En tajua miten ihmiset jaksaa säätää kaikkea turhaa koko ajan

He jaksavat elää normaalia elämää, koska eivät ole masentuneita. 

Muille tuo puuhastelu ei ole turhaa. Ite ainakin tykkään touhuta kaikenlaista, aina ei tietenkään jaksa ja silloin pidän taukoa mutta normaalipäivänä on aina jotain puuhailtavaa jota teen mielelläni.

Olet asian ytimessä ap, ihmiset ovat niin sosiaalistuneita tähän yhteiskuntaan, etteivät osaa kyseenalaistaa tekemisiään. Toisaalta se on hyvä, että suurin ihmismassa pyörittää isoa pyörää touhuumalla kaikenmoisen turhuuden ympärillä, joka tuo heidän elämäänsä lisäarvoa. Sinä tarvitset selkeästi merkityksellisempää tekemistä, oletko miettinyt mitä se voisi olla? Vapaaehtoistyö kenties, jossa kokisit toimivasi jonkin oikeasti tärkeän asian eteen.

Kaikki nyt vaan eivät ole samalla tietoisuuden tasolla. Mutta ihan samalla tavalla me kaikki lopulta ollaan toisten autettavina jossain laitoksessa paskomassa vaippoihimme ja tukehtumassa kymmeneen pilleriin aamuin illoin...  Elämä on turhaa, mutta siitä voi yrittää nauttia kukin itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

Mä voin tehdä vaikka mitä turhaa, jos se tuottaa mulle mielihyvää. Nautin tekemisestä. Esimerkiksi yhteen aikaan ompelin telkkaria katsellessani Barbien vaatteita. Ei mulla ollut edes Barbeilla leikkivää lasta, mutta tykkäsin tekemisestä ja lahjoitin niitä vaatteita erään toisen keskustelupalstan kautta Barbie-ikäisille lapsille.  Varmaan tuntisin samoin kuin sinäkin, jos tekisin asioita vain velvollisuudesta ta koska muutkin niin tekevät. 

Miksi se pitää ängetä tuota masennusta joka keskusteluun. Ap olet älykäs. Älä ap välitä, on ihmisiä joita ei vain kiinnosta tyhjänpäiväisten asioittensa pyörittely päivästä seuraavaan, mutta massa menee eteenpäin koska se on vain Opittu niin ja ihmiset ovat laumaeläimiä ja haluavat turvallisuutta ja tuttuja kuvioita ja saavat kai jotain nautintoa rutiinien toistamisesta. Minäkin ponnistelen joka päivä mutta en tajua mitä ns.järkeä on millään. Ainoa intohimo elämässäni on ollut hevoset ja jossain määrin taide. Saisipa tehdä jotain oikeasti merkityksellistä ja olisipa jokin sellainen asia johon voisi syventyä intohimoisesti koko elämänsä. Ehkä sen voi löytää vielä kuka tietää.

Mitä ihmisten sitten pitäisi tehdä kaiket päivät? Istua sohvalla ja tuijottaa telkkaria ja palstailla av:lla?

Se on fakta että mikään asia ei suuressa mittakaavassa ole järkevää, mutta jos tykkää kitkeä rikkaruohoja ja pestä ikkunat vaikka kerran viikossa niin mitä sitä kukaan on tuomitsemaan. Se tuottaa tekijälle mielihyvää.

Ei ole turhaa puuhastelua jos siitä itselle tulee hyvä mieli. Pakkopulla "koska muutki" tekeminen on kyllä turhaa.

Eihän tuo tekeminen kansan normin tavoin ole mikään paha asia, mutta se on, kun massa pakottaa yksilöt samoihin kuvioihin mukaan eli väestön homogenisointi voi olla isokin ongelma. Kyllähän tästä on viitteitä täällä harva se päivä, mutta ehkä tärkeämpi kysymys on, ovatko mielipiteet täällä samat kuin irl?

Ootko ap introvertti :) ?

Ei puuhastelu ole sinänsä turhaa eikä se minua ärsytä, vaikka itse en sitä harrasta. Vittumaiseksi se käy silloin, kun ihmiset alkavat ottaa ne omat naurettavat kiinnostuksenkohteensa liian vakavasti. Nauroin kerran vahingossa ääneen kun eräs amk-opettajani oikein tosissaan ja vakavasti puhui opiskelijoille omasta aineestaan niin kuin se oikeasti olisi ollut TODELLA TODELLA TÄRKEÄÄ! Tilanne oli suorastaan koominen, koska kyseessä oli asia, joka nyt ei oikein mitenkään ole kovin vakavasti otettava.

Muo tympäisevät yli kaiken nuo naamakirjan haasteet. Ei vittu en tee todellekaan mitään sen vuoksi että joku vähä älynen on keksinyt mielestään nokkelan haasteen.

