Voiko vauva traumatisoitua niistämisestä?

Nykylapset traumatisoituvat kaikesta. Ei niille pidä ikinä tehdä mitään, mistä ne eivät tykkää.

Kouluampuja siitä tulee ihan vain siksi että nenä niistetään

En mä usko, kun kuitenkin sitten rauhoittelet vauvaa sen jälkeen. Noita ikäviä kokemuksia kun kuitenkin väistämättä melkein jokaiselle vauvalle tulee. Ajattele vain, että siinä auttaa se, että olet itse rauhallinen ja suhtaudut empaattisesti vauvan kokemaan epämukavuuteen. Mä ajattelen, että pahinta vauvalle on se, että hänen kokemuksensa jätetään huomiotta ja itku vastaamatta.

Imuniistimen käyttö on vauvasta taatusti inhottavaa ja epämiellyttävää, mutta pahoinpitelyä ja traumatisoitumista... tuskinpa sentään.

Ajattelepa kun joudut vähän isompana rankaisemaan sitä lasta tuhmuuksista. Lapsi huutaa ja itkee kurkku suorana, mutta sinun on vaan pidettävä pääsi ja toteutettava rangaistus loppuun.

Yhtälailla lapsi voi "traumatisoitua" vaikka pyörällä kaatumisesta ja haavan hoitamisesta. Kyllähän se pelottaa pientä, kun ei ymmärrä että mitä ihmettä tässä tapahtuu, mutta en nyt jaksaisi uskoa, että lapsi traumatisoituu asiasta. Vauvojen vaivojakin on hoidettava, vaikka hoidot harvoin mukavilta tuntuvat.

Hoitajan on osattava itse olla varma otteissaan ja positiivinen, niin yleensä lapsikin huomaa, että mitään pahaa ei tapahtunutkaan ja elämä jatkuu taas niistämisen jälkeenkin. :) Eli omasta mielestäni hoitajan asenne ratkaisee, jos itse pelkää ja on epävarma ja ähisee ja puhisee, kulmat kurtussa menee niistättämään, niin ei silloin vauvakaan luota tilanteeseen. Kun taas rauhassa, hymyillen ja varmoin ottein homma hoituu (luultavasti siltikin itkun ja säikähdyksen kanssa) hiukan luottavaisemmin.

Tosiaan, hormonit voi saada aikaan kaikenlaista hassua, mutta et tosissasi voi luulla että lapsen nenän niistäminen traumatisoi. Onneksi olen jo niin vanha, etten joudu myöhemmin sen uhriksi kadulla :D

Vierailija kirjoitti:

Ajattelepa kun joudut vähän isompana rankaisemaan sitä lasta tuhmuuksista. Lapsi huutaa ja itkee kurkku suorana, mutta sinun on vaan pidettävä pääsi ja toteutettava rangaistus loppuun.

Mitähän nämä miettimäsi rangaistukset ovat?

Mä tein omalle tytölle just noin kun sinä ja nykyään tyttö 6v kammoaa yli kaiken niistämistä =/ Ei uskalla niistää edes itse eikä vetää sisäänpäin sitä räkää eli se räkä vaan on siellä nenässä ja nukkuminen tietysti hankalaa nuhassa. Nenäsuihkeet ym on vihoviimeinen juttu. Itse olen ajatellut että sai traumoja tuosta niistämisestä. Tosin hällä on kyllä herkkä oksennusrefleksi joka tulee aika usein niistettäessä joten sekin voi vaikuttaa tietty asiaan.

Höpsistä, maalaisjärjen käyttö sallittua. Molemmat tenavat niistetty limaimulla aikoinaan ja nykyään molemmat haluavat jo kauttaa nenäkannua heti kun flunssa alkaa, se helpottaa oireita. Ihan oikeasti, vauvat eivät saa kaikesta traumoja.......

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelepa kun joudut vähän isompana rankaisemaan sitä lasta tuhmuuksista. Lapsi huutaa ja itkee kurkku suorana, mutta sinun on vaan pidettävä pääsi ja toteutettava rangaistus loppuun.

Mitähän nämä miettimäsi rangaistukset ovat?

No esim. sähköshokkeja olen tavannut antaa, kuten myös sulkea lapsen tynnyriin pariksi päiväksi ilman ruokaa ja juomaa. Ei kun ei vaineskaan... Ihan tavanomaisia lasten rangaistuksia.

Lähinnä ajattelin että vauva menettää minuun luottamuksen, eli henkilö johon hän luottaa 100% ja uskoo ettei ikinä tekisi mitään pahaa, niin yhtäkkiä pitääkin kiinni ja tunkee letkua nenään. Tämä on se ajattelemani "trauma".

Mutta hyvä jos ajattelette noin, onhan niitä tosiaan lapsia joilla on joku vakava sairaus ja koko ajan tehdään tutkimuksia ja otetaan näytteitä yms.

Ja vauva kyllä pääsee yli tuosta niistämisestä nopeasti, se on hyvä.

