Lue keskustelun säännöt.
miten rohkaistuisin menemään vertaistukiryhmään osallistujaksi?
21.03.2016 |
Paikkakunnallani alkaa vertaistukiryhmä ihmisille, jotka kärsivät samasta tietystä ongelmasta kuin minä. Luulen, että voisin hyötyä tuosta vertaistuesta. Ongelmani kuitenkin hävettää minua.
Miten saisin rohkaistuksi itseni ilmoittautumaan tuohon ryhmään?
Kommentit (7)
Lupaa itsellesi tehdä jotain kivaa itsellesi sen jälkeen kun olet rohkaissut itseäsi käymään siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on hyvä ehdotus, et palkitsen itseni varaamalla itselleni jotain kivaa. (mietinnässä, mikä olisi riittävän hyvä palkkio itselleni).
Kokemuksen jakaminen voisi toimia, jos kokisin, että minulla olisi jotain jaettavaa. Tällä hetkellä koen asiasta vain häpeää.
Pienehkö paikkakunta ja pelottaa, että ryhmään osuu joku tuttu ja jutut alkaisivat levitä. Toki ryhmässä on vaitiolovelvollisuus, mutta silti.
En voi peruuttaa enää osallistumistani siinä vaiheessa, kun näen, ketä ryhmään osallistuu. Tai jos peruisinkin, satunnainen ryhmään osallistuva tuttu tietäisi, että olin aikonut tähän ryhmään osallistua ja tekisi omat johtopäätöksensä.
Jos kaikki siellä kärsivät samasta ongelmasta kuin sinä niin mitä hävettävää siitä on puhua? Jos joku alkaisi levittämään huhuja niin selviäisi että sillä jollain on samainen ongelma. Rohkeasti siis mukaan!
Jotkut ihmiset ovat avoimempia. Joillekin ei ole ongelma kertoa, että heillä on lievä taipumus alkoholismiin, peliriippuvuuteen, ovat huumeiden viihdekäyttäjiä, ovat toipumassa masennuksesta tms. Ovat saattaneet kulkea pitkänkin matkan päästäkseen tuohon pisteeseen. Ja avoimuus on heille osa ratkaisua.
Mutta minun pitäisi uskaltautua edes tähän suljettuun vertaisryhmään, ja koen asian todella vaikeaksi.
Pelkään reaktiota, 'ai sinäkin olet täällä'. Tai että vuosien päästä saisin kuulla, että niin, sinäkin kuulemma kävit sellaisessa ryhmässä. Leimautuminen häpeälliseksi kokemaani asiaan voi vaikeuttaa sosiaalisia suhteita, vaikuttaa ehkä työnsaantiin. Jotkut ovat asiansa mannekiineja ja antavat ongelmalle kasvot, mutta minusta ei siihen ole.
ap
Olen itse käynyt al-anonissa.
Jos siellä on joku, jonka tunnet, niin hänellä on sama syy käydä ryhmässä kuin sinullakin.
En tiedä, mihin vertaistukiryhmään olet menossa, eikä se ole tässä tärkeää. Mutta oma ryhmäni reagoi ainoastaan "oletko täällä ensimmäistä kertaa" ja he tiesivät, miten vaikeaa se ensimmäinen kerta useimmille on.
Jälkeenpäin tulee kevyt olo. Aivan huumaava. Meidän ryhmässä on niin paljon viisautta, rakkautta ja välittämistä että omat ennakkoluulot tuntuivat jälkikäteen naurettavilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos nro 6!
Jotenkin minulla on ajatus, et 'jos retkahtaisin vielä kerran, niin sitten menisin ryhmään '. Näitä retkahduksia tapahtuu itselleni melko harvoin, mutta kuitenkin toistuvasti. En usko, että tilanteeni on parantunut. Silti ajattelen, että vasta seuraavan kerran jälkeen...
Nyt on kuitenkin tuo ryhmä tarjolla, seuraavan kerran jälkeen ryhmää ei välttämättä ole tarjolla....
t. ap
Ajattele niin, että sinun kokemuksesi voi olla jollekin toiselle ryhmään tulevalle käänteentekevä. Ehkä juuri sinun puheenvuorostasi hän saa oivalluksia, oppia, apua.