Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäiset teillä vielä istuu rattaissa?
25.02.2016 |
Jäin vain miettimään, kun eräs puistotuttu kauhisteli, kun meillä on vielä 2.5-vuotiaalla rattaat käytössä kaupungilla käydessä ym. Hänen samanikäinen, kun ei kuulemma enää rattaisiin suostu ja on jotenkin noloa työntää yli kaksivuotiasta rattaissa. Puhumattakaan siitä miten laiska ja lihava lapsesta tulee(ihan kuin lapsi ei liikkuisi ikänä missään, jos välillä istuu rattaissa). Samaan hengenvetoon kyllä selitti miten oli joutunut joululomalla kantamaan lastaan Korkeasaaressa puolet päivästä, kun oli väsähtänyt. Itse ainakin työnnän mielummin rattaissa, kun kannan. Kodin lähiympäristössä kuljetaan potkupyörällä, mutta eihän sitä voi kaupungille, eläintarhaan, huvipuistoon tai muihin missä kävellään koko päivä ottaa.
Kommentit (37)
3.5-vuotiaalle otetaan edelleen rattaat mukaan, jos päivä sisältää paljon kävelyä. Oli se sitten kaupungilla tai jossain huvipaikassa. Ulkomaanmatkoille otan varmaan niin pitkään, kun vain suostuu niissä istumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan meilläkin olis rattaat osittain käytössä, jos asuttais kaupungissa. Lapsi melkein 4v. Mutta täällä maalla ei vaan ikinä tartte rattaita mihinkään. On meillä yhet matkarattaat jotka kesällä kaivetaan esiin kun mennään huvipuistoon tms. Niissä sitten työnnellään jotain eväskassia pitkin huvipuistoa :D
Meillä esikoinen (poika) lopetti rattaissa istumisen ollessaan noin 2,5-3v. Kuopus (tyttö) sen sijaan tulee edelleen mielellään kyytiin, mutta käveleekin kyllä reippaasti. Ja hän on nyt siis vähän reilu 3v. Rattaat otetaan mukaan esim. kaupungille, huvipuistoon, lomareissulle yms. jolloin kävellään enemmän. Lisäksi kun tarvitsee vielä päikkärit ja nukkuu ne hyvin rattaissa, niin siksikin ovat usein mukana.
Meillä oli vielä 5v:llä rattaat käytössä satunnaisesti, esim. kaupunkilomilla, joilla käveltiin lähes koko päivä kaupungilla kuumassa. Hän otti niissä pieniä päiväuniakin.
3,5-vuotias vielä oli rattaissa, kun oltiin ulkomailla reissussa ja haluttiin kävellä paljon. Kotosalla kävelee aina. Nuorempi 1,5v istuu vielä nykyäänkin lähes aina rattaissa, ellei sitten olla johonkin ihan lähelle (alle 1km), esim puistoon menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1.5v kävelee mielummin, rattaat mukana jos väsähtää.
Naapurin poika, joka täyttää kesällä viisi, istuu edelleen päivittäin rattaissa kerhomatkat. Kerhoon matkaa alle kilometri. Musta on vähän hassua, ettei edes sulalla kelillä pyöräile, vaikka oppi viime kesänä ajamaan ilman apupyöriä. Naapurin äiti kyllä pitää poikiaan muutenkin vähän vauvoina, kun pojan kaksivuotiaalla pikkuveljellä on _ihan_koko_ajan tutti suussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän ajattelinkin, että suurimmalla osalla käyttö on samanlaista kuin meillä. Tuo puistotuttu on kyllä muutenkin aika kova pätemään. Ap
Meillä hävisi rattaat lennolla, kun mentiin kaupunkikohteeseen ja 4v 3kk oli ainoa lapsi. Piti käyttää enemmän julkisia kuin alunperin ajateltiin. Sen jälkeen rattaita ei enää käytetty, siihen saakka siis olivat satunnaisesti hyvä apu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä istui viisivuotiaskin vielä rattaissa, kun edessä oli pitempi siirtymä, joka piti kulkea kävellen, ja ripeästi. Ei meillä lapset ole lapsina yltäneet aikuisen ripeään kävelytahtiin, ja esimerkiksi viiden kilometrin matkalla se alkaa tuntua jo ajassa, jos kävellään rauhalliseen lapsen tahtiin. Varsinkin kotimatka tahtoo silloin venyä, kun nälkäinen ja väsähtänyt lapsi ei vaan jaksa kävellä. Kivempi kaikille, että siitä siirtymävaiheesta ei tehdä isompaa asiaa kuin se on.