Eli niistäminen jatkukoon!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä ajattelin että vauva menettää minuun luottamuksen, eli henkilö johon hän luottaa 100% ja uskoo ettei ikinä tekisi mitään pahaa, niin yhtäkkiä pitääkin kiinni ja tunkee letkua nenään. Tämä on se ajattelemani "trauma".

Jos ajattelet jatkossakin noin, niin lapsi tulee teillä jo parin vuoden iässä totaalisesti kaappaamaan vallan perheessä. Lapsella itsellään ei nimittäin ole mitään moraalisia esteitä keinolla millä hyvänsä painostaa vanhempiaan mukautumaan omaan tahtoonsa. Jos vanhempi ei kykene vastaamaan niihin painostuskeinoihin vielä kovemmilla panoksilla (jotka väistämättä tuovat lapselle huomattavaa epämukavuuden tunnetta) niin hän on tuomittu häviämään taistelun perheen pomon asemasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä ajattelin että vauva menettää minuun luottamuksen, eli henkilö johon hän luottaa 100% ja uskoo ettei ikinä tekisi mitään pahaa, niin yhtäkkiä pitääkin kiinni ja tunkee letkua nenään. Tämä on se ajattelemani "trauma".

Jos ajattelet jatkossakin noin, niin lapsi tulee teillä jo parin vuoden iässä totaalisesti kaappaamaan vallan perheessä. Lapsella itsellään ei nimittäin ole mitään moraalisia esteitä keinolla millä hyvänsä painostaa vanhempiaan mukautumaan omaan tahtoonsa. Jos vanhempi ei kykene vastaamaan niihin painostuskeinoihin vielä kovemmilla panoksilla (jotka väistämättä tuovat lapselle huomattavaa epämukavuuden tunnetta) niin hän on tuomittu häviämään taistelun perheen pomon asemasta.

Kuri ja kasvatus on eri asia kuin tämä mistä nyt puhutaan. Minulle ei tuota mitään ongelmia sanoa lapselle "ei" tai estää häntä tekemästä jotakin ei-toivottua hyvinkin jämäkästi. Auktoriteettiaseman ottaminen ja ylläpitö ei vaadi sellaista toimintaa mitä lapsi ei ymmärrä, kiellot ja rangaistukset liittyvät aina johonkin lapsen tekemiseen, ja lapselle tulee myös tehdä selväksi MIKSI häntä kielletään / rangaistaan. Olen lasten kanssa todella jämäkkä, siitä ei nyt ole kysymys.

Niistämisessä loukataan lapsen fyysistä koskemattomuutta hänestä riippumattomista syistä. Vauva ei ymmärrä mitä tai miksi jotain tapahtuu, ja tilanteeseen liittyy pelkoa. Kasvattamiseen ja kurinpitoon ei ikinä saa liittyä pelkoa, silloin puhutaan jo pahoinpitelystä, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

Se että edes rinnastat nämä kaksi asiaa kertovat minulle että tunnetaitosi ovat vajavaiset, etkä kykene samaistumaan vauvan tai lapsen kokemukseen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamiseen ja kurinpitoon ei ikinä saa liittyä pelkoa, silloin puhutaan jo pahoinpitelystä, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

Et koskaan uhkaile tai kiristä lapsiasi minkään suhteen? Kaikkeen siihen liittyy pelko esim. jonkun edun menettämisestä.

Esim. jos sanot lapselle, että ei saa leikkiä jos ei ole ensin siivonnut, niin siihen liittyy väistämättä pelko siitä, että ei pääse leikkimään jos ei tee niin kuin sanotaan. Eli kyseessä on pahoinpitely?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvattamiseen ja kurinpitoon ei ikinä saa liittyä pelkoa, silloin puhutaan jo pahoinpitelystä, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

Et koskaan uhkaile tai kiristä lapsiasi minkään suhteen? Kaikkeen siihen liittyy pelko esim. jonkun edun menettämisestä.

Esim. jos sanot lapselle, että ei saa leikkiä jos ei ole ensin siivonnut, niin siihen liittyy väistämättä pelko siitä, että ei pääse leikkimään jos ei tee niin kuin sanotaan. Eli kyseessä on pahoinpitely?

Pelolla tarkoitan turvattomuuden kokemusta ja vaaran uhkaa.

Ap

Siis vaikka tuon ikäinen vauva kokeekin sen hetken epämiellyttävänä, niin hänelle ei siitä muistijälkeä jää. Ja kun toimenpiteen jälkeen lohdutat vähän niinkun palauttaa se luottamuksen hoivaajaan, vauva ei ymmärrä että SINÄ hänelle siinä teet ikävää asiaa kun juttelet samalla rauhallisella äänellä, kuulee vaan sen äidin lohduttavan äänen. Lapset ja vauvat joutuvat vaikka mihin epämukavaam tottumaan, niistäminen ei ole kummoinen tapahtuma siinä :)