Miten oppisin pitämään liikunnasta?

Liikutko siis ollenkaan? 

Jos et, niin aloita ihan pienistä puolen tunnin kävelylenkeistä, mene pelaamaan kivassa seurassa minigolfia. Siitä reipastuneena vaikka sulkapalloa. Taita pikkumatkat pyöräillen tai kävellen. 

Ei liikunta tarkoita verenmaku suussa vetämistä pulssia kolmeen sataan. Pikku hiljaa ylipäänsä liikunnallinen elämäntapa johtaa tarpeeseen tehdä jotain enemmän. 

Minulle auttoi pari asiaa: hyvän ohjaajan löytäminen ja tarpeeksi kova liikunta. Vuosikausia yritin innostua eri lajeista, mutta lopetin aina. Liikunta sinänsä ei minusta ole hauskaa, ja en saanut mitään näkyvää tulosta aikaiseksi, joten mietin että miksi turhaan kiduttaa itseään tällaisella, mistä ei ole mitään hyötyä. Olen myös laiska, enkä saa itseäni yksin piiskattua liikkeelle, saati tarpeeksi tehokkaaseen treeniin.

Sitten löysin crossfit-salin. Laji sopii minulle, koska tunnit tehdään kovaa ja tehokkaasti, eikä tarvitse nyhjätä puurtamassa tuntikausia. Ohjaajan kanssa on hyvä kemia, se potkii perseelle tarpeeksi, mutta ei ole liian natsi. Tuloksia tulee nopeasti, muutoksen näkee sekä painoissa, toistoissa että peilissä. Kaikille laji ei tietenkään sovi, mutta minulle se oli heti sopiva. 

Löytämällä se oma tapa liikkua ja havaitsemalla oma kehitys. Mä olin liikunnanvihaaja suunnilleen aikuisiälle asti ja luulin itseäni kömpelöksi ja kankeaksi. Kun aloin käydä jumpissa ja oppia kehontuntemusta joogan ja pilateksen avulla, tajusin, että mun on tosi helppo omaksua uusia asioita ja kehonhallintani kehittyi aivan huimasti. En ole mikään himoliikkuja enkä kauheassa tikissä, mutta tykkään liikkua ja kokeilla uutta. 

Jokin toinen laji, jos vain olis mahdollista?