Miten sitten oikeesti sanotaan nätisti tungettavalle naapurille

No jos et erota töykeää käytöstä kohteliaasta, niin töykeän leima sopii sinulle.

Vierailija kirjoitti:

No jos et erota töykeää käytöstä kohteliaasta, niin töykeän leima sopii sinulle.

Kyllä ihan asiallisesti sanoin.

ap.

Kohteliasta on kieltäytyä verukkeella, etenkin jos kahvittelu muuten kelpaa mutta ei kysyvän henkilön kanssa.

Kahvi ei ole sinun juttu? Olisi siellä varmaan ollut teetäkin tarjolla.

Valkoinen valhe on parempi vaihtoehto kuin sanoa, ettei kiinnosta, mitä toi "ei ole mun juttu" selkokielellä tarkoittaa. 

Noita vastaavia tilanteita tulee, koska ei kaikilla ole pelisilmää nähdä, kelle tuollaisen kutsun voi esittää.

Olisit vaan lähenyt tilanteesta vedoten kiireeseen ja sanonut, että jutellaan joskus paremmalla ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Kohteliasta on kieltäytyä verukkeella, etenkin jos kahvittelu muuten kelpaa mutta ei kysyvän henkilön kanssa.

Ja sitten noita verukkeita saa keksiä loputtomiin ja hiiviskellä varjoissa naapurin "pelossa"...ohis

Oikean aikuisen ja teinin joka leikkii olevansa aikuinen ikänsä perusteella erottaa just näistä pikku yksityiskohdista.

Oikea aikuinen voi käydä kahvilla naapurinsa luona jos kysytään vaikka ei ennestään tuntisikaan naapuriaan eikä muutenkaan huvittaisi koska se on kohteliasta ja toisaalta naapurin tunteminen saattaa olla hyödyllistä joskus myöhemmin.

Kyllä sinä olit töykeä. Itse varmasti loukkaantuisin jos noin vastattaisiin. Hymyilisin kyllä kohteliaasti ja sanoisin ymmärtäväni mutta mielessäni ajattelisin että moukka.

Ei kukaan yhteen kahvi- tai teekupilliseen kuole. Tai jos kuolee niin ottaa lasillisen vettä.

Puoli tuntia-tunti istua naapurin kahvipöydässä, on sitä nyt kamalampaakin sattunut.

Seuraavista kutsuista voi kieltäytyä vetoamalla ettei valitettavasti pääse.

Kiva nyt varmaan törmätä naapurin kanssa kun ilmeisesti välit kireät?

Hyviä syitä kieltäytyä: Odottelet hammaslääkärin puhelua, päivän postia, putkimiestä, ostos-tv:n alkamista, serkun kyläilyä, kissan poikimista, sään lämpenemistä, Aku Ankkaa, viikonloppua, lottovoittoa, pyykin kuivumista j.n.e. Normaali naapuri ymmärtää jo kolmannen pyyntönsä jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Oikean aikuisen ja teinin joka leikkii olevansa aikuinen ikänsä perusteella erottaa just näistä pikku yksityiskohdista.

Oikea aikuinen voi käydä kahvilla naapurinsa luona jos kysytään vaikka ei ennestään tuntisikaan naapuriaan eikä muutenkaan huvittaisi koska se on kohteliasta ja toisaalta naapurin tunteminen saattaa olla hyödyllistä joskus myöhemmin.

Olen samaa mieltä, ehdottomasti. Itselleni olisi aika vaivaannuttavaa jatkuvasti juosta naapureilla kahvilla, mutta olen pärjännyt oikein hyvin pitämällä sellaista kohteliasta tai  ystävällistä etäisyyttä. Minusta on mukava vaihtaa roskapussia viedessä muutama sana naapurin kanssa. Usein jutellaan taloyhtiön asioista ja muusta ei henkilökohtaisesta.

Paljon enemmän haittaisi jotenkin epäluuloiset ja kyräilevät  välit naapuriin.

P.S. Kahvillakin olen käynyt pari kertaa. Ei se niin kauhean kamalaa ollut ollenkaan.

Minä kyllä paljon mieluummin ottaisin vastaan kohteliaan kieltäytymisen "ei kiitos, en halua kaveerata naapureiden kanssa" kuin jonkun ihme tekosyyvenkoilun, jonka jälkeen tyhmänä toistaisin kutsuni pari kertaa ja sen jälkeen päättelisin, että minussa on naapurin mielestä jotain vialla. Jos toinen sanoisi suoraan että ei vaan välitä kaveerata naapureiden kanssa, olisi homma selvä eikä siinä olisi silloin mitään henkilökohtaista. Enkä nolaisi itseäni kun en kuitenkaan heti kerrasta vihjettä ymmärtäisi.

En voi sietää tuollaisia sosiaalisia pelejä, että pitäisi keksiä tekosyitä (eli valehdella), ja sitten toisen pitäisi osata tulkita niistä että oliko sillä nyt oikeasti lääkäriaika vai oliko taustalla jotain muuta. Helvetillistä arvuuttelua.

Miksi ei voi vain sanoa suoraan ettei tahdo kaveerata jonkun kanssa?

Kysyjältä voi toki mieli pahoittua, mutta paljon ikävämpää on tuollainen että toinen keksisi tekosyitä sille miksei kahvittelu tms onnistu.

Voihan sekysyjä katsos saada sellaisen käsityksen, että muuten sopisi, mutta kun on muuta menoa.

Ei se ole sen "tungettelijan" vika, jos ei ymmärrä vihjeitä.

Tuolla apn naapurilla on oikeus mielipiteeseensä pitää ap:ta töykeänä. Ei siitä pidä ap:n välittää yhtään. Ap teki hienosti ettei alkanut keksimään tekosyitä tuossa tilanteessa. 

