Voisiko vanhana enää opiskella uutta alaa vai tekisikö tyytymättömänä uransa silla mihin luki?

Minkä ikäinen on vanha?

Eihän tästä kovin pitkä aika ole kun uutisoitiin 100-vuotiaan suorittaneen ylioppilastutkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen on vanha?

Tämä

45-vuotiaana valmistuin, sain ensin määräaikaisen vuodeksi ja sitten vakituisen, missä olen ollut nyt kohta viisi vuotta. Taustalla pitkä pätkätyöhistoria 90-luvun lamasta alkaen. 

Kuule tee ihan niin kuin sä haluat ja minkä katsot parhaimmaksi ratkaisuksi. Kumma juttu kun tästä aiheesta tuppaa olemaan joka päivä kysymystä. Mikä on ikäraja opiskelulle, olenko liian vanha jne... Huoh. Missä vaiheessa aikuisten ihmisten ajattelukyky on vajonnut niin alhaiseksi, että tuollaiseenkin asiaan pitää saada muiden hyväksyntä?

Äitini opiskeli myynnin ammattitutkinnon 50-vuotiaana. Pääsi töihin harjoittelupaikkaansa ja siellä on ollut jo 10 vuotta :)

Hyvin yksinkertaistetusti voi sanoa että eikö se mene jotakuinkin niin että viisi vuotta menee oman paikan vakiinnuttamiseen ja seuraavat viisi vuotta urakehitykseen ennen kuin voi pysähtyä hengähtämään, siis valmistumisen jälkeen. Onko susta ap vielä siihen...

Opiskelen ammattikoulun aikuislinjalla, vanhin opiskelukaverini on 50+. Hänellä on valmistuttuaan vielä pitkälti toistakymmentä vuotta työelämää edessä (olettaen, että pääsee töihin), joten miksikäs ei.

Vierailija kirjoitti:

Kuule tee ihan niin kuin sä haluat ja minkä katsot parhaimmaksi ratkaisuksi. Kumma juttu kun tästä aiheesta tuppaa olemaan joka päivä kysymystä. Mikä on ikäraja opiskelulle, olenko liian vanha jne... Huoh. Missä vaiheessa aikuisten ihmisten ajattelukyky on vajonnut niin alhaiseksi, että tuollaiseenkin asiaan pitää saada muiden hyväksyntä?

Ei kai hyväksyntää haetakaan vaan tosikertomuksia siitä onko mahdollista vai ei. Jos ap lähtee opiskelemaan alaa, jolta ei tunne ketään ja jonka käytäntöjä ei tiedä, niin mistä hänen pitäisi sitten ottaa asiasta selvää.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaistetusti voi sanoa että eikö se mene jotakuinkin niin että viisi vuotta menee oman paikan vakiinnuttamiseen ja seuraavat viisi vuotta urakehitykseen ennen kuin voi pysähtyä hengähtämään, siis valmistumisen jälkeen. Onko susta ap vielä siihen...

Urakehitys... Monessa ammatissa se nyt ei ole kummoinenkaan. Työllistyminenkin on jo kova juttu.

Samaa pohtinut. Itse olen 30-vuotias ja hakemassa yliopistoon. Jos pääsen, valmistun 35-vuotiaana... Jos yli 40-vuotiailla alan konkareilla on vaikea työllistyä niin entäs sitten 35-vuotiaan aloittelijan? Alalla ei tosin ole kaikkein huonoin työllisyys, mutta kukapa näkee viiden vuoden päähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaistetusti voi sanoa että eikö se mene jotakuinkin niin että viisi vuotta menee oman paikan vakiinnuttamiseen ja seuraavat viisi vuotta urakehitykseen ennen kuin voi pysähtyä hengähtämään, siis valmistumisen jälkeen. Onko susta ap vielä siihen...

Urakehitys... Monessa ammatissa se nyt ei ole kummoinenkaan. Työllistyminenkin on jo kova juttu.

Niin ensimmäiset vuodet tehdään erilaisia pätkiä ja sijaisuuksia, kunnes urakehityksen myötä saadaan vakinainen työ.

On vain yksi elämä, joten kannattaa tehdä niitä asioita, joita haluaa tehdä. Itse opiskelen nyt kokonaan uutta alaa ja olen 45. Valmistun vuoden päästä ja toivottavasti töitä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Samaa pohtinut. Itse olen 30-vuotias ja hakemassa yliopistoon. Jos pääsen, valmistun 35-vuotiaana... Jos yli 40-vuotiailla alan konkareilla on vaikea työllistyä niin entäs sitten 35-vuotiaan aloittelijan? Alalla ei tosin ole kaikkein huonoin työllisyys, mutta kukapa näkee viiden vuoden päähän?

Sä tunnet siinä tilanteessa sentään toisia aloittelijoita, nelikymppinen tippunut ei heitä tunne, vaan on pahimmillaan väliinputoaja.

Minusta aikuisena nuorison parissa opiskelleena on ollut antoisaa aikaa. Uskoisin että puolin ja toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa pohtinut. Itse olen 30-vuotias ja hakemassa yliopistoon. Jos pääsen, valmistun 35-vuotiaana... Jos yli 40-vuotiailla alan konkareilla on vaikea työllistyä niin entäs sitten 35-vuotiaan aloittelijan? Alalla ei tosin ole kaikkein huonoin työllisyys, mutta kukapa näkee viiden vuoden päähän?

Sä tunnet siinä tilanteessa sentään toisia aloittelijoita, nelikymppinen tippunut ei heitä tunne, vaan on pahimmillaan väliinputoaja.

Totta muuten! Jos sitä jonkun opiskelukaverin suhteilla pääsisi... Harmittaa kovasti etten nuorempana löytänyt sitä omaa alaani. Olen sentään hanttihommia tehnyt koko ajan, mutta niistä ei ole mitään hyötyä tulevan alan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa pohtinut. Itse olen 30-vuotias ja hakemassa yliopistoon. Jos pääsen, valmistun 35-vuotiaana... Jos yli 40-vuotiailla alan konkareilla on vaikea työllistyä niin entäs sitten 35-vuotiaan aloittelijan? Alalla ei tosin ole kaikkein huonoin työllisyys, mutta kukapa näkee viiden vuoden päähän?

Sä tunnet siinä tilanteessa sentään toisia aloittelijoita, nelikymppinen tippunut ei heitä tunne, vaan on pahimmillaan väliinputoaja.

Totta muuten! Jos sitä jonkun opiskelukaverin suhteilla pääsisi... Harmittaa kovasti etten nuorempana löytänyt sitä omaa alaani. Olen sentään hanttihommia tehnyt koko ajan, mutta niistä ei ole mitään hyötyä tulevan alan kanssa.

Kannattaa muistaa ettei sen parempaa näyttöä työhalusta ja miksei -kyvystäkin, kuin uusi suoritettu tutkinto, ole oikeastaan olemassakaan.