Lue keskustelun säännöt.
Elatusmaksun suuruudesta
05.04.2016 |
Eräs tuttavani määrättiin juuri oikeudessa maksamaan yhdestä lapsesta elatusmaksua 350,- /kk.
Mielestäni tämä kuulostaa aika paljolta. Eikö silloin lapsen kulut kuukaudessa katsota olevan 700,-?
En ole koskaan asiaa miettinyt, kun ei onneksi ole tarvinnut, mutta en ole tajunnut että keskituloisellakin nuo summat ovat noin isoja (tuttavani tienaa 3700,-/kk). Kertokaa asiasta tietävät, onko ihan tuo ihan normaali summa?
Itselläni on yksi lapsi, ja vaikka laskisin kalliin harrastuksenkin mukaan, niin ei kulut kyllä tuota luokkaa ole kuukaudessa...
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan normaali summa, normaalitasoa. Onhan se bruttotuloista aika iso osuus, että nettona saa 350 kasaan. Eikä sen vastapuolen eli lähivanhemman osuus välttämättä ole sama vaan voi laskennallisesti olla enemmän tai vähemmän. Lisäksi lähivanhemmalle tulee lapsilisä yh-korotuksella eli noin 150 euroa ja vain lähivanhemmalle voidaan laskea asumistukeen lapsi, etävanhempi rinnastetaan yksinasujaan. Tuohon elatusmaksuun on jo huomioitu luonapitovähennys eli se aika kun lapsi asuu etävanhemman luona laskee myös elatusmaksua.
Vierailija kirjoitti:
Koululaisesta kysymys
t.ap
Siinä käytetään laskukaavaa, Huomattavaa on, että asumisesta lasketaan aikamoinen osuus lapsen "menoiksi". Eli lähivanhemmalla on mahdollisuus maksattaa omistusasuntoansa etävanhemmalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaisesta kysymys
t.ap
Siinä käytetään laskukaavaa, Huomattavaa on, että asumisesta lasketaan aikamoinen osuus lapsen "menoiksi". Eli lähivanhemmalla on mahdollisuus maksattaa omistusasuntoansa etävanhemmalla.
Mutta lähivanhempi tarvitsee myös isomman asunnon lapsen/lasten takia. Muitakin kuluja asumisesta kertyy.
Kyllähän etävanhempikin tarvitsee isomman asunnon lapsen vuoksi. Jos lapsi viettää etävanhemmalla paljon aikaa, niin eihän lapselle ole kivaa missään sohvalla nukkua, varsinkaan kun on jo koululaisesta kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän etävanhempikin tarvitsee isomman asunnon lapsen vuoksi. Jos lapsi viettää etävanhemmalla paljon aikaa, niin eihän lapselle ole kivaa missään sohvalla nukkua, varsinkaan kun on jo koululaisesta kysymys.
Olen aina ihmetellyt, miksi vain lähivanhempi tarvitsee tilaa ja isomman asunnon. Kyllä meillä on ainakin mieheni teini-ikäiselle lapselle oma huone, vaikka viettääkin meillä vain 4-5/pv joka toinen viikko + kesälomalla 2-3 vkoa, muut lomat vuorotellen meillä ja äidillään. Ei kai voida olettaa, että hän nukkuisi meidän makuuhuoneessa? Tai 3-v sisaruksensa huoneessa. Elatusmaksua mies maksaa 320,-, mikä on kyllä kohtuuton summa, koska me maksamme myös puolet harrastusmaksusta sekä vakuutuksen + osatmme vähintään yhtä paljon vaatteita kuin äitinsä. Mutta ei olla jaksettu ruveta tästä taistelemaan.
Valitettavasti tässäkin asiassa etävanhemmat, varsinkin miehet ovat usein heikoilla.
Lähivanhemman ei tarvitse selittää millään tavalla mihin rahat kuluvat, käytetäänkö niitä lainkaan lapseen ja korotuksia voi vaatia milloin huvittaa. Veljeni taistelua exäänsä vastaan olen seurannut läheltä. Ex voi tehdä vaikka monta ulkomaan matkaa vuodessa (ilman lasta, tietenkin), kalliita remontteja ja vaihtaa autoa, mutta lapsen uusiin talvivaatteisiin ei riitä rahaa. Ja tämä on lastenvalvojan & oikeuden mielestä ok. Veljeni maksaa juurikin tuon 350,-/kk, joten voisi luulla, että sillä saisi talvitakin tai uudet lenkkarit edes silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tässäkin asiassa etävanhemmat, varsinkin miehet ovat usein heikoilla.
