Onko ruotsinkielinen kortteli rasismia?

Ihan normaalia bättre folkin ja heidän edunvalvontakoneistonsa harjoittamaa apartheid-politiikkaa.

Ei ole. Lähinnä se on hupaisaa eristäytymistä ja todellisuuden pakenemista. Mutta siellähän sitten viihtyvät yhden kielensä  kanssa ne, jotka kiivaimmin kaksikielisen Suomen puolesta puhuvat.

Ajatelkaa, jos persut rupeaisivat rakentamaan suomenkielistä korttelia! Mikä rasisti-huuto siitä syntyisikään!

Kaksikielisyys on rikkaus. Paitsi suomenruotsalaisten päiväkodeissa (joissa lapset erotetaan aidalla suomenkielisistä, jos sattuu olemaan samalla pihalla suomenkielisiä lapsia), kouluissa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkie…), yliopistoissa, kortteleissa, Ahvenanmaalla...

Tehkääpä asuinalue jonne ette päästä ruotsinkielisiä, somaleita ja mustalaisia.

Voipi olla että nousee ihan pieni meteli ja vähintään isot sakot tulee.

Mutta näin päin... no worries!

Vierailija kirjoitti:

Kaksikielisyys on rikkaus. Paitsi suomenruotsalaisten päiväkodeissa (joissa lapset erotetaan aidalla suomenkielisistä, jos sattuu olemaan samalla pihalla suomenkielisiä lapsia), kouluissa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkie…), yliopistoissa, kortteleissa, Ahvenanmaalla...

Unohdit ruotsinkielisten hallinnoiman siirtolapuutarhan, sinnekään ei suomenkielisillä ole asiaa.

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200808228137027_hi.shtml

Ei ole. Myöskään esimerkiksi saamenkielinen tai vaikka lätinkielinen kortteli eivät olisi rasismia. Vähemmistökielten ylläpito vaatii vähän vaalimista eri tavalla kuin valtakielen. Suomenkielisen korttelin perustamisen esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin Suomi-mamujen pesäpaikkaan ymmärtäisin hyvin. Vähemmistö ja enemmistö kieli- ja kulttuurijutuissa eivät mene yksi yhteen eikä niitä voi suoraanverrata keskenään.

Esimerkiksi yhdistelmäkouluissa ja -päiväkodeissa vapaa-ajan kieli vaihtuu helposti enemmistökieleen, minkä takia kielivähemmistöjen koulut halutaan ihan perustellusti pitää erillään. On ihan perusteltua ja järkevää pyrkiä siihen, että lapset omaksuvat oman äidinkielensä mahdollisimman hyvin.

Musta ihan hyvän perspektiivin kielen vaalimiseen saa, jos arvioi ruotsinkielisten kulloisiakin päähänpistoja niin, että vaihtaa kielen saameksi. Olisiko saamenkielinen kortteli perusteltu? Tai koulu? Tai x kappaletta saamankielisen yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja? Jne.

Ainakin itselläni on pieniä vaikeuksia arvioida suomenruotsalaisten

tarpeita ja vaatimuksia nimenomaanton kielivähemmistöaspektin kannalta. Ne ei kuitenkaan ole mikään päähänpotkittu vähemmistö, mikä ainakin mun kohdalla hämärtää objektiivista arviota siitä, mikä on perusteltua ja mikä ei. Jos huomaat perustelevasi ruotsinkielisiin liittyviä kantojasi joka kerta "koska pakkoruotsi", suosittelen samaa. Oma kritikki on helpompi pitää uskottavana kun sen kohdistaa fiksusti.

Jos siitä tulee hienompi ja kalliimpi kuin normikortteleista, niin ehkä silloin.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Myöskään esimerkiksi saamenkielinen tai vaikka lätinkielinen kortteli eivät olisi rasismia. Vähemmistökielten ylläpito vaatii vähän vaalimista eri tavalla kuin valtakielen. Suomenkielisen korttelin perustamisen esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin Suomi-mamujen pesäpaikkaan ymmärtäisin hyvin. Vähemmistö ja enemmistö kieli- ja kulttuurijutuissa eivät mene yksi yhteen eikä niitä voi suoraanverrata keskenään.

Esimerkiksi yhdistelmäkouluissa ja -päiväkodeissa vapaa-ajan kieli vaihtuu helposti enemmistökieleen, minkä takia kielivähemmistöjen koulut halutaan ihan perustellusti pitää erillään. On ihan perusteltua ja järkevää pyrkiä siihen, että lapset omaksuvat oman äidinkielensä mahdollisimman hyvin.

Musta ihan hyvän perspektiivin kielen vaalimiseen saa, jos arvioi ruotsinkielisten kulloisiakin päähänpistoja niin, että vaihtaa kielen saameksi. Olisiko saamenkielinen kortteli perusteltu? Tai koulu? Tai x kappaletta saamankielisen yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja? Jne.

Ainakin itselläni on pieniä vaikeuksia arvioida suomenruotsalaisten

tarpeita ja vaatimuksia nimenomaanton kielivähemmistöaspektin kannalta. Ne ei kuitenkaan ole mikään päähänpotkittu vähemmistö, mikä ainakin mun kohdalla hämärtää objektiivista arviota siitä, mikä on perusteltua ja mikä ei. Jos huomaat perustelevasi ruotsinkielisiin liittyviä kantojasi joka kerta "koska pakkoruotsi", suosittelen samaa. Oma kritikki on helpompi pitää uskottavana kun sen kohdistaa fiksusti.

