Miten eroon karkista

Ei siihen ole mitään vippaskonsteja. Se on vaan "EI" kaikkeen. Et osta, et edes kävele karkkihyllyn ohi. Kassallakin katsot joko muualle tai sitten tuijotat vaikka tupakkatuotteita.

Jos joku tarjoaa, sanot ei.

Jos jostain syystä huomaat, että kädessäsi on karkki, laitat sen pois.

Jos kaikesta huolimatta karkki livahtaa suuhun, syljet sen pois.

Etkä ota yhtään lisää.

Olo helpottaa viikossa. Mutta sokeri on vahva koukku.

Mulla sama ongelma valitettavasti. Päivittäin syön jotain makeaa ja makean jäljeen tekisi mieli jotain suolaista ja rasvaista:(

Muutaman kerran olen noin kuukaudeksi päässyt paheestani eroon ja tosiaan kun sen muutaman päivän onnistuu pysymään herkuista erossa niin helpottaa.

Onneksi tulee kuitenkin käytyä salilla useita kertoja viikossa, sekä lenkkeiltyä ja pyöräiltyä iun kelit sallivat. Ilman liikuntaa painaisin luultavasti hurjasti enemmän kuin nykyiset 68-69kg (pituus 173cm).

Et kerta kaikkiaan vain osta karkkia! Kauppaan menet ostoslistan kanssa ja suoraan kassalle, kun ostokset on tehty. Älä palkitse itseäsi rankasta työviikosta karkilla tai osta "vierasvaroja". Kylässä kieltäydyt, voit sanoa suoraan kokeilevasi nyt kokonaan karkitonta/sokeritonta  elämää terveyssyiden takia.

kun mieli tekee makeaa, ota porkkana, muutama pikkutomaatti, mandariini, pala omenaa. Myös xylitol purkka auttaa. Tahdonvoimaahan tämä vaatii. Mieliteot vähenee parissa kolmessa päivässä, kokeilin vuoden vaihteen jälkeen.

Ainoa paheesi?! Eli jos lopetat karkinsyönnin, olet paheeton? Vau.

Monipuolinen ja hyvältä maistuva ruoka on ainakin itseltäni vähentänyt karkinnälkää. Mitä huonompaa ruokaa, sitä helpommin tekee mieli "korjata" sitä karkilla. Ja kaupassa on vain käveltävä kassalle, vilkuilematta karkkihyllyyn.

Vaihda sokerin syönti rasvan syöntiin. Sokerista ei pääse irti sokeria syömällä.

Vierailija kirjoitti:

Monipuolinen ja hyvältä maistuva ruoka on ainakin itseltäni vähentänyt karkinnälkää. Mitä huonompaa ruokaa, sitä helpommin tekee mieli "korjata" sitä karkilla. Ja kaupassa on vain käveltävä kassalle, vilkuilematta karkkihyllyyn.

Samoin. Ja erittäin, jopa orjallisen säännölliset ruoka-ajat. Pääruoka illallinen n. klo 20, ettei tule napostelunhimoa illalla. Ei koskaan nälkäisenä kauppaan. Karkkikoukun katkaiseminen vaati ihan ns. kylmän kalkkunan, ei lainkaan lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita muutamaan viikkoon.

Olen saanut vähennettyä karkkien ja herkkujen syöntiä sillä, että arkena ma-to en syö ollenkaan mitään makeata. Viikonvaihde on herkuttelua varten.

- Käy kaupassa mahdollisimman harvoin.

- aina kun tekee mieli, sano haista pee, ja juo vettä

- syö ruokaa säännöllisesti, niin makeanhimo vähenee

Terveellinen ruoka tosiaan vähentää makeanhimoa, ja ehkä vielä enemmän se, että pitää väkisin taukoa makeasta. Kun katkaisee tottumuksen edes pariksi päiväksi, mieliteko vaimentuu. Ainakin minulla se on mennyt niin.

Joka viikko pidän yhden karkkipäivän, mutta silloinkaan en saa syödä puhdasta sokeria eli irtokarkkeja, vaan vain sellaista makeaa, jossa on rasvaa (ja mielellään proteiiniakin) samassa tuotteessa, esim. maitosuklaa käy ja kermajäätelö, samoin rasvaiset leivonnaiset. Lisäksi saan karkkipäivänäkin syödä makeaa vain monipuolisen aterian päälle enkä kissään nimessä tyhjään mahaan. Rajaa en ole karkkipäivän makeisille asettanut, vaan saan syödä silloin makeaa niin paljon kuin haluan.

