Kiusaamis/kostotarkoituksissa tehdyt aiheettomat lastensuojeluilmoitukset

Tästä on jo aikaa, mutta meistä on kerran tehty täysin nimetön ja perätön ilmoitus. Ei koskaan selvinnyt kuka sen teki, ja jätti aikamoisen epäluulon ihmisiä kohtaan. Ilmoituksessa oli asioita, jotka pitivät paikkansa, mutta niitä oli liioiteltu, ja käännetty normaalit asiat pahoiksi ja yritetty saada meidät kuulostamaan hirviöperheeltä.

Minulla oli juuri ilmoituksen tekoa ennen käynyt minulle tuntematon henkilö katsomassa myymääni huonekalua, joka oli torin kautta myynnissä. Tämä henkilö tinkasi todella rajusti pyyntihintaani nähden, enkä suostunut myymään tarjotulla hinnalla. Hän suuttui ja lähti ovet paukkuen. Tuli vain myöhemmin mieleen, olisiko hän voinut olla ilmoituksen tekijä, koska ilmoituksessa puhuttiin kodin siivouksesta, ahtaudesta, lapsista ym asioita, jotka hän ainakin näki täällä käydessään. Esim nuorin lapsi kiukutteli yläkerrassa samaan aikaan kun tämä ostaja oli meillä, enkä luonnollisesti mennyt heti lapsen luo (lapsi 6 v) koska en halunnut jättää ostajaa yksin alakertaan, eikä lapsella ollut mitään hengenhätää, hän vain sai raivarit jostain mitä veljensä teki tai sanoi. Tämä oli sitten mainittu jotenkin niin että äiti ei huolehdi lapsistaan, ei vastaa lapsen tarpeisiin jne.

Tosi paskamainen juttu, jos tämä ostajaehdokas teki ilmoituksen kostaakseen. Mietin myös, kun ihmiset riitelevät aika avoimesti esim fb-kirppisryhmissä, tehdäänköhän sielläkin ei-toivotuista henkilöistä ls-ilmoja? Kun kuitenkin nimen ja asuinkunnan näkee niin helppohan se on keksiä jotain paheksuttavaa ja tehdä anonyymi ilmoitus. 

Meillä ex-mies soitteli jatkuvasti sosiaalipäivystykseen milloin mistäkin ja sai aikaan sen, että sossut tulivat kimppuumme. Mies käytti lasta pelinappulana kostoon ja sai lapsen puhumaan asioita, jotka eivät ole totta. Määräsivät meille perhetyön, joka kyllä loppui melkein alkuunsa tarpeettomana.

Sossut vaan eivät tahtoneet uskoa puheitamme ollenkaan, vaan uskoivat tuota ihan oikeasti sairasta exää, joka elää kostosta suorastaan.

Meistä on joku naapuri tehnyt, että pieni lapsi ulkoilee yksin taloyhtiön pihalla. Lapsi oli tuolloin hieman alle 3-v ja seurasin häntä koko ajan ikkunasta. En ikinä saanut selville kuka naapureista se oli, mutta enpä ole heitä sen jälkeen enää kutsunut kylään, ettei tule lisää sanomista. Ottaa aika raskaasti päähän, sillä osa oli mukavia arjen kavereita, joiden kanssa kahviteltiin ja hoidettiin toistemme lapsia vuorotellen. Taloyhtiöön muutti yhdessä vaiheessa yksi erittäin utelias kyttääjä, joka nautti juoruamisesta, eli melko varmasti oli hän, mutten kuitenkaan tiedä, niin viilensin välit sitten kaikkiin mukaviinkin naapureihin. Huononsi kyllä elämänlaatua kovastikin, mutten voinut ottaa riskiä, että joudutaan uudelleen siihen rääkkiin. Ei tullut uutta ilmoitusta, ja tämä kyylänaapuri on onneksi jo muuttanut toista taloyhtiötä sulostuttamaan. En silti luota kehenkään muuhunkaan puolituttuun vieläkään. 

