Olen kaiken aikaa huolestunut
Olen ollut jo jonkin aikaa huolestunut nuoremman lapseni (15 kk) kehityksestä. Hän on kehittynyt hitaasti kaikilla osa-alueilla, juuri ja juuri neuvolataulukoiden puitteissa. Hän ei tunnu olevan kovin kiinnostunut ihmisseurasta, ei jaksa kuunnella kirjoja, osoittelee harvakseltaan koko kädellä, ei halua vilkuttaa, ei juurikaan viihdy sylissä. Toisaalta hän osaa noudattaa yksinkertaisia käskyjä ja osaa melko varmasti kolme sanaa. Neuvolan mukaan poikani on kuitenkin normaali, samoin yksityislääkärin. Jotenkin vain tuntuu, että hänessä on jotain vikaa. Pitäisikö uskoa asiantuntijoita vai viedä hänet vielä jonnekin muualle lääkäriin? Olen myös miettinyt, jos ongelma on enemmän minussa, ehkä hermoilen turhaan. Onko muilla ollut tämmöistä? Havaittiinko lapsessa myöhemmin jotain vai oliko huoli turhaa?
Kerro meille mitä hän osaa jo tehdä?
Ja mitä tarkoittaa ettei ole kovin kiinnostunut ihmisseurasta? Meillä esim. samanikäinen ei juurikaan välitä muista aikuisista kuin äidistä ja isästä ja lähimmistä isovanhemmistaan sekä tädeistään mutta muista lapsista tykkää kovasti. Jos käydään eläinkodissa kylässä niin ihmiset ei luonnollisestikaan ole mitään vaan eläimet kiinnostavat.