Vierailija kirjoitti:

Ei puuhastelu ole sinänsä turhaa eikä se minua ärsytä, vaikka itse en sitä harrasta. Vittumaiseksi se käy silloin, kun ihmiset alkavat ottaa ne omat naurettavat kiinnostuksenkohteensa liian vakavasti. Nauroin kerran vahingossa ääneen kun eräs amk-opettajani oikein tosissaan ja vakavasti puhui opiskelijoille omasta aineestaan niin kuin se oikeasti olisi ollut TODELLA TODELLA TÄRKEÄÄ! Tilanne oli suorastaan koominen, koska kyseessä oli asia, joka nyt ei oikein mitenkään ole kovin vakavasti otettava.

Minusta on useimmiten hienoa nähdä, miten ihminen on Innoissaan jostain aihealueesta. Eriasia sitten, jos sitä tarvitsee uskonlahkomaisesti jankata ja väkisin vängätä toiselle... Siinä ei ole mitään hienoa :P tuollaista AP:n nenännyrpistelyä, ja itsensä toisten yläpuolelle nostamista en ole myöskään koskaan oikein ymmärtänyt. *taptap* kyllä se siitä

Elämän tarkoitus on tylsyyden karkoitus. Pakkohan täällä on jotakin yrittää keksiä, jotta ei olisi niin tylsää.

Luulen, että osalla ihmisistä kyse onkin siitä, että he masentuisivat, jos pysähtyisivät. Itsekin ajattelen elämän turhuutta. Yritän kuitenkin kehittää välillä jotain juttuja tai päämääriä, etten masentuisi, jotta olisi jotain odotettavaa. Jos ei ole yhtään mitään missä edetä, elämä tuntuu niin tyhjältä. Sitä en kylläkään itsekään ymmärrä, miten joillain tuntuu olevan sata rautaa tulessa yhtä aikaa. Siis että miten he jaksavat. Vaikka toisaalta on se niinkin, että mitä enemmän tekee, sitä enemmän jaksaa tehdä, kun pääsee siihen moodiin.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että osalla ihmisistä kyse onkin siitä, että he masentuisivat, jos pysähtyisivät. Itsekin ajattelen elämän turhuutta. Yritän kuitenkin kehittää välillä jotain juttuja tai päämääriä, etten masentuisi, jotta olisi jotain odotettavaa. Jos ei ole yhtään mitään missä edetä, elämä tuntuu niin tyhjältä. Sitä en kylläkään itsekään ymmärrä, miten joillain tuntuu olevan sata rautaa tulessa yhtä aikaa. Siis että miten he jaksavat. Vaikka toisaalta on se niinkin, että mitä enemmän tekee, sitä enemmän jaksaa tehdä, kun pääsee siihen moodiin.

Jaksaminen johtuu siitä, että suunnitteleminen ja tekeminen tuottaa mielihyvää. Ei niinkään lopputulos. Kuulun itsekin näihin, joilla on aina monta "projektia" menossa ja heti, kun yhden saa valmiiksi, pitää olla jo uusi suunniteltuna tilalle. 

Muakin ärsyttää ton masennusdiagnoosin jakaminen. Itse tykkään vapaa-ajalla vain olla eikä se tee musta masentunutta. Tämmöinen olen ollut koko 35-vuotisen elämäni ajan. Koen kuitenkin olevani positiivinen, elämänmyönteinen ihminen, olen naimisissa, lapsia, koulutus on ja hyvä keskiluokkainen työ. En ole syrjäytynyt enkä masentunut, tykkään vaan hurjasti oman itseni seurasta, en kaipaa kansalaisopiston kursseja tai puutarhanhoitoa. Myös kaikki massatapahtumat inhottaa. Ja juu, kyllä olen introvertti.

Vierailija kirjoitti:

Elämän tarkoitus on tylsyyden karkoitus. Pakkohan täällä on jotakin yrittää keksiä, jotta ei olisi niin tylsää.

Mutta onko hauki vain kala?

Olen samaa mieltä siitä että jos tekee asioita sen takia kun normisto vaatii, se on turhaa. Itse teen sen takia että elämäni olisi helpompaa ja toki osittain myös estetiikan takia. Vapaaehtoistyötä teen koska se on hauskaa, se ei palvele mitään muuta etua.

En kyllä sanoisi ap:ta älykkääksi ihmiseksi. Älykäs keksii kyllä mielekästä tekemistä itselleen. Ja miksi mikään syvällinen pohdiskelu edes sulkisi pois jonkun leipomisen, askartelun, kodin sisustamisen tai kyläilyn??? Mun kaikki älykkäät ystävät kyllä harrastavat kaikenlaista "turhaa", sekös on älykkäältä kielletty? Olette varsin kummsllisia.