Olen päättänyt erota

Oletko silmittömän suuttunut?

Vierailija kirjoitti:

Oletko silmittömän suuttunut?

Olen, mutta oikeasti tämä oli nyt vaan se juttu, joka katkaisi viimein kamelin selän. ap

Onneksi oma mieheni ei ole tuollainen. Hänelle kelpaan ilman korkokenkiä ja meikkejä.

Ei kannata tuhlata elämäänsä ihmisen kanssa joka todennäköisesti ei rakasta sinua omana itsenään.

Miksi olet edes ikinä suostunut tuollaiseen? No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma mieheni ei ole tuollainen. Hänelle kelpaan ilman korkokenkiä ja meikkejä.

Ei kannata tuhlata elämäänsä ihmisen kanssa joka todennäköisesti ei rakasta sinua omana itsenään.

Saatkin olla onnellinen :) 

Ollaan mekin oltu hyvä tiimi ja ollaan tuettu toisiamme matkan varrella. On ollut helppoa luoda uraa sellaisen ihmisen rinnalla, joka ei itke pitkiä päiviä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Mutta kyllä mä haluaisin tietää, että tuo ihminen pysyisi minun rinnallani, vaikka istuisin pyörätuolissa tai saisin burn-outin tai mitä vaan. En nimittäin usko, että pysyisi. ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet edes ikinä suostunut tuollaiseen? No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Alunperin omasta vapaasta halusta. Silloin kun me ollaan tavattu, me ollaan oltu molemmat nälkäisiä oikisopiskelijoita, joilla oli aika tarkat suunnitelmat elämästään. Mutta ehkä tämä meidän avioliitto on kuitenkin lopulta ollut vaan hyvä esiintymislava sille halutulle elämäntyylille, mistä silloin haaveilimme. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma mieheni ei ole tuollainen. Hänelle kelpaan ilman korkokenkiä ja meikkejä.

Ei kannata tuhlata elämäänsä ihmisen kanssa joka todennäköisesti ei rakasta sinua omana itsenään.

Saatkin olla onnellinen :) 

Ollaan mekin oltu hyvä tiimi ja ollaan tuettu toisiamme matkan varrella. On ollut helppoa luoda uraa sellaisen ihmisen rinnalla, joka ei itke pitkiä päiviä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Mutta kyllä mä haluaisin tietää, että tuo ihminen pysyisi minun rinnallani, vaikka istuisin pyörätuolissa tai saisin burn-outin tai mitä vaan. En nimittäin usko, että pysyisi. ap

Toi on erittäin tärkeää. Mä tulin juuri pahasti sairaaksi enkä nyt muutamaan kuukauteen ole pystynyt tekemään mitään muuta järkevää kuin makaamaan ja oksentamaan. Tässä alkaa pikku hiljaa helpottaa. Tiesin aina, että mulla on hyvä mies, mutta voi vietävä, kuinka olen iloinen siitä, että saan olla tämän ihmisen kanssa. On niin turvallinen ja hyväksytty olo, vaikka ihmisenä on heikoimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma mieheni ei ole tuollainen. Hänelle kelpaan ilman korkokenkiä ja meikkejä.

Ei kannata tuhlata elämäänsä ihmisen kanssa joka todennäköisesti ei rakasta sinua omana itsenään.

Saatkin olla onnellinen :) 

Ollaan mekin oltu hyvä tiimi ja ollaan tuettu toisiamme matkan varrella. On ollut helppoa luoda uraa sellaisen ihmisen rinnalla, joka ei itke pitkiä päiviä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Mutta kyllä mä haluaisin tietää, että tuo ihminen pysyisi minun rinnallani, vaikka istuisin pyörätuolissa tai saisin burn-outin tai mitä vaan. En nimittäin usko, että pysyisi. ap

Tuota on hyvä miettiä. Me kaikki vanhenemme ja ulkonäkö rapistuu. Lisäksi moni sairastuu. Tällaisessa tilanteessa sitten joskus käy että vaimo "päivitetään" nuorempaan. Silloin tulee varmasti huijattu olo ja tuntuu siltä kuin olisi antanut ns. parhaat vuotensa sellaiselle joka ei olisi sitä ansainnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi oma mieheni ei ole tuollainen. Hänelle kelpaan ilman korkokenkiä ja meikkejä.

Ei kannata tuhlata elämäänsä ihmisen kanssa joka todennäköisesti ei rakasta sinua omana itsenään.

Saatkin olla onnellinen :) 

Ollaan mekin oltu hyvä tiimi ja ollaan tuettu toisiamme matkan varrella. On ollut helppoa luoda uraa sellaisen ihmisen rinnalla, joka ei itke pitkiä päiviä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Mutta kyllä mä haluaisin tietää, että tuo ihminen pysyisi minun rinnallani, vaikka istuisin pyörätuolissa tai saisin burn-outin tai mitä vaan. En nimittäin usko, että pysyisi. ap

Tuota on hyvä miettiä. Me kaikki vanhenemme ja ulkonäkö rapistuu. Lisäksi moni sairastuu. Tällaisessa tilanteessa sitten joskus käy että vaimo "päivitetään" nuorempaan. Silloin tulee varmasti huijattu olo ja tuntuu siltä kuin olisi antanut ns. parhaat vuotensa sellaiselle joka ei olisi sitä ansainnut.

Niinpä :) Onneksi tässä on vielä rutkasti elämää jäljellä, toivottavasti löytäisin vielä jonkun, joka arvostaisi minua muutenkin kuin statusarvon kautta :) ap