Rattaiden käyttäminen on sekä lapselle että aikuiselle ergonominen, nopea ja turvallinen tapa siirtyä paikasta toiseen. Samalla saa rattaiden kyytiin isommatkin ostokset. On kummallista, miksi sitä kritisoidaan, mutta lapsen kuljettamista autolla. lyhyetkin matkat, pidetään ihan normaalina asiana. Mitä se siis onkin. Ja niin on myös rattaiden käyttö niin kauan kuin niitä tarvitsee.
Monessa muussa maassa lapsia työnnetään rattaissa melkein kouluikään saakka. Oma neljävuotiaani istui vielä viime kesänä rattaissa osan päivästä esim. Muumimaailmassa ja Linnanmäellä, sekä ulkomaanreissulla enemmän. Suomessa olen törmännyt lähinnä asenteisiin, että mitä aiemmin jaksaa kävellä 10km sen parempi. Tosin tästä keskustelusta voisi päätellä, että asenteet ovat muuttumassa? Ihmettelen, ettei ole enempää porukkaa tässäkin keskustelussa pätevästä, kuinka lapsi ei ole tarvinnut rattaita ensimmäisten synttäreiden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni lopetti istumisen niissä pari kuukautta yli 2 v, kuten ylempänä kirjoitin. Tämä on saanut alapeukun. Olisiko minun pitänyt pakottaa lapsi rattaaisiin? Ei tarvinnut niitä. Jos olimme lomalla lapsi käveli, jos väsyi vaikka etelän lomalla illallisella, niin otettiin taksi takaisin hotelliin. Ei me viiden kilometrin kävelyjä tehty ilman taukoja, silloin hyppään itsekin bussiin, junaan tai ratikkaan. Helpompi oli liikkua kun ei tarvinnut huolehtia rattaista, ja mihin ne voi jättää yms. Kyllä tosin lapsi istui polkupyörän tarakalla lastenistuimessa, kun mentiin metsäretkille yms.
Monissa maissa lapset menee kouluun 3-4-vuotiaina, eikä heitä siellä rattaissa työnnetä:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa lapset menee kouluun 3-4-vuotiaina, eikä heitä siellä rattaissa työnnetä:-)
No, esim. Australiassa rattaissa istui varmaan kuusivuotiaatkin. Parinsadan metrin matka leikkipuistosta rannalle istuttiin kyydissä. Jenkeissäkin lapset käyttää rattaita melko pitkään. Ja Suomessakin varmaan istutaan rattaissa pidempään kaupungeissa kuin maaseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa maissa lapset menee kouluun 3-4-vuotiaina, eikä heitä siellä rattaissa työnnetä:-)
No, esim. Australiassa rattaissa istui varmaan kuusivuotiaatkin. Parinsadan metrin matka leikkipuistosta rannalle istuttiin kyydissä. Jenkeissäkin lapset käyttää rattaita melko pitkään. Ja Suomessakin varmaan istutaan rattaissa pidempään kaupungeissa kuin maaseudulla.
Ja se on teistä ihan ok? Eikö tuon ikäiset jo yleensä harrasta jotain liikuntaa, mutta silti täytyy työntää rattaissa? Eikö tässä ole ristiriitaa? Perusliikunta, kävely ja juoksu, hyppiminen ja pomppiminen on tosi tärkeää lapsen fyysisen kunnon kannlta, ja mielellän eo cain kaduilla vaan ,yös epätasaisessa ympäristössä.
Ihanaa, kun tälläkin asialla pitää jonkun päästä pätemään. Ihanaa, kun kaikki on aivan hysteeristä ylipainolla pelottelua, jo vauvasta asti. Mä en ymmärrä, miten lapsi on vaarassa tulla ylipainoiseksi, jos istuu rattaissa silloin kun ei jaksa kävellä enempää. Myös on aivan inhimillistä joskus vanhemman haluta paikasta a paikkaan b nopeammassa tahdissa kuin mitä vaikka joku 2-vuotias pystyy kävelemään. Tilanteet vaihtuu. Lapset on erilaisia. Ja toisina päivinä liikutaan enemmän kuin toisina. Varmaan joku käyttää jo taaperollaan askelmittariakin, tai sellaista aktiivisuusranneketta, josta sitten tulokset taulukoidaan päivän päätteeksi, ettei vain ylipaino uhkaa.
