Eikö sisaren kuuluisi olla onnellinen, sisarensa puolesta?
Missä tahansa onnistumisessa tai päinvastoin surullinen toisen puolesta, jos ei mene hyvin?
Kyllä mun mielestä. Musta se on normaalia.
Kommentit (7)
Ehkäpä. Oma sisareni ei kyllä kuulu siihen joukkoon, älytöntä kettuilua lähes joka asiasta. Mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :)
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä. Oma sisareni ei kyllä kuulu siihen joukkoon, älytöntä kettuilua lähes joka asiasta. Mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :)
Tämä ei siis voi olla mulle sillä en ole ollut sisareni kanssa tekemisissä kohta vuosiin ja harvoin silloinkaan, kun vielä olimme väleissä.
Ja mä olin kyllä sisimmässäni aina hänen puolellaan.
Kerrankin, kun säikähdin, että olisi ajanut kolarin, kävin melkein itkemään.
Näiden sanojen myötä mä päästän susta lopullisesti irti nyt myös henkisellä tasolla.
Jää hyvästi sisareni. :') En muistele pahalla..
Niin sitä luulisi, mutta ei se aina näin toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä. Oma sisareni ei kyllä kuulu siihen joukkoon, älytöntä kettuilua lähes joka asiasta. Mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :)
Kuulutko sä? Ihmissuhteet, kun ovat vastavuoroisia.
On normaalia olla onnellinen, mutta samoin on normaaalia, että samaan aikaan on esim. kateellinen toiselle, jos toinen on saanut sellaista mitä itsekin haluaisi. Monia tunteita kun voi tuntea samaan aikaan ja samasta asiasta.
Sisarukset voivat olla myös toisentensa pahimmat viholliset, silloin on kasvatuksessa joku mennyt vikaan.