Miten erottaa masennus kyllästymisestä/vitutuksesta/laiskuudesta?

Ei kuulosta masennukselta vaan enemmänkin välinpitämättömyydeltä ja epämääräiseltä tympiintyneisyydeltä,

Vaikka saisit sen pennun ja jonkun miehen rutjakkeen itsellesi et tulisi sen onnellisemmaksi.

Samaa paskaa kaikki. Vässyköiden tekosyitä omalle saamattomuudelleen.

Kuulostaa nettiriippuvuudelta. Minä lopetin netin käytön kokonaan viikoksi ja minusta tuli ihan eri ihminen. Olin aiemmin juuri tuollainen, mutta kun pääsin eroon netistä, niin jotenkin aistit terävöityivät ja ajatus alkoi kulkea. Ensimmäiset päivät erossa netistä olivat kyllä aika hirveitä, ahdisti todella paljon. Nyt olen taas suistumassa tähän nettimaailmaan. Ääh.

Kyllästymisen tai lievän uupumuksen erottaa masennuksesta se, että kyllästyneet tietävät, että pilkkopimeän tunnelin päässä on joskus valoa, masentuneet eivät sitä enää tiedä.

Vittuuntunut = voi nyt vittu tätäkin paskaa

Masentunut = voi vittu mitä paskaa (tämä elämä on)

Ei kuulosta minustakaan vaikealta masennukselta, vaan ehkä tilanteen aiheuttamalta uupumukselta/tylsistymiseltä. Mutta vain asiantuntija voi tuon arvioida. Netissä on myös testejä mistä voisi saada osviittaa. 

Itselläni aloitettiin lääkitys kun olin aika-ajoin itkuinen, ei suuntaa elämässä eikä mitään toiveita mistään,  itsemurha-ajatukset, ilottumuus, ihmiset ärsyttivät tosi paljon jne, menin lukkoon sosiaalisissa tilanteissa jne. Myös itseni vähättely ja epävarmuus. Sama kalvava tunne oli mukana reissussa ja juhlissa, vaikka periaatteessa olikin hauskaa. Hankala selittää.

Toisaalta odotin itse hoitoon pyrkiytymistä pitkään koska en tiennyt mikä minussa oli vikana, palloilin hyvien/huonojen kausien välillä ja koetin selviytyä. Munasin monta asiaa masennukseni takia. Lääkkeet <3 Tsemppiä ap ja älä epäröi pyytää apua. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllästymisen tai lievän uupumuksen erottaa masennuksesta se, että kyllästyneet tietävät, että pilkkopimeän tunnelin päässä on joskus valoa, masentuneet eivät sitä enää tiedä.

Hmm, mutta mistä sen sitten tietää että valoa on tulossa? Kun monta vuotta jo rämpinyt samassa suossa samojen asioiden kanssa... Onko se valo sitten se että oppii hyväksymään vallitsevan tilanteen eikä enää edes haikaile paremman perään?

Vierailija kirjoitti:

Ei kuulosta minustakaan vaikealta masennukselta, vaan ehkä tilanteen aiheuttamalta uupumukselta/tylsistymiseltä. Mutta vain asiantuntija voi tuon arvioida. Netissä on myös testejä mistä voisi saada osviittaa. 

Itselläni aloitettiin lääkitys kun olin aika-ajoin itkuinen, ei suuntaa elämässä eikä mitään toiveita mistään,  itsemurha-ajatukset, ilottumuus, ihmiset ärsyttivät tosi paljon jne, menin lukkoon sosiaalisissa tilanteissa jne. Myös itseni vähättely ja epävarmuus. Sama kalvava tunne oli mukana reissussa ja juhlissa, vaikka periaatteessa olikin hauskaa. Hankala selittää.

Toisaalta odotin itse hoitoon pyrkiytymistä pitkään koska en tiennyt mikä minussa oli vikana, palloilin hyvien/huonojen kausien välillä ja koetin selviytyä. Munasin monta asiaa masennukseni takia. Lääkkeet <3 Tsemppiä ap ja älä epäröi pyytää apua. 

Olen tehnyt netissä masennustestejä ja niissä yleensä on selkeä tulos: masennus. Noista kuvailemistasi kuitenkin oikeastaan osuu vain se että ihmiset ärsyttävät ja minulla on huono itsetunto. Ja tuo että juhlissa voi olla hauskaa, mutta ns. arkeen paluun tuo taas ne ikävät tunteet pintaan. Toiveita ja haaveita on vaikka kuinka, ja ajoittain piristynkin, mutta se on aina väliaikaista, ja tuntuu että en voi saavuttaa sitä mistä haaveilen, ja se sitten masentaa... Toisaalta tuntuu myös että tämä "masennus" myös sabotoi yrityksiäni saada se haaveilemani? En ikäänkuin jaksa panostaa siihen täysillä... Melkoinen oravanpyörä!

Sairaus estää tekemästä asioita. Vittuuntuneena niitä saa tehdyksi jos vaan viitsii.