Surullinen tämä maailma
Miksi parisuhteet ovat toisille vain kertakäyttökamaa, jonka voi lopettaa silloin, kun itsestä hyvältä tuntuu? Kuinka jotkut voivat arvostaa itseään ja elämänkumppaniaan niin vähän, että pettävät kaikkein pyhimmän - kahdenvälisen luottamuksen - säntäämällä sänkyyn vieraan kanssa? Pettäminen on julminta, mitä kuvitella saattaa.
Kuinka paljon parempi paikka tämä maailma olisikaan, jos uskolliset, luotettavat ja toista kunnioittavat ihmiset löytäisivät aina itselleen arvoisensa ja kaltaisensa puolison. Omassa ystäväpiirissäni heitä on onneksi paljon, mutta tietty surumielisyys iskee, kun käyn tuttavapariskuntien kanssa aina yksin viettämässä iltaa, vaikka on kuinka hauskaa. En tiedä, mikä vika ajassamme on, kun rakkaus on kokenut inflaation ja siitä puhutaan pelkän himon synonyyminä. Se tekee rakkauden löytämisestä äärettömän vaikeaa niille, joille se on enemmän kuin täytesana; ainakaan itse en halua yhden yön juttuja, en säätöjä, en mitään ohimenevää, vaan pysyvän, aidon rakkauden. Petettynä ja jätettynä jatkan taas etsintöjä. Päivä kerrallaan.
Kommentit (8)
miksi parisuhteen pitäisi kestää koko elämän .:: tälle ei järki perusteluja löydy!
olkaaa rehellisiä itsellenne
Se on surullista, että ihmisellä ei lue otsassa, onko rakkaustyyppiä vai ei.
Mä en ymmärrä miksi pettäjät ei tee selväksi heti kättelyssä, että "olen sitten sellainen tunteettomampi tapaus?" Siksikö, että sitten ei saisi sitä "lihaa?"
Huijaavat siis ensin sänkyyn lupautumalla seurustelu kumppaniksi ja sitten huijaavat taas lisää pettämällä.
Tyhjiä kuoria siis..
Koska evoluutio ja siementen kylväminen
On se surullista miten miehen miehiin ei voi rakastua mitenkää ellei niillä ole tarjota rahaa ja elintason korotusta.
Surullinen tarina, ja surullisia kohtaloita :/ Ei kai tämä maailma silti surullinen olo muilta osin kuin niiltä, kuin ihmiset sen ahneuksissaan ja itsekkyyksissään pilaavat.