En usko kipulääkitykseen lapsella.
En itsekään ota kipulääkettä kuin pakotettuna, miksi siis pakottaisin lapseni ottamaan lääkettä? Olen aivan varma, että kipulääkkeet vaurioittavat kasvavan lapsen keskushermostoa.
Näin sanoi mulle kaverini, 1v lapsen äiti. Huh huh! Mitä tuohon voisi sanoa?
Kommentit (14)
niin se aktivoi aivojen kipukokemuksen hermoratoja niin, että kipukynnys on aikuisenakin OIKEASTI alempi ja kipukokemukset voimakkaampia. Tästä syystä jopa rokotuskohta kannattaa puuduttaa emlalla, samoin aina kun otetaan verikoetta, pahemmista jutuista puhumattakaan. Lapsi tai oikeammin aivot eivät unohda.
Tämän kertoi minulle lastenpsykiatrian erikoislääkäri, jolla itsellään monta lasta. Voin henkilökohtaisest allekirjoittaa sanomansa, sillä itseäni on lapsena piikitelty sairauden takia erittäin paljon ja minä sekä pelkään kipua että koen tavallisen verikokeen otonkin edelleen äärimmäisen kivuliaana, samoin muut toimenpiteet, mitä minulle on aikuisena tehty.
VAikka lapsi olis puhekyvytön vauva, lapsen kivunhoito on äärimmäisen tärkeää. Ei mentäisi takaisin 70-luvulle, jossa kivunhoito oli lähinnä sitä, että aikuinen pitää rimpuilevaa lasta kiinni ja lapsi huutaa.
arpikudosta, johon pistäminen sattuu. Mulla on tällainen kohta ja se voi särkeä päiviä pistämisen jälkeen. EN anna siihen enää pistää.
Vierailija:
Tästä syystä jopa rokotuskohta kannattaa puuduttaa emlalla, samoin aina kun otetaan verikoetta.
Saa arvon päätohtori tulla itse kaivelemaan sitten niitä emlan kadottamia suonia. Emlat ovat verikokeessa vain ja ainoastaan haittana. Emla supistaa suonia ja näin katoaa ne viimeisetkin rippeet lasten pienistä suonista ja siinä sitä sitten kaivellaan ja ronkitaan (ja tämä sattuu enemmän kuin se että kerralla saataisiin otettua ilman emlaa).
Rokotuksiin emlat voi laittaa mutta EI verikokeisiin. Jos ne nyt on ihan pakko laittaa (äidin mielen rauhoittamiseksi) niin menkää sitten labraan ne laitattamaan. Siellä katsotaan missä ne suonet menevät ja osataan laittaa se oikeaan kohtaan. Todella usein törmää sihen että emlat on kotona laitettu ajan säästämiseksi ja ne on laitettu ihan vituralleen. Sitten sitä pistellään emlattomaan alueeseen ja vanhemmat valittavat... Ja toinen käsi on AINA jätettävä ilman emlaa, on sitten ainakin yksi paikka mistä ottaa verikokeet.
t. lab. hoit
kunhan oma työ sujuu helposti ja nopeasti. Äiti leimataan hermoheikoksi ja lasten kipu on samantekevää. Niinpä niin. Tervetuloa 70-luvulle.
ja ei ole koskaan niitä suonia jouduttu etsimään.
Taitaa toi labrahoitaja olla aika kokematon!
Taidat puhua asiaa! Minulle aikoinaan sairaanhoitaja koulussa painotettiin lapsen kivunlievitystä ja muistutettiin Emlan käytön tärkeydestä. Näin siis toimin lapsen kanssa kun mentiin verikokeisiin ja juuri mainitsemasi asiat toteutuivat! Olin hämmästynyt ja lapsi taatusti tunsi kipua ja pelkäsi jälkeenpäin. Itse verikokeen ottamisen en uskoisi sillänsä tuottavan niin paljoa kipua kun sujuu ongelmitta. Emla taitaa tosiaan supistaa suonet piiloon. Kiitos tiedostasi, jatkossa mennään huoletta olman Emloja. Sitäpaitsi sehän pitää asettaa ainakin tuntia ennen verikokeen ottamisa paikalleen, että toimii.
Ei muuten mutta osataan sitten kiertää paikka kaukaa. En kyllä tuollaisen tumpelon antaisi lapsiltani verikoetta ottaa jos ei suonia löydä Emlan takia.
ja kokeet jää ottamatta? Lapsi on todella sairas ja pitäisi tietää yhtä sun toista mutta kokeita ei vaan saada otettu kun on kädet emlatettu piloille? Määräänsä enempää kun ei voida pistellä vaikka emlat olisikin, näytteenotto siirtyy noin viikolla eteen päin. Onko äiti silloin onnellinen siitä että lasta ei " satutettu" , viis siitä että hoitaa ei voida?!?!!??
Lapset eivät huuda sitä pistoa vaan ne huutaa kiinni pitäimistä ja käden suoraksi laittamista, useimmat eivät edes huomaa että pistetää (eli huuto ei kovene tai se saattaa jopa loppua). Ne lapset jotka jo tajuavat piston ja kivun yhteyden ovat kyllä sen verran isoja että ymmärtävät myös näytteiden oton tärkeyden hoidon kannalta.