Yleensä niillä, joilla lapset luopuu aikasin rattaista, kuljetaan paljon autolla. Mut jos esim. haluat käydä reippaalla lenkillä 4-vuotiaan kanssa, joka ei vielä osaa ajaa pyörällä ilman apupyöriä etkä halua muutenkaa koko ajan pysähdellä ja hidastella etkä voi jättää lasta yksin kotiinkaan, niin rattaisiin vaan se nelivuotias ja lenkille. Tai jos kerhoon on vajaa 3km suuntaansa etkä halua mennä autolla etkä bussilla ja on talvi eikä voi oikein pyöräilläkkään, eiku vaan rattaisiin lapsi ja menoksi. Meillä vajaa 5v. jo kävelee tuon 2,8km suuntaansa, joskus mennään toinen matka bussilla. Tai osan matkaa. Jos sää sallii, pyöräilee isin kanssa kerhoon talvisinkin (iskä jatkaa sit sieltä töihin) ja äiti hakee kävellen työntäen vauvaa rattaissa. Jos ei pysty pyöräilee, ni taluttaa välillä hankalammat kohdat. Toki jos paljon lunta satanut tai on liukasta, ni suosiolla kävellään tai bussilla. Tai isi vie aamulla autolla ja kävellään yhdessä takaisin. Mut siis, ymmärrän hyvin, jos on rattaat vielä vaikkapa nelivuotiaalla. En lyhyillä matkoilla, mut jos pidemmillä. Meillä kyllä 2,5-vuotias käveli (lue juoksi) muumimaailmassa muuten, mut otti rattaissa päiväunet. Sit taas jakso juosta :)
Kuka täällä puhui ylipainosta, ei kuan. Vaan lapsen peruskunnosta, tasapainosta ja lihasten kehittymisestä. Tässä tuleebaelväksi, että lasta kuljetetaan vaunuissa vanhemman oman mukavuuden vuoksi. Äiti lenkkeille, lapsi istuu, tai on helppo kuljettaa ostokset, tai matkoihin menee liikaa aikaa yms.
Vierailija kirjoitti:
Kuka täällä puhui ylipainosta, ei kuan. Vaan lapsen peruskunnosta, tasapainosta ja lihasten kehittymisestä. Tässä tuleebaelväksi, että lasta kuljetetaan vaunuissa vanhemman oman mukavuuden vuoksi. Äiti lenkkeille, lapsi istuu, tai on helppo kuljettaa ostokset, tai matkoihin menee liikaa aikaa yms.
No siihenhän sitä aina jossain vaiheessa vedotaan kun ei muuta keksitä. Kuka puhui että lasta viedään aina kärryllä? Ei vaan normaalia arkielämää voi joka päivä, joka kerralla kun mennään jonnekin, hoitaa siten, että se pikkuinen kävelee / jaksaa kävellä joka paikkaan, tai että ei koskaan ole kiire muka minnekään. Saatikka että jokainen lapsi edes suostuu pienenä kävelemään suoraan tien reunassa ettei jää auton / pyörän, ties minkä katujyrän alle. Törkeää äitien ja isien syyllistämistä jälleen kerran! Lapsen kanssa ulkona oloja järjestetään totta kai niin että lapsi pääsee kehittämään kuntoaan, mutta ne tilanteet kun rattaissa istutaan on erikseen. Et varmaan millään kykene ymmärtämään sitä.
Kyllä mä luovuin rataista, kun lapsi oli 2 v ja 4-5 kk. Lapsi ei ollut useampaan kuukauteen enää niissä istunut. Tuntui hullulta työnnellä niissä vain ostoksia. Kaveri oli hankkimassa rattaita, joten annoin hänelle. Eikä lasta tarttenut kantaa, vaan käveli ihan reippaasti. Autoa ei meillä ollut, mutta kulkeehan julkiset pk- seudulla.