Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla 14-16-vuotiailla kavereita?
31.03.2016 |
Olen ihmetellyt jo pitkään kun meillä 2 tuon ikäistä tyttöä ja molemmat nyhjäävät vain omissa huoneissaan (toki harrastuksissaan käyvät muutaman kerran viikossa, toinen 5 kertaa), ja tosi harvoin käyvät kavereiden kanssa jossain (ehkä 4-6 kertaa vuodessa). Välillä kyllä pyytävät kavereita käymään tai elokuviin, ostoksille tai muualle mutta tosi usein lähdöstä ei sitten tuukaan mitään kun kaverit peruvat tai vastaavat viesteihin niin myöhään, että muuta ohjelmaa on jo tullut. Aktiivisesti ovat kyllä yhteyksissä vähän liiankin kanssa sosiaalisessa mediassa, mutta fyysisesti ei juuri tavata kuin koulussa. Onko tämä normaalia nykypäivää vai onko jotain vialla?
Kommentit (9)
Meillä tuon ikäisiä poikia.
On kyllä kavereita, valtaosa näistä jo alakouluajoista saakka samoja. Arkisin harvemmin ovat iltaisin yhdessä, paitsi netin välityksellä, mutta viikonloppuisin ja loma-aikoina sitten sitäkin enemmän. Joka viikonloppu kavereita on meillä yökylää myöten, joskus ovat itse kavereiden luona ja välillä sitten jossain muualla menoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ap:n kanssa ihan samaa, paitsi että meillä on vain yksi 14-v tyttö. Koulussa on kavereita, rakkaita harrastuksia on, koulu menee hyvin, kaikin puolin ihana tyttö. Mutta vapaa-ajalla hän käy noin viisi kertaa vuodesss kavereiden kanssa jossakin. Mun omassa nuoruudessa me käytiin ainakin neljänä iltana viikossa kavereidn kanssa jossakin puistossa ja kotona notkumassa. Meidän tyttö on aika aktiivinen somessa, mutta ei sekään selitä tätä kaverittomuutta. Tuttujen samanikäisillä aika sama tilanne. Minusta näyttää siltä, että teinipojat yhä kokoontuu iltaisin mailat kädessä lämimään.
Kyllä tuo tytöillä on aika tyypillistä. Osa on kaveriporukoissa, mutta iso osa tytöistä viettää vapaa aikaa yksin. Kaikki ei tarvitse sosiaalista kanssakäymistä niin paljoa.
Ei ole mitään vialla. Kyllä nuoria on kaikenlaisia, eikä ole mitään tarvetta pakottaa kaikkia samaan muottiin.
Ensinnäkin, kyseessä voi olla vain vaihe - monella kasvaminen on henkisesti raskasta ja silloin muuten sosiaalinenkin nuori voi kaivata yksinoloa, upota fantasiamaailmoihin jne. Tämä ei ole mitenkään vaarallista. Toiseksi, jotkut ihmiset, kuten minä itse ja meidän molemmat lapset, ollaan vaan introverttejä, eikä välitetä koskaan mistään kavereista ja sosiaaliset suhteet aika äkkiä kuormittavat. Siksi niitä ei sen lisäksi mitä koulussa tai töissä on pakko, enää halua. Ei introverttiys ole sairaus tai ongelma.
Ihmettelen että nykyaikana tällaisiakin ihmetellään. Itse kun olin nuorena kirjatoukka joka en koskaan käynyt kavereiden kanssa missään, vanhemmat oli vaan tyytyväisiä että eipä mene huonoille teille kun ei kiinnosta juopottelut ja steissillä luuhaamiset ja muut mitkä teinejä tuppasi kiinnostamaan. Nykyaikana luultavasti minut olisi kiikutettu jollekin terapeutille kun en ole sosiaalinen ;)
Ap ihmettelee siksi kun itse oli aina nuorena menossa kaveriporukassa milloin missäkin ja yläaste&lukio meni tiiviisti bestiksen kanssa. Tosin en ole mikään yltiösosiaalinen vaan tarvitsen omaa tilaa paljon ja mies on todella introvertti. Tyttöjen koulut sujuvat tasolla 9-10 ja harrastukset ovat heille tärkeitä, mutta jotenkin vaan hämmästyttää tuo että a nyhjätään kotona eikä meillä käy kuin ehkä pari kertaa vuodessa heidän kavereitaan vaikka useamminkin saisi käydä!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 13-vuotias poika on illat ja viikonloputkin yksin eikä kuulemma kukaan muukaan tee mitään eikä käy missään - kaikki kuulemma pelaavat illat ja ovat somessa yhteydessä. Kavereita kuitenkin on todistettavasti ihan kivasti koulussa ja koulun jälkeen hetken hengailuissa. Arggh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ihmettelen samaa ja olen oikeasti huolissani.
Tiedän, että heillä on kavereita koulussa, luojan kiitos! mutta onhan se oikeasti outoa, että teinit ovat koko ajan vain kotona!
Ennen kaikki lapseni menivät ja tulivat kavereidensa kanssa, mutta parissa viime vuodessa se on muuttunut täysin.
Meillä 16-vuotias tyttö on kavereiden kanssa lähes joka päivä. Poikaystävä on myös olemassa, mutta eivät joka päivä näe.
Ettei tuo viisi kertaa viikossa harrastaminen (ja jos vielä on ylitunnollinen koululainen) veisi mehuja siinä määrin, ettei vain jaksa?
Mitä siis kotona sitten tekevät, kun "nyhjäävät"?
Tämä on tietysti sinulle ikävä kuulla, mutta nuo jatkuvat perumiset tietysti viittaavat siihen, että tytöt eivät ole syystä tai toisesta haluttua seuraa.