Lähivanhemman ei tarvitse selittää millään tavalla mihin rahat kuluvat, käytetäänkö niitä lainkaan lapseen ja korotuksia voi vaatia milloin huvittaa. Veljeni taistelua exäänsä vastaan olen seurannut läheltä. Ex voi tehdä vaikka monta ulkomaan matkaa vuodessa (ilman lasta, tietenkin), kalliita remontteja ja vaihtaa autoa, mutta lapsen uusiin talvivaatteisiin ei riitä rahaa. Ja tämä on lastenvalvojan & oikeuden mielestä ok. Veljeni maksaa juurikin tuon 350,-/kk, joten voisi luulla, että sillä saisi talvitakin tai uudet lenkkarit edes silloin tällöin.
Eihän tuolla (350+150)×12=6000 käy kuin pari kertaa vuodessa etelässä ja kersakin pitäis vielä elättää. Omista rahoistako pitäis?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tässäkin asiassa etävanhemmat, varsinkin miehet ovat usein heikoilla.
Lähivanhemman ei tarvitse selittää millään tavalla mihin rahat kuluvat, käytetäänkö niitä lainkaan lapseen ja korotuksia voi vaatia milloin huvittaa. Veljeni taistelua exäänsä vastaan olen seurannut läheltä. Ex voi tehdä vaikka monta ulkomaan matkaa vuodessa (ilman lasta, tietenkin), kalliita remontteja ja vaihtaa autoa, mutta lapsen uusiin talvivaatteisiin ei riitä rahaa. Ja tämä on lastenvalvojan & oikeuden mielestä ok. Veljeni maksaa juurikin tuon 350,-/kk, joten voisi luulla, että sillä saisi talvitakin tai uudet lenkkarit edes silloin tällöin.
Eihän tuolla (350+150)×12=6000 käy kuin pari kertaa vuodessa etelässä ja kersakin pitäis vielä elättää. Omista rahoistako pitäis?
Sano muuta. Miehet on sikoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa etävanhempaa rankaistaan aika kovalla kädellä Suomessa, mikäli asia menee oikeuteen tai lastenvalvojan näppien kautta. Mikäli vanhemmat sopivat elatusmaksusta yhteisesti kaksistaan, tulee lopputuloksesta paljon reilumpi. Meidän sopimus on vahvistettu sos.toimessa.
Itse olen yhden lapsen yh ja eksä maksaa 150€/kk ja olen tähän aivan tyytyväinen. Lisäksi hän maksaa tapaamisten matkoista aiheutuvat kulut. Välillä lapsi (jo koululainen) käy isänsä kanssa ulkomailla lomamatkoilla, jotka luonnollisesti isä kustantaa. Minä määritän lapseni elintason ja hoidan vaate sekä harrastuskulut.
Erotessa ei ole tarkoitus viedä tuhkiakin pesästä, kuten niin monet tuntuvat ajattelevan.
Naisista tulee jostain syystä täysiä k**ipäitä erotessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni oli elatusvelvollinen aiemmin, lapsi nyt jo täysi-ikäinen ja töissäkin. Joskus laskettiin huvin vuoksi, että todellisuudessa mies maksoi paljon isomman osan elatuksesta, vaikka eksän kanssa tulot aikalailla samat. Elari oli vain 240 Euroa/kk, mutta jos ajateltiin lapsen kuluja, niin:
- viikot äidillään, viikonloput melkein aina meillä ja lomat -> ruokailukustannutkset samaa luokkaa, koska viikolla sai koulussa ruuan ja vastaavasti loma-ajasta oli meillä 90%.
- kummassakin oma huone ja veikkaan, että sähkö ja vesi meni suunnilleen päikseen
- vaatteista me ostettiin suurin osa
- mies hankki tietokoneen ja maksoi puhelimen
- lapsi ei harrastanut mitään ja oli terve
- mies antoi viikkorahan
Silti tosiaan maksoi elarin ja äiti sai vielä lapsilisänkin. Tuskin käytti edes tuota saamaansa summaa lapseen saati, että olisi omalle lompakolle pitänyt mennä.
Kai tuo ihan normaalihko summa on joo.. olen kuullut isommistakin summista.
