Miksi jotkut nauraa hekottavat kaikelle?
Ihan sama mitä sanoo, aina sama reaktio: hekoheko. Ymmärrän että nauru voi johtua hermostuneisuudesta, mutta onko joku todella aina hermostunut? Eikö vain tajua miltä se kuulostaa?
Pitää olla aika hyvä kaveri, jotta tuosta kehtaa sanoa. No olen sanonutkin, silloin kun joku nauraa asialle, joka ei todellakaan ole hauska, päinvastoin. Ei sekään pitemmän päälle auta.
Kommentit (17)
Meillä asuu naapurissa lupsakka savolaisnainen joka nauraa joka jutulle. Tämän naisen kanssa on tosi helppo ja luonteva jutella ja minusta se on ihan mahtava ominaisuus. Vähän sellainen naispuolinen Heikkis-Jamo.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen pari tällaista tapausta. Ovat molemmat sellaisia "sosiaalisia" ja omasta mielestään kovin itsevarmoja. Itse sanoisin, että ovat usein sosiaalisesti vähän moukkia, eivät osaa kuunnella ja säätää omaa käyttäytymistään tilanteen mukaan.
Ja kyllä, tuo on ärsyttävä piirre. Jos on läheinen ystävä, asiasta voi kysyä.
Juu, ei varmaankaan osaa kuunnella. Yhdenkin kerran olin hädissäni, kun iäkkäillä vanhemmillani oli kotona todella paha tilanne. Ei olisi luullut naurattavan ketään, mutta tämä: hekoheko. Esimerkkejä olisi lukemattomia.
Mietin, voiko ihmisen päässä olla jotain "nurinpäin" niin, että omia reaktioitaan ei pysty tunnistamaan ja säätelemään - siis piuhat epäjärjestyksessä tai jotain sinne päin. Mutta ehkä ei.
Joskus olen ollut tilanteessa, missä ihminen esiintyy työtehtävässä aivan moukkamaisesti, eli hekottaa sopimattomassa tilanteessa. Eihän tuollaisia voi usein sattua, mutta pistää miettimään, miten kontrolli voi noin pettää. Vai mistä on kyse.
ap
Niitä tyyppejä on kahta lajia. Toiset on todella rasittavia ja ärsyttäviä, eikä niiden seurassa ole hyvä olla. Toiset on viihdyttäviä ja luontevia, eikä niiden seurassa tarvitse pakkohymyillä eikä pakkonauraa.
kammottavaa kun joku johtotehtävävässä vaan hekottelee. ja he luulevat olevansa "sosiaalisia".
Ihme ettei suomessa ole kielletty nauramista. On tämä niin tosikkojen maa.
No kyllähän jatkuvasti hekottavan päässä joku häiriö on. Yksi tunnetuimpia ja ärsyttävimpiä esimerkkejä on Arja Koriseva. Mulle tulee raivokohtaus, kun hän on esillä, käkä käkä käkä, ihan sama mitä haastateltava kysyy. Käkä käkä!
Aina iloa olla pittää, ettei syän märkäne. Mutta tosiaan, kun A. Koriseva mainittiin, niin katsokaas youtubesta viihdeohjelma Tukholman sketsi aiheesta, Petelius ja Mikko Kivinen.
Nämä ovat niitä ns. Tyhjännaurajia.
Vaskulaarinen dementia aiheuttaa tuollaista.
Se on epävarmuutta,tai jonkinasteista"tyhmyyttä"
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat niitä ns. Tyhjännaurajia.
Vanha sanonta: mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjän naurajasta.
Anopistani tuli dementian alkuvaiheessa ihme nauraja. Ihan iloinen ihminen muutenkin, mutta alkoi nauraa, vaikka olisi saninut sille , hyvää päivää.
Elämä menee rattoisammin hekottelemalla - tosikot voisi viedä hekotellen saunan taakse tai ripustaa hekotellen lyhtypylvääseen.
Sohvapotuis se yks mies rasittaa naurunsa takia. En tiedä onko oikeasti niin hauskaa että ääneen naurattaa vai joku maneerit.
Nauru on terapeutista ovat vaan lukeneet lööpit tarkkaan!
Tunnen pari tällaista tapausta. Ovat molemmat sellaisia "sosiaalisia" ja omasta mielestään kovin itsevarmoja. Itse sanoisin, että ovat usein sosiaalisesti vähän moukkia, eivät osaa kuunnella ja säätää omaa käyttäytymistään tilanteen mukaan.
Ja kyllä, tuo on ärsyttävä piirre. Jos on läheinen ystävä, asiasta voi kysyä.