Mies sekosi ja jäin yksin lasten kanssa

No eihän tuosta nyt varmaan tarvetta olekaan kirkossa kuulutella, hyvä jos joitakin lähimpiä joille voi asiasta avautua.

Selviät kesästä ja elämästä muutenkin varmasti aivan mainiosti. Nautit lapsistasi etkä jää kiinni tähän oloon. Nyt kun pysähdyt ajattelemaan realistisesti niin ei kaksi lasta ole mahdoton luku yksin hoitaa, alat kehittelemään naapureiden/perhekerho yms. Tuttujen kautta tukiverkkoa itsellesi

Ensimäisen viestin kirjoittaja jatkaa vielä, että tarkoitus oli oikeasti tsempata vaikka nyt viestin luettuani saattoikin tylyn kuuloinen olla.

Mielenterveysongelmat on niin iso ja raskas asia lähipiirille että voi olla että elämästänne tulee paljon helpompaakin nyt kuin aikaisemmin kun tosiaan nyt sinulla on vain kaksi lasta eikä tarvitse huolehtia jatkuvasti aikuisen miehen tunnetiloista ja siitä kuinka isän psyykkiset ongelmat vaikuttavat lapsiin ja koko teidän perheeseen.

Kiitos. Hyvää realismia. En tosiaan ole mitenkään liian väsynyt. Huolettaa vaan, kun olen aiemmin ollut. Ja toivoisin että olisin lapsille iloisempi äiti, esikoinen saa usein turhaa nurinaani niskoilleen. Väsyneenä nalkutan ja motkottelen ihan tarpeettomia.

Ei se ollut ollenkaan tyly. Juuri sopiva tähän vaiheeseen. Pahin sokki on jo ohi ja arkirytmi paikallaan. Kesä on taas uusi tilanne, siksi tässä pohdiskelen miten pärjätään.

Vierailija kirjoitti:

Ihan pienet, 1,5 ja 4-vuotiaat. Olen sinnitellyt tässä mutta hankalaa on. Ahdistaa, kun kaikki luulevat että oli ihan tavallinen ero ja oikeasti taustalla miehen vaikeat ja pitkittyneen mt-ongelmat.

En voi puhua asiasta kuin lähimmille. Mies kieltänyt kertomasta vakavasta sairastumisestaan.

Nyt huolestuttaa pitkä kesäloma kun päiväkoti on kiinni. Miten jaksan arjen ja saan lapset hoidettua. Suku asuu kaukana.

Miksi teit lapsia milenterveysongelmaisen kanssa? Ja vielä kaksi kappalein. Pyydä itsellesi tukiperhettä, jotta saat joskus itsellesi lapsivapaata. Tai muuta sinne, missä sukulaiset ovat.

Käytkö töissä ja lapset vain huvituksen vuoksi hoidossa? Jos ovat huvitushoidossa, voit neuvoa kysyä joltain yksinhuoltajalta, joka oikeasti hoitaa lapsensa itse.

Onhan varahoito auki kesäisinkin jos raskaaksi käy. Oletko töissä vai kotiäitinä? 

Vierailija kirjoitti:

Onhan varahoito auki kesäisinkin jos raskaaksi käy. Oletko töissä vai kotiäitinä? 

Töissä ole , mutta teen vähän lyhyempää. Ai voisikohan kesken kesääkin kysellä loman muutosta varahoidosta, jos alan väsyä? En tosiaan tajunnut, olen ilmoittanut lomat etukäteen mut ehkä voisin sitäkin vielä selvittää jos saisi muutettua.

Miksi et pärjäisi? Minulla on 1,5 ja 3-vuotiaat, ja ihan hienosti pärjätään kolmistaan. Ei ole edes tullut mieleen, että olisi jotain erityisiä ongelmia kesällä, silloinhan on ihanaa kun voi olla paljon ulkona. Eväät vain mukaan ja pienempi voi leikkipuistossa nukkua rattaissa päikkärit. Meillä ainakin lapset viihtyvät tosi hyvin ulkotouhuissa ja itsekin siinä usein samalla saa juttuseuraa. Onko lapsilal jotain sairautta tai erityisongelmia vai miksi koet arjen niin hankalaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pienet, 1,5 ja 4-vuotiaat. Olen sinnitellyt tässä mutta hankalaa on. Ahdistaa, kun kaikki luulevat että oli ihan tavallinen ero ja oikeasti taustalla miehen vaikeat ja pitkittyneen mt-ongelmat.

