Miehen varakkuus. Onko teille suurta merkitystä parisuhteen aloittamisen kannalta kuinka varakas mies on?

Miehen tekemä provo taas. Että te jaksatte...

Kyllä kaksi miljoonaa pitää ainakin olla. Ei sitä muuten viitsi vaivautua. 

Oli provo tai ei, niin eipä tuolla asialla minulle ole merkitystä. Parisuhteessa olen ollut keskivertoa paremmin tienaavan kanssa, perusduunarin kanssa ja tapaamishetkellä velkojensa kamppailevan kanssa. 

Viimeksi mainitun kanssa suhde jatkuu edelleen. Velat on hoidossa, raha-asioista ei ole ollut tarvetta kiistellä. Itse olen koko ajan ollut pienipalkkainen, joka kuitenkin on pärjännyt omillaan.

On sillä. Lika barn läka bäst, joten haluan miehen varallisuuden olevan suurinpiirtein samaa luokkaa kuin omanikin.

Kunhan pystyy elättämään itsensä ja näyttää olevan jostain kiinnostunut, muusta kuin pleikasta ja kaljasta. Kunnianhimossa on muustakin kyse kuin rahasta, yleensä älykkäät ja maailmasta jotain ymmärtävät pyrkivät tekemään elämällään muutakin kuin hengaamaan.

Kyvyttömyys hallita raha-asioita ja elää tulojen mukaan olisi este, vähävaraisuus ei sinällään.

Miehen täytyy pystyä elättämään itsensä, kattamaan oma osansa yhteisistä menoista ja laittamaan rahaa syrjään yhteisiä lomamatkoja varten. En ryhdy elättämään ketään ja haluan matkustella monta kertaa vuodessa, joten siihen pitäisi miehen pystyä. Muuten ei ole väliä.

Eipä tullut aikoinaan edes mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Kunhan pystyy elättämään itsensä ja näyttää olevan jostain kiinnostunut, muusta kuin pleikasta ja kaljasta. Kunnianhimossa on muustakin kyse kuin rahasta, yleensä älykkäät ja maailmasta jotain ymmärtävät pyrkivät tekemään elämällään muutakin kuin hengaamaan.

Itsekin haluan mieluummin kunnianhimoisen kuin varakkaan. Mieluummin pienituloinen yrittäjä kuin miljoonan perinyt tai lotossa voittanut, joka vain hengaa.

Minua ei kiinnosta toisten raha-asiat pätkääkään. Nykyinen mies oli parisuhteen alkaessa työtön, eikä sillä ollut minkäänlaista vaikutusta mielipiteeseeni hänestä.

Ei. Mutta olen 23, tässä vaiheessa varmaan eri kun vanhemmilla.

Ekan poikaystävän hankin kun olin 18 ja kellä nyt siinä iässä on rahaa. Eron jälkeen hetken tapailin paria uurinpiirtein saman ikäistä. Toinen amisduunari ja toinen ikuisuusopiskelija. Kuka 21 v on varakas? Toki mieluummi töissä käyvä ku työtön.

Mieheni kanssa rakastuttiin aika päätä pahkaa, ei siinä rahattomuus haitannut.

Fiksut naiset ymmärtävät että se varakkuus ja status saattavat tulla myöhemmin. Vähemmän fiksut juoksee niiden jo varakkaiden perässä - kuten moni muukin vähemmän fiksu. Ja samaan aikaan tuleva miljonääri saa rauhassa väkertää uutta mobiilipeliä. Kunnes joku fiksu nainen ymmärtää potentiaalin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan pystyy elättämään itsensä ja näyttää olevan jostain kiinnostunut, muusta kuin pleikasta ja kaljasta. Kunnianhimossa on muustakin kyse kuin rahasta, yleensä älykkäät ja maailmasta jotain ymmärtävät pyrkivät tekemään elämällään muutakin kuin hengaamaan.

Itsekin haluan mieluummin kunnianhimoisen kuin varakkaan. Mieluummin pienituloinen yrittäjä kuin miljoonan perinyt tai lotossa voittanut, joka vain hengaa.

Juuri näin, tätä juuri tarkoitin. Toki perijäkin kävisi :), jos sillä olisi älliä ja esim. joku aktiivinen järjestö / jotain muuta kuin omaa lystiä edistävä hanke, sellainen elähtänyt playboy ei ole kyllä houkutteleva, huh!

Rahaa pitää olla!

Ei kiinnosta kunhan mies elättää itsensä, hoitaa raha-asiansa ja on sinut sen kanssa, että mahdollisesti tienaan häntä enemmän.

N44

Vierailija kirjoitti:

Itseä ei suuremmin miehen lompakko kiinnosta, mutta en myöskään ihan tyhjätaskun kanssa haluaisi aloittaa mitään vakavempaa. Muiden mielipiteitä?

Samalla linjalla. Miehellä olis hyvä olla sen verran tuloja että sen kanssa vois vähän matkustella. Velkaista tai ihan pa-tyhjätaskua en haluaisi. Tai sellaista joka ei osaa kuin tuhlata kaiken tienaamansa.

Miehen kanssa kun tavattiin 16 vuotta sitten olin opiskelija ja hän oli vastavalmistunut omalla alallaan ammattikorkeakoulusta ja työtön. Tuli hakemaan minua treffeille autolla jossa oli enemmän ruostetta kuin peltiä. Auto oli vähän järkytys, mutta mies teki vaikutuksen päämäärätietoisuudellaan ja halulla kehittyä elämässään.

Tällä hetkellä mies tienaa 120 000 e/vuosi ja minä 30 000 e/vuosi ja meillä on kaksi pientä lasta.

Että jos nyt joutuisi sinkkumarkkinoille niin enemmän kiinnostaa ihminen, jolla on halua kehittyä ja kehittää itseään kuin se mitä tienaa sillä hetkellä kun tavataan. Tavallinen, mutta älykäs mies menee heittämällä ohi varakkaasta, mutta tyhmästä.

Tulot pitää olla samaa luokkaa kuin itselläni. En ala elättämään mitään lompakkoloista.

Tunnistan tämän itsekin provoksi, mutta vastaan silti.

Yleensä parisuhteet alkavat jo nuorena jolloin juuri kukaan ei ole varoissaan. Näin itsellänikin.

Toisin oli silloin kun naisella ei vielä ollut mahdollisuuksia vielä luoda uraa ja ansaita ja sillä tavalla parantaa omia ja tulevien lasten mahdollisuuksia, silloin käytännössä ainoa keino oli valita mies juuri varallisuuden mukaan. Kuitenkaan moni ei näin toiminut silloinkaan vaan pariutui rakkaudesta.

Nykyään naisen ei tarvitse ottaa itseään vanhempaa miestä tai sellaista jota ei rakasta tai pidä puoleensavetävänä.

En ottaisi miestä joka tienaisi vähemmän kuin minä.