Oletko jo jättänyt miehesi mielessäsi, mutta hän ei tiedä asiasta vielä mitään?

Kyllä. Ei tuntuis missään erota. Surullista että tähän on tultu, en olisi toivonut näin :( omat tunteet vaan loppuivat, kun kävi ilmi että miehellä oli sivusuhde. Nyt vaan odotan että vauva kasvaa niin isoksi että vuoroasumonen on helpompi järjestää. Itsellä ei ole ketään uutta kiikarissa, siitä ei ole kyse. Rakkaus vaan pikkuhiljaa kuoli sen jälkeen kun kunnioitus oli mennyt.

Minulla sama eli juurikin kunnioitus meni kun mies pahoinpiteli mut.Tässä kesän aikana aion sit ilmoittaa että muutan pois.

Itselleni teki ex-vaimo tämmöisen reilun tempun. Minä hölmö yritin auttaa ja satsata perheen hyvinvointiin...samaan aikaan vaimo teki eroa mielessään ja sitten yksi kaunis päivä riidan jälkeen ilmoitti lähtevänsä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla sama eli juurikin kunnioitus meni kun mies pahoinpiteli mut.Tässä kesän aikana aion sit ilmoittaa että muutan pois.

Toivotan sinulle onnea ja että pääset alta pois ehjin nahoin.

Mä oon jättänyt muijani jo mielessä. Ei enää löydy sellaisia tunteita. Syyttely ja kaikki riehuminen, ei enää kunnioitusta. Pari kertaa käyny kiinni. Välillä huutaa rapussa ja parvekkeella mulle perään jos en heti tanssi sen pillin mukaan. Harmi ku on yhteinen lapsi. Lapsi on mahtava. Todennäköisesti muija käyttää lasta erossa kostaakseen ja varmaan haukkuu mut lapselle, tekee sitä välillä jo nyt. Toisaalta en murehdi, koska olen hyvä isä ja poikamme tietää sen. Aika surullista ton naisen katkeruus, minkäs teet, itsehän elämänsä pilaa.

Haaveilen jo omasta asunnosta, suunnittelen elämääni ilman tuota naista, toivottavasti saan mahdollisimman paljon aikaa poikani kanssa, rakastan häntä paljon.

Tavallaan... Mies ei halua lapsia ja hänellä on muitakin rajoituksia mitä en kaipaa elämääni (saamattomuus, sos.tilanteiden pelko, huono itsetunto). Kerään tässä vain voimia repiä itseni irti miehestä josta kuitenkin välitän...

Ei kun olen kertonut jo miehelle mutta en vielä tiedä toteutuuko ero eikä mikään muu ole vielä valmista mutta sitä mies ei luultavasti tiedä.

Olen. Ei paljon tarvittaisi, että olisin vielä valmis muuttamaan mieltäni, mutta jos tämä jatkuu syksyyn saakka tällaisena niin lähden lopullisesti. Ja siis kaiken, mitä toivoisin/haluaisin/tarvitsisin olen lausunut ääneen mutta hän ei halua tarpeisiini vastata.

Todennäköisesti tämä on juuri näin omalla kohdallani.

Kunnioitus ja tunteet jäivät jostain syystä taka-alalle, kun miehen ''harrastus'' paljastui. On käynyt ilmi, että on yli puolen vuoden ajan etsinyt päivittäin tietoja entisestään, hankkinut uusia kuvia, säilyttänyt ja toljotellut vanhoja kuvia, tarkistanut päivittäin whatsapp paikalla oloa, tarkistanut viikottain osoitetietoja ja lista on loputon. En tiedä miten tähän pitäisi reagoida, mutta ei tämän tiedostaminen kovin mukavaa ole.

Kyllä. Kävin jo kaksiotakin katsomassa. Pakkaan jo mielessäni. Enää pitäis kysyä haluaako korjata parisuhdetta vai ei. Jos ei, niin muuttokuorma lähtee. Heippa!

