Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää :( *sisältää vuodatuksen sairaasta veljestä*
25.02.2016 |
En tiedä, miksi kirjoitan tänne.. Kai kun ei ole muutakaan paikkaa.. Lyhyesti alustusta: Mulla ja 2v nuoremalla veljellä traumaattinen lapsuus, perheväkivaltaa, äidin psykoottistasoinen sairaus. Veli hairahtui jo nuorena "hämärille poluille", rankan koulukiusauksen takia tentti ysiluokan, sen jälkeen ei juuri kouluja ole käynyt, päihteillyt ja rötöstellyt lähinnä.
Välillä mielisairaalassa, diagnoosina psykoottistasoinen masennus, pakko-oireinen häiriö, PTSD, paniikkihäiriö.. Olikohan jotain muutakin vielä. Itsetuhoinen, juo, käyttää huumeita, pelaa rahansa. Olen pelastanut veljen rahasotkuista jo kolmesti tilanteessa jossa liki tonnien pikavipit ois menneet perintään. Olen vienyt ruokakassia (josta saan raivarit, koska haluaisi suoraan rahaa jota en uskalla antaa kun menee joko peleihin tai viinaan), olen vastaillut keskellä yötä kännisiin puheluihin, olen vienyt katkolle, olen soittanut ambulanssin itsariyritysten jälkeen liki 10 kertaa. Ja saanut kuulla siitä haukut. Olen kuunnellut itsariuhkauksia jos en anna rahaa, olen saanut kuulla olevani paska sisko ja olen kärsinyt parisuhdeongelmista sekä saanut selvittää asioita lastensuojelun kanssa veljen ilmoitettua psykoosissa lastensuojeluun mieheni olevan väkivaltainen ja insestinen (täysin perätön väite). Mentyäni naimisiin ja saatuani lapsen, veljeni ilmoitti olevansa pettynyt minuun - kun kaikki huomioni ei enää mennytkään vain häneen. Hän käyttäytyi kuin mustasukkainen poikaystävä, teki kaikkensa sabotoidakseen perhe-elämäämme ja parisuhdettani.
Äsken tuli taas vihainen puhelu humalassa. Haukkui huoraksi, ja kertoi toivovansa että lapseni ja mieheni kuolee. On kuulemma oikein kironnut heidät. Aloin vaan hysteerisesti itkeä, en jaksa enää. En vaan jaksa. Mutta en osaa katkaista välejäkään, ja tavallaan tiedän, että sairaus siellä puhuu eikä hän.. Miljoonat kerrat hän on itkenyt miten olen hänelle ainoa maailmassa, ja lapsena meillä oli vain toisemme tukena ja turvana. En vaan kestä enää tätä, multa menee sekä oma mielenterveys (se mitä siitä on jäljellä), kohta varmaan perhekin ja työkyky. En jaksa enää kännisiä ilmoituksia miten on taas menossa junan alle ja kysymyksiä "mitä haluat sanoa mulle ennen kuin kuolen", ohjeita miten hänen hautajaisensa tulee järjestää.
Veljellä on hoitokontakti, joka ei häntä auta. Mikään ei auta. Ja minä en enää jaksa.
Kommentit (18)
Veljesi tekee oman elämänsä valinnat ja sinä samoin. Oletko paras mahdollinen äiti omille lapsillesi jos yrität elää veljesi puolesta? Älä ole läheisriippuvainen, anna veljellesi lupa kuolla. Hänen valintansa, ei sinun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herran jestas sentään, mikä tilanne. Sun ei tarvitse jaksaa. Sano kerran, että rakastat, mutta apua pitää veljesi hakea nyt muualta. Sulla on velvollisuuksia itseäsi ja perhettäsi kohtaan. Tilanne jatkuisi varmaan loputtomiin joka tapauksessa, tuohan on vallankäyttöä.
Kuulostaa persoonallisuushäiriöiseltä. Käyttää valtaa ja henkistä väkivaltaa sinuun hyvin äärimmäisellä tavalla.
Anna sen sun broidin kuolla yksin. Ei tuollaiseen luuseriin kannata tuhlata aikaa.
Olen pahoillani , kuulostaa omalta elämältä , läheinen vaan eri. Meillä loppui siihen kun lopulta makasin lattialla parkuen että anna mennä ( itsemurhan) , mä en kertakaikkiaan jaksa, itsellä alkoi tulemaan esim paniikkihäiriöitä julkisilla paikoilla. Itsari uhkailut ja yritykset loppui siihen, muut ei.