Meidän lapsen päiväkodissa oli aiemmin yhden perheen lapset, ja toinen oli aika paha kiusaaja, uhkaili muita lapsia ja teki todella julmia temppuja. 

Aluksi kyselin vähän kauttarantain hoitajilta, ja mikään ei muuttunut. Sanoin sitten lopulta ihan suoraan mitä lapseni oli tästä lapsesta kertonut, ja ilmeisesti pitivät puhuttelun yms, ja lapset vaihtoivat myöhemmin päiväkotia, en tiedä liittyikö tuohon kiusaamisasiaan vai muuhun. Meistä tehtiin jonkin ajan päästä aiheeton ilmoitus, ja mietin vain, että voisiko tämä kiusaavan lapsen äiti olla tehnyt sen kostomielessä, kun syytin hänen lastaan kiusaamisesta? 

Kyllähän se riippuu aiheesta.

Meillä miehen ex-vaimo teki (no siis teetti, laittoi erään sukulaisensa tekemään) meistä kiusallaan lasun.

Tilanne oli, että lapsen äiti olis halunnut meidän vievän lapsen su aamuna hänelle. Sopparin mukaan lapsi viettää sunnuntain isän kanssa, ja äiti hakee illalla. No, kun heillä oli joku kiva meno, niin suostuttiin aamu"luovutukseen" (että inhoon näitä termejä, ihan ku lapset ois jotain tavaroita joita "vaihdetaan" ja "luovutetaan" toiselta toiselle...), mutta viemiseen ei otettu kantaa ja oli siinä pientä väärinkäsitystäkin siis.. äiti oli sanonut hakevansa lapsen jos ei pystytä tuomaan hänelle, ja kommunikaatiokatkoksen vuoksi oletti meidän tuovan (vaikkei oltu näin luvattu siis) ja me taas oletimme hänen hakevan.

No su aamuna lapsen äiti soittaa raivona, että joko ootte kohta täällä ja mies sitten toteaa, että hän ei pääse tuomaan. Ei siinä pitänyt olla sen kummempaa, äiti haki lapsen meiltä ihan niinkuin aina paitsi tosiaan huomattavasti aiemmin kuin normaalisti.

No sit pukkas kostolasua. Kuulemma kasvatettiin huumeita kotona. Lapsi oli kertonut meillä olevan huonekasveja, niin niistähän näppärästi tuli käden käänteessä huumekasveja, kun äiti näin päätti. Joo, ja lapsen isä oli kuulemma kännissä tuona su aamuna, kun äiti "joutui" lapsen hakemaan. Käänsipä sen vielä niin, että "joutui" hakemaan lapsen normaalia aiemmin, koska meillä oltiin päihteiden vaikutusten alaisena (no siis ei todellakaan oltu).

Että huhhuh.

Onneksi meillä oli ihan mustaa valkoisella näistä tapahtumista, ja lapsen hakemisen syystä ja tapahtumien kulusta. Hoksasivat aika nopeasti sossussa, että äiti veti herneen nenään kun ei viety lasta hänelle, ja sen takia sitten keksi kaikkea tällaista pientä kivaa.

No siis, käytiin sossussa juttelemassa, hoidettiin puhtaat huumeseulat (myös äiti joutui itse testeihin, oli hänelle ikävä ylläri) ja lasutädit kävi kerran meillä kahvilla juttelemassa. Se siitä. Todettiin aiheettomaksi.

Sit tuo ex teki myöhemmin toisen perättömän lasun, "lapsen palauttamatta jättämisestä". Ei pitänyt sekään paikkaansa, koska asiasta oli jo sovittu. Tuosta tuli vain kirje kotiin, ei mitään tapaamista tai muita selvittelyjä.