Lapsen elatuksen tarpeen laskukaavahan tuolla ylempänä jo selitettiinkin. Siitä on säädetty perussumma (joka nousee vähän joka vuosi), ja se taitaa olla kouluikäisellä joku 356€. Siihen päälle lähin asumiskuluista oisko ollu 11%. Siihen päälle harrastusmaksut, koulumaksut(näitäkin jossain on) ja esim erityiset lääkärimenot. Kyllä noista tulee jo isoja summia, varsinkin jos harrastaa jotain vähänkin kalliimpaa.
Sitten katsotaan vanhempien elatuskykyä. Eli tulot - menot. Menoihin lasketaan perussumma joka on yksin asuvalla jotain 560 ja parisuhteessa asuvalla jotain 490. Tähän päälle asumismenot, ja mahdollisesti lapsen kuljetuksista aiheutuvat menot. Tulot - menot = elatuskyky.
Elatuskykyä katsotaan sitten suhteessa, eli jos etällä jää enemmän elatuskykyä kuin lähillä, etä maksaa enemmän. Kyllähän tuo aloituksen etä ihan hyvin näyttää tienaavan. Menotkaan ei ihan mahdottomat kai sitten laskennallisesti ole, jos tuollainen summa on sieltä lopulta saatu. Ehkä se lähi tienaa vähemmän? Voihan se olla, että kyseinen lapsi harrastaa ratsastusta tai jääkiekkoa. Äkkiä saadaan elatuksen tarpeeksi 700€, tai enemmänkin. Tai sitten se on vähemmän, mutta lähi on vähävaraisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tässäkin asiassa etävanhemmat, varsinkin miehet ovat usein heikoilla.
Lähivanhemman ei tarvitse selittää millään tavalla mihin rahat kuluvat, käytetäänkö niitä lainkaan lapseen ja korotuksia voi vaatia milloin huvittaa. Veljeni taistelua exäänsä vastaan olen seurannut läheltä. Ex voi tehdä vaikka monta ulkomaan matkaa vuodessa (ilman lasta, tietenkin), kalliita remontteja ja vaihtaa autoa, mutta lapsen uusiin talvivaatteisiin ei riitä rahaa. Ja tämä on lastenvalvojan & oikeuden mielestä ok. Veljeni maksaa juurikin tuon 350,-/kk, joten voisi luulla, että sillä saisi talvitakin tai uudet lenkkarit edes silloin tällöin.
Minustakin olisi reilua, että hotenkin pitäisi pystyä osoittamaan, että rahat menevät lapsen, ei lähivanhemman kuluihin.
Maksan vähän vajaa 500 yhdestä alle koulu ikäisestä lapsesta, joten 350 olisi unelma.
Tulojen mukaan elarit, lapsen hyväksi kaikki menee. Ei kannata tunteilla kun on kysymys elatusmaksuista.
Tuttuni saa kolmesta lapsesta yhteensä 270 €, eli eivät ne elatusavut aina niin kovin suuret ole.
Ja lapsesta tuntuu hyvältä kun noin lasketaan hänen arvonsa. Väitän, että iso osa etävanhemmista ei osallistu lapsen arkeen tai muihin kustannuksiin kuin tuohon elatusmaksuun. Osa ei maksa sitäkään suosiolla vaan se on yksi yleisimmistä ulosottomaksuista. Olkaa onnellisia jos lapsen asiat ovat hyvin ja hän saa molemmilta vanhemmilta tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koululaisesta kysymys
t.ap
Siinä käytetään laskukaavaa, Huomattavaa on, että asumisesta lasketaan aikamoinen osuus lapsen "menoiksi". Eli lähivanhemmalla on mahdollisuus maksattaa omistusasuntoansa etävanhemmalla.
Virkamiehen mukaan asumiskuluista vain 16% katsotaan lapsen osuudeksi. Onpa huomattava.
Jos kersa on päivähoidossa ja toisella huoltajalla on alhaiset tulot, niin 350€ voi hyvinkin olla totta.
Näihin käytetään kaavaa, joka on suunnilleen lapsen menot (perusmenot + asuminen + mahd. harrastukset ja ylim. kulut) - lapsilisä. Tuo jaetaan vanhempien elatuskyvyllä (joka lasketaan taas omalla tavallaan) prosentuaalisessa suhteessa. Lopuksi etävanhemman osuudesta vähennetään luonapito-osuus. Matikkaa siis lähivanhemman niin tahtoessa eikä välttämättä ole oikeudenmukaisuutta lähelläkään.