Miten päästä eroon pakkomielteisestä ihastuksesta?
Kutsun tätä pakkomielteiseksi, sillä äitini sanoi tämän olevan sitä enkä sitä voi kyllä kieltääkään.
Minulla on samaan aikaan vahvoja, ihania tunteita tätä ihmistä kohtaan, mutta se aiheuttaa minulle myös valtavaa ahdistusta, turhautuneisuutta ja masennusta.
Pystyisinkö unohtamaan hänet, jos en enää koskaan näkisi häntä? Vai onko niin, että jos ihminen rakastuu johonkuhun vahvasti, häntä ei pysty koskaan unohtamaan?
Auttakaa minua, en enää kestä tätä hirveää ahdistusta.
Kommentit (11)
Negatiivinen vahvistaminen, aina kun mietit sitä tyyppiä niin aiheuta itsellesi kipua. Esim. läpsäise itseäsi.
Mulla kesti 7 vuotta... Jälkeenpäin näen sen tuhlattuna aikana.
Jos teistä ei voi tulla mitään (eli toisella on pienet lapset ja asuntovelka), niin kokeile tavata hänet jossakin hänen kannaltaan epäedullisessa ympäristössä niin voit nähdä hänet ihan toisessa valossa! Tapasin työpaikkaihastukseni kerran isossa marketissa ruokaostoksilla, hän oli niin keskinkertainen ilman työasemansa tuomaa auktoriteettia ja karismaton ilman sitä tyylikästä pukeutumista johon olin työpaikalla tottunut. Senpä jälkeen ei ole tarvinnut enää miettiä uskaltaisiko kertoa tunteistaan joskus. :(
Naisilla on tapana hakea mielialalääkkeet, jos mies ei ole tarpeeksi rikas.
Vierailija kirjoitti:
Jos teistä ei voi tulla mitään (eli toisella on pienet lapset ja asuntovelka), niin kokeile tavata hänet jossakin hänen kannaltaan epäedullisessa ympäristössä niin voit nähdä hänet ihan toisessa valossa! Tapasin työpaikkaihastukseni kerran isossa marketissa ruokaostoksilla, hän oli niin keskinkertainen ilman työasemansa tuomaa auktoriteettia ja karismaton ilman sitä tyylikästä pukeutumista johon olin työpaikalla tottunut. Senpä jälkeen ei ole tarvinnut enää miettiä uskaltaisiko kertoa tunteistaan joskus. :(
Itse olen nähnyt ihmisen jota rakastan jopa paskalla, mutta ei silti vie mun tunteita. Silti hänellä ei ole mitään tunteita mua kohtaan.
t.eri kuin ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos teistä ei voi tulla mitään (eli toisella on pienet lapset ja asuntovelka), niin kokeile tavata hänet jossakin hänen kannaltaan epäedullisessa ympäristössä niin voit nähdä hänet ihan toisessa valossa! Tapasin työpaikkaihastukseni kerran isossa marketissa ruokaostoksilla, hän oli niin keskinkertainen ilman työasemansa tuomaa auktoriteettia ja karismaton ilman sitä tyylikästä pukeutumista johon olin työpaikalla tottunut. Senpä jälkeen ei ole tarvinnut enää miettiä uskaltaisiko kertoa tunteistaan joskus. :(
Itse olen nähnyt ihmisen jota rakastan jopa paskalla, mutta ei silti vie mun tunteita. Silti hänellä ei ole mitään tunteita mua kohtaan.
t.eri kuin ap
Jos hän oli hyvä siinä hommassa. Kokeile nähdä hänet syömässä seuraavana. :)
Ajan myötä laantuu, mulla kesti edellisen kanssa neljä vuotta. Nyt alkaa helpottaa.
Pelkkä ajattelun kieltäminen ei auta. Pyri tietoisesti tutustumaan uusiin ihmisiin ja deittaile, vaikka ei yhtään kiinnostaisi/huvittaisi. Sinun on saatava jatkuvasti jotain muuta ajateltavaa ja muita aiheita, johon keskittyä.
Itselläni pahin kipu kesti lähes vuoden, kunnes yhtäkkiä huomasinkin, etten enää ajattele koko ihmistä.
...