Lue keskustelun säännöt.
Vaaralliset harrastukset perheenjäsenillä
21.02.2016 |
Onko muita, keitä pelottaa aina hirveästi, kun perheenjäsen lähtee harrastamaan? Mieheni harrastaa laskuvarjohyppyä, ja olen aina lähes paniikissa, enkä pysty ajattelemaan mitään muuta. Tarkistan koko ajan uutisia, onko sattunut kuolemantapauksia jne. Typerää, tiedän... Haluaisin, että mies lopettaisi harrastuksensa, mutta en sitä voi häneltä pyytää kun tykkää siitä niin paljon. Miksi se ei voi tykätä jostain vähemmän vaarallisesta!!
Kommentit (9)
Minun puolisoni harrastaa melontaa ja retkiluistelua. Eivät ne varsinaisesti niin hirveän vaarallisia ole, mutta hän tekee niitä yleensä yksin ja aika kamalissa keleissä. Silloin minua huolettaa ja koitan kysellä, että mihin päin aikoo mennä ja koska voin odottaa takaisin. Nykyään yleensä jo sanoo lähtiessään, että minne päin menee ja laittaa lähtöpaikasta karttakuvan viestinä, että täältä lähden ja tänne pitäisi palata (auton luokse). Ja kun on taas maissa, laittaa viestin, jos en ole kotona tai hänellä menee vielä aikaa paluuajamisessa. Nuorempana lensi myös, mutta silloin emme vielä tunteneet. Itsekin lensin ja se oli kuulema äidille kauhean pelottavaa, ei sitä itse tajunnut, että äitiraukka pelkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oma mies ei oikein tykkää mun sukellusharrastuksesta, mutta minkäs hän sille mahtaa. Menen sukeltamaan kun haluan. Eikä se mun mielestä mitään vaarallista ole, vuosia olen jo sitä lajia harrastanut ja aion harrastaa niin pitkään kun pystyssä pysyn ja harrastin lajia jo jokusen vuoden ennenkun edes tavattiin.
Miehelläni itsellään vaan on pahoja traumoja vedestä, kun meinasi lapsena hukkua.. Eikä mielellään ui missään, missä ei jalat yllä pohjaan, vaikka uida hyvin osaakin. Lienee suhteellisen yleinen trauma?
Mitä ovat vaaralliset harrastukset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen. Itsekin harrastin aivan kaikkea sukelluksesta tandemhyppyihin. Sitten olin mm. Käpylässä koulun vuoksi ja alkoi mieli muuttua. Olin niin ylpeä ja itseäni täynnä: ei minulle mitään käy, jos sattuu niin on kohtaloa, vain raukat pelkää elää... Myöhemmin kun on kuntouttanut mm. neliraajahalvaantuneita extremeurheiljoita, on omat mielipiteet muuttuneet:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni vihaa mun ratsastusharrastusta. Ja mua ärsyttää kun mulla oli jo oma hevonen ennen kuin tapasin mieheni ja tein selväksi etten hevosesta luovu. Inhottavaa kuunnella päivittäin ulinaa mun harrastuksesta.
Mulle ei ole koskaan tapahtunut mitään murtumaa kummempaa. Ja sekin murtunut luu oli häntäluu.
Ei, mutta kyllä mä aina pyydän miestä kertomaan perillepääsystä kun lähtee kaverien kanssa tai yksin autolla mökkireissuun. Samoin oon aina huolestunut kun joku perheenjäsen on lentomatkalla.