Mitä kotityötä vihaat eniten?

Ikkunoiden pesemistä.

Ei jumaliste kun osaa olla rasittava homma. Hommaa mukavoittaa kaksi kissaa, jotka pitää teljetä aina johonkin huoneeseen, etteivät karkaa ikkunasta. Ennen hommasta vielä selvisi joten kuten, nyt kun asutaan omakotitalossa ja ikkunoita yli 20 kpl, niin ahdistaa jo nyt valmiiksi.

Silittäminen - kerään silitettäviä (tyynyliinat, astiapyyhkeet, liinat, vauvan lakanat) kaappiin ja silitän kerran kuukaudessa 2 tunnin urakan..

Miksi vihaisin omasta kodistani huolehtimista? En tosiaan vihaa mitään kotityötä.

Tiskaaminen käsin. Voi luoja sitä vitutuksen määrää kun tiskikone hajosi yks joulu ja meni monta päivää ennen kuin päästiin kauppaan ostamaan uusi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vihaisin omasta kodistani huolehtimista? En tosiaan vihaa mitään kotityötä.

Sitähän tässä kysyttiin

Juuresten kuorimista.

En oikeastaan vihaa mitään mutta imurointi on ihan p**seestä. Onneksi mies hoitaa sen.

Ikkunoiden pesu on myös ärsyttävää mutta sen jaksaa kyllä. Mä pesen vain kerran vuodessa.

Siivoaminen, ihan kaikki siivoamisen vaiheet mukaan lukien.

Parvekelasien peseminen on korkeanpaikan kammoni vuoksi aina yhtä koittelemusta. Asun 5.kerroksessa. Pakko on tikkaiden kanssa huojua, että saa lasit ylhäältä sekä kiinnitysosista pestyksi. Olen lyhyt nainen, eikä pitkävartisella pesimellä peseminen onnistu kunnolla. Alkaa huippaamaan aina , kun katson alas. Pitäisi varmaan joku turvaköysi hommata.

Tiskikoneen tyhjennys. Jokapäiväinen ja arkinen kotityö, jossa ei pääse näkemään "käden jälkeä". Esim pölyjen tai pöydän pyyhintä tuottaa edes jonkinlaista mielihyvää itselle, kun näen se siistin jäljen. 

Toinen on pyykin kuivumaan laitto. Taas yksi arkinen askare, joka oikeastaan tuottaa hetkellisesti vieläpä epäjärjestystä (kuivumistila ja kerrostaloasunto).

Vihaan melkein kaikkia sisällä tehtäviä kotitöitä...

- Kaikki siivoaminen on ihan uskomattoman inhottavaa, etenkin imuroiminen, pölyjen pyyhiminen ja tavaroiden järjestely. Pahinta on, että niitä pitää tehdä ihan jatkuvasti Ikkunoiden pesu rasittaa jo valmiiksi ja mattojen tuulettaminen on myös yksi ärsytys.

- Tiskaaminen käsin. Joskus ihan kivaa, mutta jos sitä joutuu tekemään jatkuvasti, siihen kyllästyy todella nopeasti.

- Ruoanlaitto kiireessä. Ruoanlaitto ja leipominen on todella kivaa, kun siihen saa käyttää aikaa, kokeilla reseptejä ja nautiskella siitä ja tehdä annoksia yms. Kun arkena pitää pää kolmantena jalkana kuoria perunoita, raastaa porkkanoita ja vääntää makaronilaatikkoa miljoonannen kerran, ei oikein tahdo löytyä enää samaa fiilistä.

- Yleinen arjen pyörittäminen. Tuntuu, ettei omassa päässä ole tilaa enää millekään muulle, kuin erilaisille arjen aikatauluille ja muistettaville asioille ja listoille siitä ja tästä. Aina on jonkun synttärit, lääkäri, kokous, harrastus, sitä ja tätä ja kaikki pitää muistaa, järjestää, organisoida, hoitaa, ostaa, muistuttaa jne.

- Pyykkihuolto, ja etenkin pyykkien viikkaaminen kaappiin. Tämä on pahin kaikista. Ylivoimaisesti. Ei herranjumala miten voikin joku homma olla niin vihoviimeistä perkelettä?!?

Jotta koko homma ei olisi pelkkää valittamista, niin on niitä mieluisiakin kotitöitä; ainakin ruohonleikkuu, lumien kolaaminen, puutarhanhoito, eläinten hoitaminen, autolla ajaminen (kuskaaminen) ja pienet remonttihommat ovat lepoa sielulle.

Ehkä tiskaaminen käsin. Aluksi on ihan kivaa, mutta kun kauan hinkkaa niitä astioita, niin alkaa ärsyttämään aika paljon.

viha on voimakas sana, mutta silittäminen on vastemielisintä, koska se on ihan hemmetin tylsää. 

Ruuanlaitto vie voiton. Rehellisesti inhoan kotitoita kuin teini-ikainen ja joskus angsti on aikamoinen. Teenkin ihan pakollisen minimin. En esim. silita muuten kuin jos on jotain juhlavaatetta ihan pakko. Ikkunoita en tassa asunnossa ole kahden vuoden aikana pessyt. En aiokaan, koska kesalla muutetaan.

Vesihanojen puhdistamista kalkista. Asun melko uudessa asunnossa ja olen ensimmäinen asukas. Siivooja oli kauhistunut törkeän näköisistä hanoista, joihin oli kivettynyt kalkkia.

En osaa putsata hanoja. :(