Sun täytyy jotenkin saada etäisyys, sulla on vastuu omista lapsista ja vain omista lapsista.
Halauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On myös mahdollista, että veljesi sairastaa niin kauan, kun sinä sallit sen. Oikeasti, tee hänelle selväksi, ettet jaksa enää ja hänen tulee hankkia itselleen apua muuta kautta. Katso, mitä tapahtuu. Jos hän tappaa itsensä, älä syytä itseäsi. Mielestäni olet jo tehnyt riittävästi.
Kannattaa katkaista välit, vaikka et haluaisi. Mieti, millä keunoilla pystyisit siihen. Ainahan yhteydenpitoon voi joskus palata, mutta eiköhän tuosta tilanteesta ole tällä hetkellä kaikki kortit katsottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paapomiseksi veljeäsi mahdollistat kierteen. Lopeta. Älä edes ruokakasIa vie. Sano tiukasti, että palataan asiaan jos raitistuu. Älä maksa velkoja.
Veli ottakoon vastuun itse. Pitämällä veljesi elämässäsi saa poikasi huonon esimerkin.
Olet ollut kiltti auttaessa veljeäsi vuosikausia, mutta ei kukaan jaksa tuollaista loputtomiin.
Veljesi tarvitsee apua ammattilaisilta.
Sinä olet perheenjäsen etkä terapeutti.
Olisiko mahdollista, että tapaisitte seuraavan kerran vaikka parin kuukauden kuluttua ettekä puhuisi puhelimessa ennen sitä ollenkaan? Lyhyt tapaaminen ja kuulumisten vaihto ja taas parin kuukauden tauko.
Totea veljellesi, että olet auttanut häntä useita kertoja, mutta et enää jaksa tai pysty eikä sinulla ole enää varaa maksaa hänen laskujaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et oikeasti voi estää häntä tekemästä itselleen mitään. Se on hänen oma valintansa, jos hän päättää kuolla. Et voi uhrata elämääsi ja perhettäsi. Omaan elämääsi ja perheesi elämään voit vaikuttaa mutta veljesi on vastuusta itsestään. Et ole tällaisessa tapauksessa velvollinen hoitamaan ja pitkittämään kaikkien teidän kärsimystä. Olet velvollinen tarjoamaan lapsillesi hyvän elämän alun.
Itse olin hyvin samankaltaisessa tilanteessa ja lopulta yhtenä päivänä poliisit tulivat kertomaan, että veljeni on kuollut. Tiesin sen heti, kun näin heidät. Tunsin julmettua vihaa veljeäni kohtaan, koska hän ei muuttanut kurssiaan mutta myöhemmin olen ymmärtänyt ja hyväksynyt, että se oli hänen oma päätöksensä. Kukaan meistä ei voi pelastaa kuin itsensä.
Olen ollut vähän samankaltaisessa tilanteessa, eri perheenjäsenen kanssa. Lopulta jouduin estämään hänen puhelut ja viestit niin, etten nähnyt hänen soittavan. Se auttoi, sillä oli pakko saada etäisyyttä. Samalla rohkaistuin hakeutumaan työterveyspsykologille, jonka kanssa keskustelu on parantanut omaa jaksamistani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulle on annettukin jo hyviä kommentteja. Sinun tulee ensisijaisesti pitää huolta perheestäsi, ja itsestäsi tietenkin. Veljesi kuulostaa pahasti ongelmaiselta. Apua saadakseen hänen on sitä osattava ottaa vastaan, hoitavalta taholtaan.
Otapas nyt yhteyttä vaikka puhelimella finfamin lähimpään jäsenyhdistykseen. Sieltä saat tukea työntekijältä ja/tai vertaiselta. Tekevät todella hyvää työtä tukevat mielenterveysomaisia. http://www.finfami.fi/menuyhteystiedot/jäsenyhdistykset
Heillä on myös ryhmiä nuorille, joiden vanhemmat ovat sairastuneet psyykkisesti. Tämä on asia josta kannatta puhua. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tulee niin sääli veljeäsi. Itse olen työssäni paljon tekemisissä vauvojen ja varhaisen vuorovaikutuksen ongelmien ja hoivan puutteen kanssa. Ihan kammottavasta varhais lapsuudesta ei usein vaan voi selviytyä terveenä vaikka miten sitten myöhemmin yritettäisiin auttaa. Teillä on ehkä mennyt niin että kun sinä olit vauva vanhemmat olivat vähän paremmassa kunnossa tai ehkä jossain perhe kuntoutuksessa vaikka ja sinä sait riittävän johdonmukaista hoivaa edes sen verran että selvisit jotenkin. Ja veljesi syntyessä sitten asiat olivat huonommin.