Vierailija kirjoitti:

Mä oon jättänyt muijani jo mielessä. Ei enää löydy sellaisia tunteita. Syyttely ja kaikki riehuminen, ei enää kunnioitusta. Pari kertaa käyny kiinni. Välillä huutaa rapussa ja parvekkeella mulle perään jos en heti tanssi sen pillin mukaan. Harmi ku on yhteinen lapsi. Lapsi on mahtava. Todennäköisesti muija käyttää lasta erossa kostaakseen ja varmaan haukkuu mut lapselle, tekee sitä välillä jo nyt. Toisaalta en murehdi, koska olen hyvä isä ja poikamme tietää sen. Aika surullista ton naisen katkeruus, minkäs teet, itsehän elämänsä pilaa.

Haaveilen jo omasta asunnosta, suunnittelen elämääni ilman tuota naista, toivottavasti saan mahdollisimman paljon aikaa poikani kanssa, rakastan häntä paljon.

Mistä nainen on katkera?

Kyllä. Olin henkisesti jo eron käsitellyt, kun laitoin eron vireille käräjäoikeudessa, mutta sama taisi olla toisellakin puolella. Ei siinä eroitkuja itketty.

Exä muutti viikossa toiseen osoitteeseen.

Enpä ole itkenyt perään, ainoa harmitus on ollut, että ero olisi pitänyt ottaa jo kymmenen vuotta aiemmin..liikaa aikaa tuhlasin toivottomaan yritykseen.

Uusi asunto on viimeistä silottelua myöden valmis ja perjantaina en vaan enää mene vanhaan kotiin. Mies on jättänyt niin paljon kertomatta ja monet kerrat tulematta kotiin, että nyt on minun vuoroni vain häipyä sillä erolla, että en enää takaisin mene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon jättänyt muijani jo mielessä. Ei enää löydy sellaisia tunteita. Syyttely ja kaikki riehuminen, ei enää kunnioitusta. Pari kertaa käyny kiinni. Välillä huutaa rapussa ja parvekkeella mulle perään jos en heti tanssi sen pillin mukaan. Harmi ku on yhteinen lapsi. Lapsi on mahtava. Todennäköisesti muija käyttää lasta erossa kostaakseen ja varmaan haukkuu mut lapselle, tekee sitä välillä jo nyt. Toisaalta en murehdi, koska olen hyvä isä ja poikamme tietää sen. Aika surullista ton naisen katkeruus, minkäs teet, itsehän elämänsä pilaa.

Haaveilen jo omasta asunnosta, suunnittelen elämääni ilman tuota naista, toivottavasti saan mahdollisimman paljon aikaa poikani kanssa, rakastan häntä paljon.

Mistä nainen on katkera?

Ainakin rahasta. En täysin käsitä miksi, ei mulla kauheasti enempää ole ja maksan enemmän perheen menoista ja maksan myös usein jotain hänen juttujaan. Sitten varmaan tästä parisuhteen tilasta, ei täysin taida kestää sitä jos lähden, ehkä aavistaa että teen lähtöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon jättänyt muijani jo mielessä. Ei enää löydy sellaisia tunteita. Syyttely ja kaikki riehuminen, ei enää kunnioitusta. Pari kertaa käyny kiinni. Välillä huutaa rapussa ja parvekkeella mulle perään jos en heti tanssi sen pillin mukaan. Harmi ku on yhteinen lapsi. Lapsi on mahtava. Todennäköisesti muija käyttää lasta erossa kostaakseen ja varmaan haukkuu mut lapselle, tekee sitä välillä jo nyt. Toisaalta en murehdi, koska olen hyvä isä ja poikamme tietää sen. Aika surullista ton naisen katkeruus, minkäs teet, itsehän elämänsä pilaa.

Haaveilen jo omasta asunnosta, suunnittelen elämääni ilman tuota naista, toivottavasti saan mahdollisimman paljon aikaa poikani kanssa, rakastan häntä paljon.

Mistä nainen on katkera?

