Ahdistaako huominen työpäivä?

Ei onneksi erityisesti ahdista, tykkään työstäni (toimistosihteeri), mutta perussunnuntaiahdistusta kyllä on niin kuin aina.

Ei ahdista, hommat ovat sujuneet rutiinilla jo vuosia ja näin yksineläjänä ottaa ihmiskontakteja hiljaisen viikonlopun jälkeen ihan mielellään.

Ei ahdista, koska luvassa on tekemisen täytteinen päivä. Tilattujen kaapeleiden pitäisi saapua ja niiden myötä saadaan uudet testipaikat toimintaan. Myös muutama palaveri mahtuu päivään. (Insinööri, senior sw designer)

Aamun herääminen on takuulla taas vaikea, mutta tässä juuri saunaa lämmittelen että uni tulisi hyvin ja ajoissa. Rentoutukaahan muutkin, vielä on iltaa jäljellä.

Ei ahdista, kiva mennä töihin. Viikonloput ovat ne ahdistavimmat

Ahdistaa, koska yhdestä työkaverista on tullut tosi pelottava ja joudun tekemään töitä hänen kanssaan.

Kouluunmeno ei ahdista mutta ei kyllä millään jaksaisi. Taas kahdeksasta neljään pelkkiä lukuaineita.

Terv. Teini

Ei, meillä alkoi taas yt:t. Edelliset päättyivät joulukuussa 😈

Ikävä kyllä täytynee todeta, että ahdistaa... Ei oo hohdokasta tällainen. Olla kuin työmuurahainen, paiskia niskalimassa töitä, oman hyvinvoinnin kustannuksella, miellyttääkseen jotain yhteiskunnan ylempiä tahoja? Eliitti paskiaisia.

Ei ahdista.

Ahdistaa ja luja :(

Ahdistaa se, että olen kipeä enkä pääse aamulla toimistolle. Kukaan muu ei mun hommia tee, jos olen pois ja nyt joudun perumaan/järjestämään palaverit uudestaan.

Kolmosella ihana viesti. Voi kun osaisikin rentoutua vielä sunnuntai-iltapäivästäkin. Mutta ei . Sunnuntai ahdistus iskee. Töissä ei oikein jaksaisi käydä kun se on henkisesti niin tressaavaa.Työkavereita ei ole kuin yksi ja sekin eri sukupuolta. Ihan mukava kylläkin. Oispa ihana kun saisi vaan jäädä kotiin lojumaan. No siitä se viikko taas lähtee käyntiin kun menee vaan huomenna töihin. Sitten jo helpottaa. Kumma,että vain sunnuntai ahdistaa. Mutta ei enää maanantai-ilta, vaikka silloinkin tietää,että huomenna on mentävä töihin.

Ei ahdista, vaan vituttaa!

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa, koska yhdestä työkaverista on tullut tosi pelottava ja joudun tekemään töitä hänen kanssaan.

Mielestäni sellaisten ihmisten, jotka eivät käy ihan täysillä, eli ovat jollain tavalla ilkeitä työkavereilleen, epätasapainoisia, kypsymättömiä tjms., ei pitäisi olla työelämässä muita häiriköimässä. Se työelämässä koettu paska siirtyy helposti työntekijöiden mukana sitten vapaa-ajalle, lapsiin, puolisoon, kaupan kassaan, naapuriin, kadun vastaankulkijaan, ku pistetään se koettu ja sisään jäänyt paska kohtelu eteenpäin, toisiin purkaen. Jotkut pitää sen sit vaan sisällään ja ovat jollain tavalla itsetuhoisia, esim. lohtusyövät, juovat alkoholia tms.

Vierailija kirjoitti:

Ei ahdista, kiva mennä töihin. Viikonloput ovat ne ahdistavimmat

Jep! Itseasiassa nyt jo ahdistaa niin kamalasti tuleva lasten hiihtolomaa. Joudun silloin pitämään lakisääteisen talviloman.

Saikutan koulun työharjoittelusta (vastaa ilmaistyötä) hyvällä omatunnolla, vaikka kunto kaiketi riittäisi hommiin. Jouduin treenionnettomuuteen tammikuussa ja sen jälkeen en ole voinut liikkua normaalisti.

No kiitti ku muistutit! Eiköhän tästä vielä hyvät sunnuntai-ahdistukset saada päälle. Tyäpäivä ei sinänsä ahdista mutta sunnuntai-iltaisin kyllä muuten vaan

Ei ahdista mutta jännittää jo nyt, että vetelät on housuissa.

Ahdistaa, menkat alkoi tänään ja tiedän että pari seuraavaa päivää vuodan kun niagra. Lisäksi työ on väärin resurssoitua, eli on liian kiire, tauolle ei ehdi ja töistä ei pääse pois silloin kun työaika loppuu. Perehdytys oli huonoa ja osittain olematonta....

Kyllä ahdistaa. Pitää tehdä yksi vaikea ja työläs homma. Tätä on nyt monta viikkoa. Samaan aikaan päässä pyörii avioeroaikeet ja lapsen opettaja viestittelee ongelmista koulussa.