Mutta tässä tilanteessa et oikein voi tehdä muuta kuin pelastaa itsesi. Koita luoda etäisyyttä niin kuin joku saman kokenut neuvoi. Ja mielellään tarvitsisit itse terapiaa josta voisit saada tukea tähän vaikeaan ratkaisuun.
Tuntuu kamalalta kun jotkut sanovat että ei se luuseri veli mitään ansaitse. Kyllä hän varmasti ansaitsi kaiken avun ja tuen ja rakkauden maailmassa mutta se ei vaan voi häntä pelastaa. Sinun pitää suojella itseäsi ja sitä kautta myös lapsiasi että sinun kohdallasi sukupolvien ketju katkeaisi. Ei sinun tarvitse olla ilkeä veljellesi, voit sanoa että rakastat ja kertoa että voit ostaa esim ruokaa jos on nälissään. Mutta sinun pitää kerta että sinulla ei voimat riitä muuhun. Että rakastat mutta et jaksa enempää.
Sano veljelle suoraan mitä ajattelet. Kiltteys ei auta häntä.
Voin kuvitella tilanteesi ja tuntemuksesi jollain tapaa, koska entisen naisystäväni käytös oli kuvailemasi kaltaista. Psykoottista masennusta, johon liittyi itsetuhoisuus, jota hän "lääkitsi" kaikilla huumeilla mitä sai käsiinsä. Itsemurhapuheita ja yrityksiä lukuisia, kerran hän jotenkin onnistui ripustamaan itsensä jo kattoon roikkumaan. Monesti sanoi kun olin lähdössä töihin, että "ootappa vaan ku joku kerta tuut töistä, niin täällä mää roikun", oli ahdistavaa olla töissä ja tulla kotiin kun ei voinut tietää, että mikä tilanne ja tunnelma on kotona. Usein kun tulin kotiin, oli kuin olisin astunut jonnekin pimeyteen, kun se tunnelma oli niin ahdistava. Joskus piti lähteä töistäkin aikaisemmin kotiin kun tuo nainen laittoi niin huolestuttavia ja pelottavia viestejä; "pidä huolta eläimistä, mää en jaksa enää". Tuo jatkuva masentuneisuus ja synkkyys alkoi vaikuttamaan minunkin mieleen, olin synkissä tunnelmissa itsekin kun olin kotona. Asuimme yhdessä yli vuoden, mutta lopulta osasin erota, ja se oli uskomaton helpotus. Sen jälkeen olen asunut kissojen kanssa ja olen tyytyväinen kun ei enää tarvitse olla peloissaan ja ahdistuneena kotona. AP, sinun ei tosiaankaan tarvitse jaksaa tuollaista touhua, vaikka kyseessä onkin veljesi. Siinä on todellinen vaara, että sinä itsekin sairastut. Koita saada tuo veljesi johonkin hoitoon, siis ihan jonnekin osastolle, eikä avo"hoitoon".
Ota yhteys veljen hoitohenkilökuntaan ja kerro heille kaikki veljesi ongelmista ja käytöksestä. Eiköhän tuommoinen olisi jo pakkohoidonkin peruste.
Oman sukulaisen kohdalla sain poliisilta tuon ohjeen. Hoitokontakti ei välttämättä tiedä todellista tilannetta.
Sinulla ei ole mitään velvollisuutta jaksaa. Kyllä sinun on hyvä pitää omat rajasi, esim. laittaa mieleisiäsi ehtoja kuten että puhut tai tapaat häntä vain kun hän on selvin päin, ja muuten menee luuri kiinni. Samoin voit tehdä selväksi että sinun velvollisuutesi ei ole pelastella häntä itseaiheutetuista ongelmista, etkä jatkossa aio enää niin tehdä.