Ainakin rahasta. En täysin käsitä miksi, ei mulla kauheasti enempää ole ja maksan enemmän perheen menoista ja maksan myös usein jotain hänen juttujaan. Sitten varmaan tästä parisuhteen tilasta, ei täysin taida kestää sitä jos lähden, ehkä aavistaa että teen lähtöä.

Nyt kuullostaa siltä ettet kerro ihan kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Uusi asunto on viimeistä silottelua myöden valmis ja perjantaina en vaan enää mene vanhaan kotiin. Mies on jättänyt niin paljon kertomatta ja monet kerrat tulematta kotiin, että nyt on minun vuoroni vain häipyä sillä erolla, että en enää takaisin mene.

Ketjun ehdoton voittaja!

Tavallaan. En oikeastaan enää rakasta miestäni ja tuntuu, ettemme arvosta tarpeeksi samanlaisia asioita. Olen myöskin tullut itse siihen lopputulokseen, etten halua lapsia (ainakaan tämän miehen kanssa) ja miehelle taas perinteiset perhenormit ovat todella tärkeitä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon jättänyt muijani jo mielessä. Ei enää löydy sellaisia tunteita. Syyttely ja kaikki riehuminen, ei enää kunnioitusta. Pari kertaa käyny kiinni. Välillä huutaa rapussa ja parvekkeella mulle perään jos en heti tanssi sen pillin mukaan. Harmi ku on yhteinen lapsi. Lapsi on mahtava. Todennäköisesti muija käyttää lasta erossa kostaakseen ja varmaan haukkuu mut lapselle, tekee sitä välillä jo nyt. Toisaalta en murehdi, koska olen hyvä isä ja poikamme tietää sen. Aika surullista ton naisen katkeruus, minkäs teet, itsehän elämänsä pilaa.

Haaveilen jo omasta asunnosta, suunnittelen elämääni ilman tuota naista, toivottavasti saan mahdollisimman paljon aikaa poikani kanssa, rakastan häntä paljon.

Mistä nainen on katkera?

Ainakin rahasta. En täysin käsitä miksi, ei mulla kauheasti enempää ole ja maksan enemmän perheen menoista ja maksan myös usein jotain hänen juttujaan. Sitten varmaan tästä parisuhteen tilasta, ei täysin taida kestää sitä jos lähden, ehkä aavistaa että teen lähtöä.

Nyt kuullostaa siltä ettet kerro ihan kaikkea.

Mitä jäi puuttumaan? Joo, koko historiaa tähän on hankala kirjoittaa, että kaikki aukeaisi, eikä välttämättä aukeaisi silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen. Ei paljon tarvittaisi, että olisin vielä valmis muuttamaan mieltäni, mutta jos tämä jatkuu syksyyn saakka tällaisena niin lähden lopullisesti. Ja siis kaiken, mitä toivoisin/haluaisin/tarvitsisin olen lausunut ääneen mutta hän ei halua tarpeisiini vastata.

Tämä kuvaa kokolailla täydellisesti sitä, missä tilanteessa itsekin olen. Minun aikarajani sijoittuu myös jonnekin syksylle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen. Ei paljon tarvittaisi, että olisin vielä valmis muuttamaan mieltäni, mutta jos tämä jatkuu syksyyn saakka tällaisena niin lähden lopullisesti. Ja siis kaiken, mitä toivoisin/haluaisin/tarvitsisin olen lausunut ääneen mutta hän ei halua tarpeisiini vastata.

Tämä kuvaa kokolailla täydellisesti sitä, missä tilanteessa itsekin olen. Minun aikarajani sijoittuu myös jonnekin syksylle.

Oletteko nyt aivan varmoja, että puolisonne ovat käsittäneet miten kriittinen tilanne on? Sillä aikaa kun te teette eroa mielessänne niin toinen voi kokea ettei ole kuin pari pikkujuttua vialla suhteessa. Olisi reilua jos sanoisitte aikarajan suoraan ja kertoisitte että ero tulee muuten 100 % varmuudella. Jos olette avioliitossa niin muistakaa antaa mahdollisuus korjata tilanne harkinta-ajalla.