Montako ystävää teillä oli parikymppisinä?

Hyviä ystäviä on 4. Sitten on 5 semmosta kaveria ketä näen melko paljon, mutta kenelle ei voi ihan kaikista asioista puhua. Sitten on ns. moikkaustuttuja. En tiiä mikä on normaali määrä kavereita, mut itelle ainakin merkkaa enemmän laatu kuin määrä. Ja siskon voi laskea ystäväksi :)

N/23

0 ystävää.

Kolme ja yksi serkku, jonka laskin ystäväksi, mutta hänelle olin varmaankin vain serkku.

Ystäviä yksi, lisäksi avopuoliso. Kavereita ei muuten kuin pari, joiden kanssa tulee vietettyä kahvitauot koulussa. En tiedä, onko normaalia, mutta minulle riittää. Laatu korvaa määrän, ja moni ikätoveri on kiinnostunut aivan toisenlaisista asioista kuin minä.

Nainen 21

Kaksi ystävää. Viisi kaveria (koulussa). Sisarukset ja serkut voi laskea ystäväksi.

Toista ystävää näen viikoittain, toista ehkä kerran kuussa.

N21

Mulla oli 12 todella hyvää ystävää (on edelleen, oon 31). Siihen päälle opiskelukavereita ja harrastuskavereita, niin sellaisia joiden kanssa olin paljon tekemisissä oli 25-30. Suuri osa onneksi heistäkin pysynyt elämässäni:)

Kaksi ystävää, ei yhtään kaveria.

Nolla. Ainoa ystäväni on av.

Avopuoliso, jonka lasken parhaaksi ystäväkseni. Kaksi parasta luottoystävää, joille voi kertoa ihan kaiken, mutta jotka asuvat muualla kuin minä, joten emme näe kovin usein. Kolme läheistä siskoa ja läheinen mummi. Neljä hyvää ystävää, joiden kanssa olen paljon tekemisissä, mutta joille en ihan ihan kaikkea kerro. 5-10 kaveria, joita näen silloin tällöin. Liuta vanhoja koulukavereita/muita kavereita, joihin törmään esim. yhteisissä juhlissa/häissä jne. ja joita on kiva nähdä silloin, mutta emme hengaile muuten.

N/28

4 ystävää, joista kolmea tapaan ehkä pari kertaa vuodessa. Yhden kanssa tulee vietettyä aikaa useammin, kerran tai pari kuussa.

Nolla, eikä tilanne ole juurikaan muuttunut nyt kymmenen vuoden jälkeen.

Kuusi läheistä ystävää, noin kymmenkunta hyvää kaveria ja lisäksi satunnaiset harrastus- ja opiskelukaverit, joiden kanssa vaihdetaan muutama sana kun tavataan, muttei käydä vaikka kahvilla tai kylässä toisillamme. Tosin läheisimpien ystävien kanssa (joihin lasken myös siskoni) ei kaikkien kanssa asuta samassa kaupungissa, joten tapaamiset saattavat olla harvemmin kuin vaikka kavereiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Nolla, eikä tilanne ole juurikaan muuttunut nyt kymmenen vuoden jälkeen.

Niin ja jatkan vielä, että jokainen määrittelee itse montako ystävää tarvitsee, ja mielestäni ei ole olemassa mitään "normaalia" määrää - kieltäydyn ajattelemasta että olisin jotenkin epänormaali kun minulla ei ole ystäviä. Siskon voi hyvin laskea ystäväksi, koska ei ole mitenkään itsestään selvää olla läheinen edes perheenjäsenen kanssa. Siskosi on siskosi, mutta hän voi olla myös ystäväsi, vaikka paras sellainen.

M44, oisko niitä ollut kaveri- ja harrastuspiireissä yhteensä joku n. 10 tyyppiä joiden kanssa hengattiin.