.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea ei tarvitse kertoa. Jos ne menneet seksisuhteet ei enää mitenkään liity tähän hetkeen, ei niistä ole mikään pakko puhua. Jos se on jollekin ongelma niin voi voi.
Entä jos mieskin jättää kertomatta jotain menneisyydestään?
Ei ole valehtelua, jos ei valehtele.
Mä tosin suuttuisin esim siitä, jos mieheni olisi paneskellut jonkun meidän lähipiiriin kuuluvan kanssa eikä hän kertoisi siitä mulle, vaikka se olisi tapahtunut ennen mua. Olisi todella petetty olo.
Valehtelua se on silloin, jos suoraan kysytään, ja vastaa valheellisesti tai ei ollenkaan.
Eli periaatteessa kertomatta jättäminen ei ole valehtelua.
Tuossa tilanteessa sanoisin siis, että jos toinen kysyy vaikka: "onko sulla ollut paljon seksikumppaneita?" ja vastaat siihen: "no ei niitä nyt niin montaa ole.." vaikka niitä oiskin melkoinen määrä, niin ei ole suoranaista valehtelua. Harmaalla alueella kylläkin. Jos taas toinen kysyy tarkkaa lukumäärää ja heität jotain vallan muuta, kuin totuus on, niin se sitten taas on valehtelua.
Ei se ihan mustavalkoista ole. En kuitenkaan sen kummemmin lähtisi tuollaisessa asiassa petkuttamaan. Jos menneisyyden seksikumppanit ovat puolisolle iso ongelma, niin ehkä se puoliso ei sitten ole sinulle oikea. Seksuaalimoraali ois syytä olla puolisoilla suht samanlainen, että homma toimii. :)
Oli asia mikä hyvänsä niin kertomatta jättäminen on valehtelua. Kaikkein pahinta tietysti jos toinen kysyy ja sitten vain valehtelee. Molemmat ihan yhtä pahoja.
Kumppaneiden määristä saa 'vähän' valehdella, mutta parantumattomista seksitaudeista ei saa missään nimessä valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kysytäänkö suoraan. Suoraan kysymykseen on annettava suora vastaus. Kertomatta jättäminen on valehtelun pienempi serkku.
Kyllä se siinä kohtaa kun asiaa kysytään on ihan sama asia kuin valehtelu.
Vierailija kirjoitti:
Valehtelua se on silloin, jos suoraan kysytään, ja vastaa valheellisesti tai ei ollenkaan.
Eli periaatteessa kertomatta jättäminen ei ole valehtelua.
Tuossa tilanteessa sanoisin siis, että jos toinen kysyy vaikka: "onko sulla ollut paljon seksikumppaneita?" ja vastaat siihen: "no ei niitä nyt niin montaa ole.." vaikka niitä oiskin melkoinen määrä, niin ei ole suoranaista valehtelua. Harmaalla alueella kylläkin. Jos taas toinen kysyy tarkkaa lukumäärää ja heität jotain vallan muuta, kuin totuus on, niin se sitten taas on valehtelua.
Ei se ihan mustavalkoista ole. En kuitenkaan sen kummemmin lähtisi tuollaisessa asiassa petkuttamaan. Jos menneisyyden seksikumppanit ovat puolisolle iso ongelma, niin ehkä se puoliso ei sitten ole sinulle oikea. Seksuaalimoraali ois syytä olla puolisoilla suht samanlainen, että homma toimii. :)
Nimenomaan tätä mä ihmettelen. Miksi se perhe halutaan perustaa usein sellaisen miehen kanssa jolle asialla on merkitystä ja sitten se oma värikäs menneisyys vaietaan kuoliaaksi? Miksi se oma unelmien mies ei ansaitsekaan oikeaa unelmiensa kumppania vaan itsestä valehdellaan sellainen?
Jos asiasta erikseen kysytään ja kertoo valheita, niin silloin on. Mutta jos ei kysytä eikä aktiivisesti kerro, niin ei silloin ole valetta.