Eikö kuitenkin ensiarvoista ole se että lapsi saadaan hoidettua? Kiellätkö sinä esim. lapsen jalan kipsaamisen kun se sattuu?
lab. hoit
pistävältä mitä ne pitävät emlasta ja kysy labranhoitajilta laittavatko ne emlat omille muksuille. 99% lapsia pistävistä vihaavat koko emlaa, se ei oikeasti auta! Se voi puuduttaa ihon mutta ei se puuduta sitä suonta ja se suoni tuntee (ja se suoneen pistäminen se eniten sattuu, ei ihon läpi pistäminen) kipua ihan samalla tavalla!
Aivan sama, mutta teidän muksut ne siitä eniten kärsii että joudutaan suonta etsimään, asiat voi tehdä helposti ja ne voi tehdä vaikeasti. Ihan huviksesi 11, kokeile etsiä 6kk pullukalta vauvalta suonia kyynärtaipeesta, tuskin löydät!!!
lab. hoit
Vierailija:
Lapset eivät huuda sitä pistoa vaan ne huutaa kiinni pitäimistä ja käden suoraksi laittamista, useimmat eivät edes huomaa että pistetää (eli huuto ei kovene tai se saattaa jopa loppua).
Jos tilanne on se, että lapsi huutaa jo valmiiksi kun tietää neulan lähestyvän, on takana jo useita vastaavanlaisia kipukokemuksia. Minustakin lähti ääntä jo hyvissä ajoin, mutta sehän kertoikin vain siitä, että pelon ja kivun aistimuksia oli jo onnistuneesti vahvistettu.
Enkä emlan piikkiin laittaisi suonien katoamistakaan. Kun itse olin sairauteni kanssa jo niin iso, että tiesin mitä pelkäsin, pelkkä pelko sai suonet vajoamaan näkymättömiin. Emlaa ei ollut edes keksitty silloin. Tätä tapahtuu itse asiassa edelleen, vaikka aikuisena hallitsenkin itseni tässä tilanteessa.
Minusta lab hoitajan asenne on aivan karmaiseva. Peiliinkin kannattaisi katsoa. Kokematon ottaja saattaa joutua piikittelemään pakenevia suoniani useampaan otteeseen, taitava taas löytää sen ensimmäisellä pistolla.
Olin muuten todella onnellinen, kun kuulin tämän psykiatrin sanoman. Täällä meillähän kipua ja sen sietoa ihannoidaan ihan sairaalla tavalla ja minua on syyllistetty alhaisesta kipukynnyksestäni todella ilkeästi vielä nytkin. Olen oppinut onneksi pitämään puoleni, vaadin aina kunnon rauhoittavan ja kipulääkityksen ennen toimenpiteitä. Verikokeesta selviän kyllä ilman mitään.
Lapsi pelkäsi kuitenkin sitä, kun labranhoitaja heilutti piikkiä ja putkiloita naaman edessä. Myös käsivarren puristaminen oli lapsesta inhottavaa, mutta sehön on pakko tehdä. Mutta suoni tosiaan löytyi eikä sitten verikokeen ottaminen sattunut yhtään. Viime kesänä oli verikokeen ottaminen yhtä tuskaa ilman Emlaa. Laitan sen tytölle tästä lähin aina, kunnes kasvaa sen verran isoksi, että kestää kivun.
Itse työskentelen anestesiahoitajana ja tärkeä osa hyvää hoitoa on, että lapsipotilaalla on se emla kädessä, mieluusti vielä molemmissa! Totta on, että emla " hävittää" suonet, mutta se ei ole ongelma ammattitaitoisille lääkäreille/hoitajille.
Lapsena paljon sairastanut, leikkauksessa ollut, piikityksiä.. Tuntuu että kipua siedän hyvin. ei ihan pienet jutut hetkauta.
Vierailija:
niin se aktivoi aivojen kipukokemuksen hermoratoja niin, että kipukynnys on aikuisenakin OIKEASTI alempi ja kipukokemukset voimakkaampia. Tästä syystä jopa rokotuskohta kannattaa puuduttaa emlalla, samoin aina kun otetaan verikoetta, pahemmista jutuista puhumattakaan. Lapsi tai oikeammin aivot eivät unohda.Tämän kertoi minulle lastenpsykiatrian erikoislääkäri, jolla itsellään monta lasta. Voin henkilökohtaisest allekirjoittaa sanomansa, sillä itseäni on lapsena piikitelty sairauden takia erittäin paljon ja minä sekä pelkään kipua että koen tavallisen verikokeen otonkin edelleen äärimmäisen kivuliaana, samoin muut toimenpiteet, mitä minulle on aikuisena tehty.
VAikka lapsi olis puhekyvytön vauva, lapsen kivunhoito on äärimmäisen tärkeää. Ei mentäisi takaisin 70-luvulle, jossa kivunhoito oli lähinnä sitä, että aikuinen pitää rimpuilevaa lasta kiinni ja lapsi huutaa.
Entäs tunnemuistiin jäävästä kipuaisitimuksesta?