En voi puhua asiasta kuin lähimmille. Mies kieltänyt kertomasta vakavasta sairastumisestaan.

Nyt huolestuttaa pitkä kesäloma kun päiväkoti on kiinni. Miten jaksan arjen ja saan lapset hoidettua. Suku asuu kaukana.

Miksi teit lapsia milenterveysongelmaisen kanssa? Ja vielä kaksi kappalein. Pyydä itsellesi tukiperhettä, jotta saat joskus itsellesi lapsivapaata. Tai muuta sinne, missä sukulaiset ovat.

Käytkö töissä ja lapset vain huvituksen vuoksi hoidossa? Jos ovat huvitushoidossa, voit neuvoa kysyä joltain yksinhuoltajalta, joka oikeasti hoitaa lapsensa itse.

Tähän on pakko vielä kommentoida, että ei kukaan varmastikaan tieten tahtoen tee lapsia henkilön kanssa joka ei jaksa edes itseään kannatella. En tehnyt minäkään mutta hups heijaa 11 vuoden parisuhteen jälkeen meidänkin perheen isä sairastui psyykkisesti vaikka mitään oireita tai viittauksia sellaiseen ei koskaan ollut. Meillä tilanne on hoidossa ja hallinnassa mutta ymmärrän hyvin miten asiat voisi olla myös toisin.

Ja tottakai uusi tilanne mietityttää ja pelottaa, lapsetkin kun saattavat oireilla eroa hyvinkin raskaasti ja se kaikki kaatuu sinun harteille ja hoidettavaksi.

Toivotaan aurinkoista kesää sinulle ja lapsillesi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan pienet, 1,5 ja 4-vuotiaat. Olen sinnitellyt tässä mutta hankalaa on. Ahdistaa, kun kaikki luulevat että oli ihan tavallinen ero ja oikeasti taustalla miehen vaikeat ja pitkittyneen mt-ongelmat.

En voi puhua asiasta kuin lähimmille. Mies kieltänyt kertomasta vakavasta sairastumisestaan.

Nyt huolestuttaa pitkä kesäloma kun päiväkoti on kiinni. Miten jaksan arjen ja saan lapset hoidettua. Suku asuu kaukana.

Miksi teit lapsia milenterveysongelmaisen kanssa? Ja vielä kaksi kappalein. Pyydä itsellesi tukiperhettä, jotta saat joskus itsellesi lapsivapaata. Tai muuta sinne, missä sukulaiset ovat.

Käytkö töissä ja lapset vain huvituksen vuoksi hoidossa? Jos ovat huvitushoidossa, voit neuvoa kysyä joltain yksinhuoltajalta, joka oikeasti hoitaa lapsensa itse.

Hirveä olet :/

Onneksi AP vaikuttaa fiksulta, ja kääntää sinulle toisenkin posken.

Mun mielestä lapsellakin tulisi olla oikeus lomaan hoidosta vanhempien kesälomien/talvilomien aikaan, mutta jos arki tuntuu raskaalta jo valmiiksi, niin olisi vain tyhmää että ajaisit tilasi vielä huonommaksi.

Hyvällä omallatunnolla viet lapset hoitoon, lepäät lomasi aikana päiväkotiajan ja sen jälkeen akkuja ladanneena alat selvittämään mistä löydät arkeesi helpotusta.

Joko toisella ollut puolitoistavuotis-neuvola? Pyydä sieltä esitteitä mahdollisista avun tarjoajista ja hoida arkesi kuntoon siltä osin, että jaksat työt, kodin, lapset ja myös itsestä tulee huolehtia.

Etsi myös tukiverkkoa ympärillesi, mites miehen vanhemmat/lapsen kummit/työkaverit jne.... apua saa vain pyytämällä.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä lapsellakin tulisi olla oikeus lomaan hoidosta vanhempien kesälomien/talvilomien aikaan, mutta jos arki tuntuu raskaalta jo valmiiksi, niin olisi vain tyhmää että ajaisit tilasi vielä huonommaksi.