Olisiko pakkosaame oikeutettu? Saamelaisten määrän suhde ruotsinkielisten määrään on suunnilleen samaa luokkaa kuin ruotsinkielisten määrän suhde suomenkielisten määrään, joten ruotsinkielisten pakkosaame olisi oikeastaan yhtä perusteltu kuin suomenkielisten pakkoruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Myöskään esimerkiksi saamenkielinen tai vaikka lätinkielinen kortteli eivät olisi rasismia. Vähemmistökielten ylläpito vaatii vähän vaalimista eri tavalla kuin valtakielen. Suomenkielisen korttelin perustamisen esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin Suomi-mamujen pesäpaikkaan ymmärtäisin hyvin. Vähemmistö ja enemmistö kieli- ja kulttuurijutuissa eivät mene yksi yhteen eikä niitä voi suoraanverrata keskenään.

Esimerkiksi yhdistelmäkouluissa ja -päiväkodeissa vapaa-ajan kieli vaihtuu helposti enemmistökieleen, minkä takia kielivähemmistöjen koulut halutaan ihan perustellusti pitää erillään. On ihan perusteltua ja järkevää pyrkiä siihen, että lapset omaksuvat oman äidinkielensä mahdollisimman hyvin.

Musta ihan hyvän perspektiivin kielen vaalimiseen saa, jos arvioi ruotsinkielisten kulloisiakin päähänpistoja niin, että vaihtaa kielen saameksi. Olisiko saamenkielinen kortteli perusteltu? Tai koulu? Tai x kappaletta saamankielisen yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja? Jne.

Ainakin itselläni on pieniä vaikeuksia arvioida suomenruotsalaisten

tarpeita ja vaatimuksia nimenomaanton kielivähemmistöaspektin kannalta. Ne ei kuitenkaan ole mikään päähänpotkittu vähemmistö, mikä ainakin mun kohdalla hämärtää objektiivista arviota siitä, mikä on perusteltua ja mikä ei. Jos huomaat perustelevasi ruotsinkielisiin liittyviä kantojasi joka kerta "koska pakkoruotsi", suosittelen samaa. Oma kritikki on helpompi pitää uskottavana kun sen kohdistaa fiksusti.

Olisiko pakkosaame oikeutettu? Saamelaisten määrän suhde ruotsinkielisten määrään on suunnilleen samaa luokkaa kuin ruotsinkielisten määrän suhde suomenkielisten määrään, joten ruotsinkielisten pakkosaame olisi oikeastaan yhtä perusteltu kuin suomenkielisten pakkoruotsi.

Just tätä tarkoitin, kun sanoin, että ruotsinkielisten kohdalla hämärtyy usein se, mikä on perusteltua ja mikä ei. Nyt kysyttiin, onko ruotsinkielisten kortteli oikeutettu. Ei kysytty, onko pakkoruotsi hyvä juttu. Se, että toinen näistä on tai ei ole oikeutettu ei tarkoita, etteikö toinenkin olisi.

Mut vastatakseni kysymykseesi: musta pakkosaame ei olisi oikeutettua. Saamenkielisten palvelut pitäisi kuitenkin turvata, mikä saattaisi tarkoittaa kielitaitovaatimusta joidenkin ammattien osalta joko alueellisesti tai valtakunnallisesti (esimerkiksi nyt vaikka kaikki häken työntekijät tai vaikka tietty prosentti lääkäreistä).

Sen sijaan saamenkielisissä kouluissa, päiväkodeissa, yhdistyksissä tai kortteleissa, joiden pointtina on vaalia saamen kieltä ja saamenkielistä kulttuuria enemmistökielen keskellä, ei olisi mitään vikaa.

Ja vielä: musta pakkoruotsin poistaminen ensimmäisenä olisi perse edellä puuhun kiipeämistä. Nyt aika monella alalla on edellytyksenä toisen kotimaisen taito ja tuntuisi hölmöltä, että ala- tai yläkoulussa tehdyt ei-niin-kaukonäköiset päätökset sulkisivat ovia myöhemmin. Musta ensin pitäisi kokonaisvaltaisesti arvioida sitä, kenen ja missä laajuudessa tässä maassa tarvitsee osata ruotsia, jotta myös kielivöhemmistön palvelut voidaan turvata. Sit kun tämä on selvä, ja turhat kielitaitovaatimukset poissa, mukautetaan opetussuunnitelmia toisen kotimaisen osalta. Eli käytännössä poistetaan pakkoruotsi niiltä aloilta ja alueilta, joilla sitä ei tarvita.

Käytännössä ruotsin osaaminen antaisi hyvän kilpailuedun joillain aloilla. Esimerkiksi terveyskeskusten työntekijöistä tietyn, alueen ruotsinkielisyysasteen mukaan määräytyvän osan pitäisi musta osata ruotsia ja tää voisi johtaa siihen, että musta olisi oikein, että joissain tilanteissa muuten pätevää hakijaa, joka ei osaa ruotsia, ei palkattaisi.

Myös ruotsinkielinen yliopistokoulutus jäisi mun visiossa tarjolle, vaikkakin aloituspaikkojen määrää kyllä karsittaisiin.