Tarkoitukseni ei ollut laihtua (olen aina ollut hoikka), mutta olen tämän uuden systeemin aikana laihtunut tahattomasti 2 kiloa. Yritän nyt terveellisellä ruoalla kuroa takaisin tuon määrän, koska en tosiaan halua hoikistua. Se on vaikeaa.

Aloita ketoosi. Ei tee mieli herkkuja kun vatsan täyttää rasva.

Kaupan kassoissa on vaan se huono puoli että ne on pullollaan kaiken maailman karkkeja.

Mies ostaa karkit, minä syön ja sitten ostaa lisää. Olen kotona lasten kanssa ja usein syön huonosti (en kerkeä itse syömään ruoka-aikoina). Kokeilin karkkilakko muutama kuukausi sitten 2-3 päivä kestin, sitten aloin leipomaan ja 1,5 vk kuluttua sorruin. Sokerin himo oli aivan kamala.

Paino-ongelmaa ei ole,mmutta hampaat kärsii.

Ap

Aina kaikki sanovat että makeanhimo helpottaa muutamassa päivässä, mutta minä hampaat irvessä ja verenmaku suussa sinnittelin 2 kuukautta ilman suklaata, leivonnaisia, jäätelöä, sipsiä ja karkkia, kunnes vieroitusoireet kävivät niin sietämättömäksi että sorruin. Suklaa ei ole koskaan maistunut niin hyvältä, lähes silmät kostuivat.

Lopettamalla. Säännölliset ruoka-ajat vähän vähähiilarisempi ruokavalio auttaa paljon. Jos vetää leipää välipalaksi, makaronilaatikkoa lounaaksi, niin voi olla varma, että illalla on makeanhimo.

Lopetin karkinsyömisen 6vuotta sitten ja laihduin alle vuodessa 20kg.

pulutossu kirjoitti:

Aina kaikki sanovat että makeanhimo helpottaa muutamassa päivässä, mutta minä hampaat irvessä ja verenmaku suussa sinnittelin 2 kuukautta ilman suklaata, leivonnaisia, jäätelöä, sipsiä ja karkkia, kunnes vieroitusoireet kävivät niin sietämättömäksi että sorruin. Suklaa ei ole koskaan maistunut niin hyvältä, lähes silmät kostuivat.

Ei helpota muutamassa päivässä. Minulla meni kolme kuukautta aktiiviseen himon tyydyttämiseen, ja edelleenkin joskus tekee mieli. En syö siis lainkaan karkkia, suklaata, lakritsia tms. En ole silti nihilisti, syön esim. kahvin kanssa keksejä joissa voi olla suklaanmuruja. Mutta kakuista poistan koristekarkit, ja muutenkin selvästi karkkeihin kuuluvat tuotteet jätän syömättä.

Vaati aluksi rankkaa itsekuria, varsinkin tällaiselta tapanapostelijalta. Nyt useamman vuoden (neljä tai viisi vuotta) karkittomana voi sanoa, että asiaa ei tarvitse ajatella, ne vain eivät enää kuulu ruokavalioon.

Vierailija kirjoitti:

pulutossu kirjoitti:

Aina kaikki sanovat että makeanhimo helpottaa muutamassa päivässä, mutta minä hampaat irvessä ja verenmaku suussa sinnittelin 2 kuukautta ilman suklaata, leivonnaisia, jäätelöä, sipsiä ja karkkia, kunnes vieroitusoireet kävivät niin sietämättömäksi että sorruin. Suklaa ei ole koskaan maistunut niin hyvältä, lähes silmät kostuivat.

Ei helpota muutamassa päivässä. Minulla meni kolme kuukautta aktiiviseen himon tyydyttämiseen, ja edelleenkin joskus tekee mieli. En syö siis lainkaan karkkia, suklaata, lakritsia tms. En ole silti nihilisti, syön esim. kahvin kanssa keksejä joissa voi olla suklaanmuruja. Mutta kakuista poistan koristekarkit, ja muutenkin selvästi karkkeihin kuuluvat tuotteet jätän syömättä.

Vaati aluksi rankkaa itsekuria, varsinkin tällaiselta tapanapostelijalta. Nyt useamman vuoden (neljä tai viisi vuotta) karkittomana voi sanoa, että asiaa ei tarvitse ajatella, ne vain eivät enää kuulu ruokavalioon.

Joo ei todellakaan helpota parissa päivässä. Itse näin karkeista unta vielä kuukausienkin päästä. Tupakoinnin lopettaminen oli lastenleikkiä siihen verrattuna.