Lue keskustelun säännöt.
Miksi Menninkäinen haluaa Päivänsäteen, vaikka tulisi siitä sokeaksi?
22.05.2016 |
Alunperinhän Menninkäinen ihastuu nimenomaan Päivänsäteen ulkonäköön, mitä iloa siitä sitten olisi jos ei pääsisi sitä edes näkemään? Vai riittäisikö hänelle vain se tieto että nappasinpa paikan kauneimman tytyn itselleni?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei haittaa, vaikka loisteesi mun sokeaksi saa, on pimeässä hyvä asustaa."
Aivan, menninkäinen halusi päivänsäteen, mutta päivänsäde ei menninkäistä. Lauluhan on tietysti allegoria valosta ja pimeydestä: päivänsäde edustaa päivää ja menninkäinen yötä, ja he kuuluvat eri maailmoihin lopullisesti. Menninkäinen oli kuitenkin valmis sotkemaan järjestyksen ja uhrautumaan, päivänsäde ei.
Valo on olemassa positiivisesti – pimeys taas on vain valon poissaoloa, puutteen tila.
Kannattaisiko miettiä vähän syvällisemmin eikä juuttua siihen sokaistumiseen. Kyse on erilaisuudesta.
No miehet on yleensäkin vähän tyhmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna en itsekään tätä koskaan tajunnut, koska nehän eivät millään lailla ehtineet tutustua tai mitään. Mutta laulut on lauluja. En tajua monia muitakaan.
Eihän Romeo ja Juliakaan ehtineet kunnolla tutustua. Maailman tunnetuin rakkaustarina oli vain kohtuuttomuuksiin mennyt yhden yön juttu.
Täällä on usein keskusteluja aamu- ja iltavirkuista. Aamuvirkku päivänsäde ei halua itselleen iltavirkkua menninkäistä.;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laulu kertoo kilttimiehen perjantai-illasta.
Vierailija kirjoitti:
No miehet on yleensäkin vähän tyhmiä.
Niin taitaa olla, kun lähtivät tasa-arvo paskaankin mukaan. Kusivat omaan nilkkaansa kun joka käänteessä haukutaan tyhmäksi ja pompotetaan tasurikorttia vilkutellen. Kait se on sitä todellista tasa-arvoa kun sa mollata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on usein keskusteluja aamu- ja iltavirkuista. Aamuvirkku päivänsäde ei halua itselleen iltavirkkua menninkäistä.;)
Tämä oli hyvä analyysi.
Iltavirkun ja aamuvirkun onneton rakkaustarina.
Rehellisesti sanottuna en itsekään tätä koskaan tajunnut, koska nehän eivät millään lailla ehtineet tutustua tai mitään. Mutta laulut on lauluja. En tajua monia muitakaan.