Vittumaista tuollainen touhu. Kosto ja kiusaaminen. Miten voikin jotkut olla niin häiriintyneitä, että laittaa oman lapsensa kauheaan pyöritykseen vain koska ei asiat menny just niinku ite halus? En vaan käsitä..

Exsästä on tehty kolme perätöntä lasua. Pakko olla joku tuttu kun teki kahdelle eri paikkakunnan soskuille. Tiesi siis muutosta. Kaikista on seurannut kotona käyntejä ja sosiaalitoimistossa käyntejä. Kehotin tekemään rikosilmoituksen, ei voi olla lain mukaista tehdä perättömiä ilmoituksia toistuvasti.

Soitin myös soskuille kun lasten yhteishuoltajuuden takia asia kuuluu mullekkin. Sieltä kerrottiin että nimettömätkin ilmoitukset on pakko tutkia. Mä siihen että okei mutta montako kertaa? Ex kertoi että kolmas on viimeinen jos lisää tulee nimettömiä ilmoituksia niin ne menee suoraan roskiin.

Aikaa ja vaivaa tuollaisesta on ihan helvetisti. Plus siinä menee helposti hermot. Todellinen haitta siitä on niille jotka oikeasti tarvii apua. Kiusaajat ei niitä ajattele kun tekevät perättömiä ilmoituksia.

No jos 3 v ulkoilee yksin niin hyvä, että tehtiin ilmoitus. Ehkä sinäkin jatkossa ulkoilet lapsesi kanssa yhdessä. Mistä ilmoittaja voi tietää, että istut ikkunan ääressä seuraamassa lapsen touhuja?

Minä olen laskenut, että yhdeksän lasua on nyt käsitelty.. Mitään sanomisia ei ole tullut, mutta aiheuttaahan ne oman miettimisensä.  

Murkkuikäinen kertoi värikkäitä tarinoita koulussa, joten sieltä tehtiin ensimmäinen..ok, se oli helppoa kauraa, koska se oli niin värikäs, että jos tilanne olisi kerrotulla tavalla tapahtunut olisi murkkuikäinen todennäköisesti kuollut, eikä koulussa. 

Seuraavan teki palotarkastaja, kun minulla oli pyykkivuori odottamassa pesua.. todellinen  ryysispäivä alullaan ja se tarkastus tehtiin aamutuimaan..lisänä vielä navetan aiheuttamia ongelmia.. tilamme on kuulemma liian vaarallinen paikka lapselle. Tämän sossut nauroivat itse nurin, kävivät tutustumassa meidän vaaralliseen paikkaan lapsille. 

Seuraavat teki exä, kun ei saanut tahtoaan läpi..ja murkun lääkäri, kun oli tavannut toiset sisarukset sairaalassa.. Olivat kuulemma likaisia..eihän se minusta johdu, jos ovat jo viikon isällään olleet.. Sen sossut soittivat ja juteltiin hetki puhelimessa. Käytin vielä lapset nähtävillä toimistolla, kun halusivat heidän kanssaan vielä jutella. 

Exä on tehtaillut sitten aina tilanteen mukaan lisää.. Viimeksi sossut soittivat ennen joulua..olin taas ollut esteenä tapaamisille ja puhelimen käytölle.. Lapset eivät tahdo puhua isälleen puhelimessa ja unohtavat ladata ne, ja sitten on piru irti, jos eivät vastaa. Isä soittaa keskimäärin joka toinen kuukausi, että kauan sitä saa sitten odotella. Ja tapaamiset hän peruu tunnin varoitusajalla..

Minä sanoin nyt tästä puhelimen käytöstä soitelleelle sossulle, että nyt on väsymys siinä pisteessä, että yhteistyö loppuu tähän. Seuraavan kerran tulkaa poliisien kanssa.. En vain jaksa näitä, kun mitään todellista ei löydy..ja sylttytehtaalle on helppo löytää, kun ilmoitukset tehdään nimettöminä, mutta niissä on asioita, mitkä vain exä tietää..eli ei näihin  ole pakko alistua.