Jos lapsenne jäisi kiinni kiusaamisesta, mitä tekisitte?

Hakkaisin paskat pihalle. Onneksi mulla ei ole lapsia niin ei ole tällaista ongelmaa.

Sanoisin että ei meidän Villemaija ketään kiusaa ja keksisin jonkun selityksen sille miksi häntä kiusaamisesta syytetään, esim. huonot opettajat, kiusatut ärsytti häntä jne.

Vierailija kirjoitti:

Jos saisitte tietää, että lapsenne kiusaisi jotakuta toista lasta, niin mitä tekisitte?

Itse veisin hänet uhrin luokse ja antaisin hänelle palvelijaksi päivän ajaksi. Saisi siis teetättää hänellä ihan mitä häntä huvittaa (toki tietyissä järjellisissä rajoissa). Itse valvoisin, että lapseni tekisi juuri niinkuin häntä käskettäisiin.

Minun kasvattama lapseni oli luokan ainut joka ei todistettavasti ole kiusannut ketään.

Siis luokan ainut.

Olisin onnellinen, ettei se tulisi ihan puun takaa, osaan nimittäin arvata, että kuopuksemme saattaa moisen syytöksen joskus kohdata. Hän ei ole ilkeä, eikä yritä mitätöidä ketään (=ehkä ne pahimmat kiusaamisen keinot tai "tavoitteet", joita tiedän) mutta hän ei helposti anna periksi, on omaa vahvaa mieltään ja saattaa kostaa jos kokee tulleensa loukatuksi, joten jos jonkun kanssa menee sukset ristiin niin... auts. Aika näyttää. Sitten selviteltäisiin asiaa, että mistä on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisitte tietää, että lapsenne kiusaisi jotakuta toista lasta, niin mitä tekisitte?

Itse veisin hänet uhrin luokse ja antaisin hänelle palvelijaksi päivän ajaksi. Saisi siis teetättää hänellä ihan mitä häntä huvittaa (toki tietyissä järjellisissä rajoissa). Itse valvoisin, että lapseni tekisi juuri niinkuin häntä käskettäisiin.

Minun kasvattama lapseni oli luokan ainut joka ei todistettavasti ole kiusannut ketään.

Siis luokan ainut.

Onko hänellä omaa tahtoa jäljellä ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisitte tietää, että lapsenne kiusaisi jotakuta toista lasta, niin mitä tekisitte?

Itse veisin hänet uhrin luokse ja antaisin hänelle palvelijaksi päivän ajaksi. Saisi siis teetättää hänellä ihan mitä häntä huvittaa (toki tietyissä järjellisissä rajoissa). Itse valvoisin, että lapseni tekisi juuri niinkuin häntä käskettäisiin.

Minun kasvattama lapseni oli luokan ainut joka ei todistettavasti ole kiusannut ketään.

Siis luokan ainut.

Onko hänellä omaa tahtoa jäljellä ollenkaan?

Tyttäreni ollessa n. 5 tai 6 luokalla kuuntelin kerran ulkona kun naapurin ekaluokkalainen ja keverinsa puhuivat että kenestä tykkäävät eniten. Naapurin lapsi aloitti että  "tykkään eniten Jeesuksesta ja sitten tykkään Hannasta" ja hänen kaverinsa sanoi että minä tykkään kans eniten Jeesuksesta ja sitten Hannasta. Ajattelin että onpa tyttäreni kovassa kurssissa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saisitte tietää, että lapsenne kiusaisi jotakuta toista lasta, niin mitä tekisitte?

Itse veisin hänet uhrin luokse ja antaisin hänelle palvelijaksi päivän ajaksi. Saisi siis teetättää hänellä ihan mitä häntä huvittaa (toki tietyissä järjellisissä rajoissa). Itse valvoisin, että lapseni tekisi juuri niinkuin häntä käskettäisiin.

Minun kasvattama lapseni oli luokan ainut joka ei todistettavasti ole kiusannut ketään.

Siis luokan ainut.

Onko hänellä omaa tahtoa jäljellä ollenkaan?

Tyttäreni ollessa n. 5 tai 6 luokalla kuuntelin kerran ulkona kun naapurin ekaluokkalainen ja keverinsa puhuivat että kenestä tykkäävät eniten. Naapurin lapsi aloitti että  "tykkään eniten Jeesuksesta ja sitten tykkään Hannasta" ja hänen kaverinsa sanoi että minä tykkään kans eniten Jeesuksesta ja sitten Hannasta. Ajattelin että onpa tyttäreni kovassa kurssissa :)

No sehän on kiva juttu sitten. Kyllä minunkin tyttärestäni tykätään, mutta en silti usko kaikkien tykkäävän hänestä, mutta minulle tärkeintä on, että se ei haittaa tytärtäni, jos joku ei tykkääkkään, toimeen on toki silti koitettava oppia tulemaan. Ja että hänellä on kavereita, joista hän tykkää.

Mä kasasin kiusatun ja kiusaajat kasaan ja meille kahville. Lapsilla alkoi leikki siinä samantien sujumaan ja vanhemmat sitten mietittiin, että miten asiat voidaan tulevaisuudessa ehkäistä.

Eli se oli yksi iltapäivä, kun poikani kavereineen oli päättänyt neljättä jannua kiusata koulumatkalla. Ottivat pipoa, heittivät repun lätäkköön ja haukkuivat.

Onneksi kaikki naamat ja nimet oli tiedossa, että kun kiusatun äiti soitti mulle (opettajaa ei kiinnostanut!), niin samantien soittorinki kaikille ja onnekkaita oltiin, että kaikki olivat yhtä huolissaan tilanteesta.

Ei päässyt menemään pahemmaksi. Kaikki tutustuivat paremmin ja samaa jengiä alkoivat olemaan, kuusi vuotta myöhemminkin. Myös vanhemmat.