Hyvällä omallatunnolla viet lapset hoitoon, lepäät lomasi aikana päiväkotiajan ja sen jälkeen akkuja ladanneena alat selvittämään mistä löydät arkeesi helpotusta.

Joko toisella ollut puolitoistavuotis-neuvola? Pyydä sieltä esitteitä mahdollisista avun tarjoajista ja hoida arkesi kuntoon siltä osin, että jaksat työt, kodin, lapset ja myös itsestä tulee huolehtia.

Etsi myös tukiverkkoa ympärillesi, mites miehen vanhemmat/lapsen kummit/työkaverit jne.... apua saa vain pyytämällä.

Joo, toi suunnitelman tekeminen on varmaan nyt viisasta. Neuvola meni, mutta voisin ehkä soittaa ja kysyä puhelimessaan neuvoja. Vaikeinta on ollut ruoka, teen paljon valmisruokaa ja toivoisin että ehtisin/jaksaisin itse laittaa. Kaupassa käyminen lasten kanssa on todella hankalaa myös.

Kiitos kun olette vastailleet. Olen tällaisessa pohdintavaiheessa nyt, menee hyvin mutta vielä pelottaa että jotain sattuu.

Tuosta ruoka-asiasta. Mitä jos ottaisit tavoitteeksi jonkun pienen asian. Minä koetan parantaa meillä ruokailua. Olen ottanut tavoitteeksi että jokainen lapsi söisi ainakin parilla ruualla jotain kasviksia tai hedelmiä (sairauksista ym johtuen se ei ole lapsille helppoa). Toisinaan onnistuu hyvin ja toisinaan huonosti.

Eli ota vaikka yksi ruoka jonka pyrit tekemään pari kertaa viikossa itse. Tai jotain muuta mikä tuntuu sopivalta pieneltä jutulta. Nauti kun se onnistuu. Kun siitä tulee rutiinia voit lisätä uusia tavoitteita.

Tsemppiä

Jaksa pitää rajat ja säännöllinen päivärytmi lasten kanssa. Siten arki pysyy hallinnassa vaikka muuta hankaluutta tai surua olisi. Vähitellen helpottaa. Vastuu on yksin raskaampi, mutta ei mahdoton. Mieti miten arki on mukavaa, keksi tapoja ja tilanteita rentoutua lasten kanssa. Muista liikunta ja ulkoilu että lapset saavat purkaa päivällä energiaa ja nukkuisivat yöllä paremmin. Älä siitä ruuasta nyt stressaa, teet silloin kun on aikaa ja välillä oikaiset eineksillä. Voimia ja iloa teille, pystyt siihen!

Esim cittari tuo ruuan kotiin ilmaisella kuljetuksilla kun tietty euromäärä ylittyy

Ei se valmisruoka ole mikään synti. Eivät lapset muista sitä, tekikö äiti makaronilaatikon tai pinaattilätyt itse, mutat sen saattavat muistaa jos äiti oli ahdistunut ja aina väsynyt. Jos asutte isossa kaupungissa niin kauppojen ruokakassipalvelu on hyvä ja helppo tapa. Jos aika tai jaksaminen ei riitä kaikkeen niin valmisruuat on oikein mainio tapa helpottaa arkea ja käyttää ruuanlaitosta vapautunut aika vaikkapa lasten kanssa oleiluun.

Keskity vain arkirutiinien pyörittämiseen. Elämä alkaa helpottua pikkuhiljaa. Jos teet lyhyempää päivää kuin normisti, niin olisiko mahdollista, että lapset olisivat pidempään? Ehtisit kauppaan ja hoitaa kotiasioita ennen kuin haet lapset tarhasta? Lapset ajoissa nukkumaan ja hemmottelet sen jälkeen itseäsi. Lapsesi ovat nyt hankalan ikäisiä, mutta parin vuoden päästä tilanne on aivan toinen. Ehkä saisit jollain aikavälillä lastenhoitoapua ja vapaata silloin tällöin? Hae kaikki mahdolliset tuet mitä vain saat irti yhteiskunnasta, niin ei tarvitse huolia rahaa. Käy neuvolassa, kelassa ja sossussa keskustelemassa. MLL saa myös lastenhoitoapua kohtuulliseen hintaan. Jos lapset alkavat oireilemaan, niin tähänkin pitäisi saada apua.