Suoraan voi sanoa myös kohteliaasti ja jos se ei toiselle kelpaa, niin mitä sitten?

Av:lla neuvotaan keksimään tekosyitä, mutta mikähän järki siinäkin lie?

Ettei itselle tulisi paha mieli siitä että toinen pahoitti mielensä?

En minäkään menisi kahvittelemaan ihmisen luo josta en perusta. Niin yksinkertaista se on. En tietenkään sano, että vitut tulen pidä kahvisi vaan sanon vaikka että nyt ei oikein ehdi, pitää sitä tätä ja tuota. Yltiökohteliaat, jotka ajattelevat, että pitää olla toisten kanssa väkipakolla tekemisissä pelkästä kohteliaisuudesta ovat aika pimeitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi vain sanoa suoraan ettei tahdo kaveerata jonkun kanssa?

Kysyjältä voi toki mieli pahoittua, mutta paljon ikävämpää on tuollainen että toinen keksisi tekosyitä sille miksei kahvittelu tms onnistu.

Voihan sekysyjä katsos saada sellaisen käsityksen, että muuten sopisi, mutta kun on muuta menoa.

Ei se ole sen "tungettelijan" vika, jos ei ymmärrä vihjeitä.

Tuolla apn naapurilla on oikeus mielipiteeseensä pitää ap:ta töykeänä. Ei siitä pidä ap:n välittää yhtään. Ap teki hienosti ettei alkanut keksimään tekosyitä tuossa tilanteessa. 

Suoraan voi sanoa myös kohteliaasti ja jos se ei toiselle kelpaa, niin mitä sitten?

Av:lla neuvotaan keksimään tekosyitä, mutta mikähän järki siinäkin lie?

Ettei itselle tulisi paha mieli siitä että toinen pahoitti mielensä?

Joo, sehän on niin perkeleen hauskaa olla totuuden torvi ja paskiainen, ihan kuin nelivuotias. Mun mielestä ihminen, joka ei ymmärrä edes diplomatian alkeita, on rasittava, etenkin jossain yhteistilaisuuksissa. Useimmat ymmärtävät kyllä olla kutsumatta mihinkään.

Vaikuttaisi jotenkin autistiselta vastata:"En tule kahville, koska en halua kaveerata sun kanssasi tän enempää."

Siksi valkoiset valheet:"Kiitos kutsusta, mutta olen sopinut menoa."

Tai voisihan sitä sanoa puolitotuuden, mutta etsiä sen ns. vian itsestään:"Kiitos kutsusta, olisi kiva kahvitella, mutten oikein osaa harrastaa naapurustokahveja, heh. Olen tällainen ujo erakkoluonne vaan..."

Ja sen toisen naapurin kanssa kaveeraat, koska hän tuli kertomaan sinulle, mitä tämä toinen oli sinusta sanonut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohteliasta on kieltäytyä verukkeella, etenkin jos kahvittelu muuten kelpaa mutta ei kysyvän henkilön kanssa.

Ja sitten noita verukkeita saa keksiä loputtomiin ja hiiviskellä varjoissa naapurin "pelossa"...ohis

Jos se naapuri on niin törppö ettei parista kerrasta ymmärrä, niin sitten voi sanoa suoremmin. "Olen sillä tavalla ikävä ihminen että en halua lähempää tuttavuutta kanssasi." Jos siis siltä tuntuu.

Saa sitä töykeäkin olla. Sitten vaan on turha itkeä siitä että töykeydestä puhutaan selän takana.

Ei ihme jos ihmiset on yksinäisiä jos tuolla tavalla toimitaan. Olen luullut, että se kuuluu ihan peruskäytökseen jo ihan oman mukavuudenkin vuoksi, että huomioidaan naapurit puolin ja toisin ja joskus voidaan vaikka juoda se kuppi kahvia yhdessä? Ei siitä sen sitovampaa verkostoa muodostu, jos ei itse kutsu vastavuoroisesti naapuria kotiinsa eikä puhu itse mitään kovin henkilökohtaista. Aikuinenhan pystyy itse hallitsemaan keskustelua omalta puoleltaan johdattelemalla sitä siihen suuntaan kuin tuntuu parhaimmalta. Mutta ehkä tuo että ei ymmärretä, että totuudentorven sijaan kieltäytyminen on kohteliasta sanomatta suoraan on hiukan erikoista. Kuka haluaa oikeasti loukata tai tulla loukatuksi... Siihen samaan toinen omituinen asia, että sellaista ei kai sitten ilmeisesti ymmäretä, jos joku kieltäytyy kohteliaasti, kun odotetaan toisen täräyttelevän mieluummin epäkohteliaisuuksia... joka tapauksessa jos molemmilla puolilla on sosiaalisten tilanteiden lukutaito niin minimaalista, niin aika vaisu naapurustohan siitä syntyy. Itse olen tottunut siihen, että puhe on vain pieni osa kommunikointia, eleet, ilmeet ja äänenpainot on ne mihin voi luottaa. Jos joku kieltäytyy tekosyyllä, niin sehän on hyvä, että voi sitten itsekin jatkaa elämistä joutumatta noloon tilanteeseen ja saa vapaasti olla kutsumatta samaa tyyppiä uudestaan, mutta jatkaa vaan normaalia tervehtimistä, eikä tule kenellekään paha mieli, tms... Monta kertaa pyytäminen on yhtä epäkohteliasta kuin tökerö kieltäytyminenkin...  

Ei taida minunkaan naapuriin pariskunnalla olla kaikki muumit laaksossa kun ilmoittivat että eivät halua olla naapureiden kanssa missään tekemisissä ja sitten huutelevat parvekkeelta kesällä kun pidetään kekkereitä