Lue keskustelun säännöt.
Valtionyhtiön ylioppilas vei meiltä 34 miljoonaa! Miten kouluttautumattomuus on mahdollista?
31.01.2016 |
"Sopimukset Finavian puolelta tehnyt henkilö oli opiskellut kauppatieteitä, mutta hänellä ei ollut alalta edes alempaa korkeakoulututkintoa." http://www.talouselama.fi/uutiset/hs-kauppatieteiden-ylioppilas-oli-vah…
Tämä ylioppilas aiheutti toimillaan meille kaikille veronmaksajille 34 miljoonan tappiot. 34 miljoonalle olisi ollut tässä taloustilanteessa aika paljon käyttöä.
Eniten tässä koko Finavian sotkussa ihmettelen sitä, miten VALTIONYHTIÖssä voidaan antaa noin suuri valta henkilöle, jolla ei ole edes alempaa korkeakoulututkintoa! Täysin käsittämätöntä. Voidaanko muodolliset pätevyysvaatimukset noin vain ohittaa, jos kyse on esim. vanhoista polvista tai kivoista tyypeistä? En voi ymmärtää! Miten on mahdollista, että pienempiinkin virkoihin yleensä esim. virastoissa vaaditaan korkeakoulututkinto, mutta samaa pätevyysvaatimusta ei aseteta henkilölle, jolla on oikeus hukata veronmaksajien kymmeniä miljoonia euroja?
Kommentit (17)
Mielenkiintoista, että toisille asetetaan muodollisia pätevyyksiä ja toisten kohdalla niistä voidaan joustaa. Jos kerran voidaan joustaa, niin sehän olisi aivan sama kuin kukaan ei ikinä valmistuisi maisteriksi. Aloittaisi vain korkeakouluopinnot ja jättäisi siihen, jos kerran lopputulos on aivan sama. Minusta henkilö, joka ei kykene suorittamaan opintojaan loppuun asti, ei ole pätevä johtoryhmän tai hallituksen jäseneksi. Monet muutkin joutuvat vääntämään gradunsa työn ohella. Miksi pitäisi suosia näiden pitkäjänteisten ja ahkerien oppimisesta vastuuta ottavien kustannuksella sellaista, joka ei siihen kykene?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No valittiinhan vähemmistövaltuutetuksikin ylioppilas Biaudet, vaikka virallisena vaatimuksena oli ylempi korkeakoulututkinto.
Näin se menee. Suhteet ovat kaiken avain. Ja usein siis vanhempien suhteet...
Piiri pieni pyörii veronmaksajien rahoilla? Näistä asioista tulisi keskustella avoimesti, jotta tulevaisuudessa tällainen saataisiin loppumaan.
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Juu juu, kuten tämä Finavian tapaus. Muodollisesti pätevä on yleensä myös kyvykäs ja älykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Talousasioiden hoitamisessa tarvitaan paljon ihan faktatietoa, jota saa vain opiskelemalla. Jos sitä tietoa ei ole, jälki on sitten herkästi sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Silloin voidaan käyttää termiä uhkapelaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
No millä mielestäsi esim. tuo joka ei ollut edes kauppatieteiden kandi korvasi pätevyytensä niihin nähden joilla oli kandi tai maisteri kauppatieteissä?
Otetaan nyt vaikka Nalle Wahlroos esimerkiksi.
Opiskeluaikana hän oli taistolainen. Isänsä oli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö. Kuinka luulette, että Nalle valmistuttuaan kauppatieteiden tohtorisi, olisi muuten saanut viran heti professorina omassa oppilaitoksessaan. Yleensä professuurit menevät ansioituneille, Nalle sai sen heti valmistuttuaan.
Ilman isäänsä ja isän suhteita, isän rahoja ja sitä, että piirit arvostivat isää, Nalle olisi jäänyt mitättömyyteen (mikä olisi kyllä ollut parempi juttu).
Näin tämä Suomessa on mennyt aina. Ainoastaan vanhempien suhteilla on merkitystä. Harvassa ovat ne, jotka ovat johonkin asemaan päässeet ihan omin avuin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Talousasioiden hoitamisessa tarvitaan paljon ihan faktatietoa, jota saa vain opiskelemalla. Jos sitä tietoa ei ole, jälki on sitten herkästi sen mukaista.
Ja aika monessa muussakin asiassa tarvitaan faktatietoa jota ei saa kuin opiskelemalla.
Mun mielestä on outoa että joku Finavia ylipäätään ostaa sijoitusinstrumentteja. Valtionyhtiöiden pitäisi pysyä ydinliiketoiminnassaan, yksityiset tehkööt mitä tykkäävät.
Tämä on kuitenkin yhtiö, ei virasto, joten ei ole pätevyysvaatimuksia. Mutta asettaa kyllä tämän henkilön palkanneen tahon arvostelukyvyn kyseenalaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
Talousasioiden hoitamisessa tarvitaan paljon ihan faktatietoa, jota saa vain opiskelemalla. Jos sitä tietoa ei ole, jälki on sitten herkästi sen mukaista.
Ja aika monessa muussakin asiassa tarvitaan faktatietoa jota ei saa kuin opiskelemalla.
Juuri näin. Viittasin talousasioihin, koska tässä Finavian jutussa oli kyse niistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on outoa että joku Finavia ylipäätään ostaa sijoitusinstrumentteja. Valtionyhtiöiden pitäisi pysyä ydinliiketoiminnassaan, yksityiset tehkööt mitä tykkäävät.
Tämä on kuitenkin yhtiö, ei virasto, joten ei ole pätevyysvaatimuksia. Mutta asettaa kyllä tämän henkilön palkanneen tahon arvostelukyvyn kyseenalaiseksi.
Valtionyhtiöille pitäisi asettaa myös pätevyysvaatimukset. Kyse on kuitenkin verorahoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Otetaan nyt vaikka Nalle Wahlroos esimerkiksi.
Opiskeluaikana hän oli taistolainen. Isänsä oli kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö. Kuinka luulette, että Nalle valmistuttuaan kauppatieteiden tohtorisi, olisi muuten saanut viran heti professorina omassa oppilaitoksessaan. Yleensä professuurit menevät ansioituneille, Nalle sai sen heti valmistuttuaan.
Ilman isäänsä ja isän suhteita, isän rahoja ja sitä, että piirit arvostivat isää, Nalle olisi jäänyt mitättömyyteen (mikä olisi kyllä ollut parempi juttu).
Näin tämä Suomessa on mennyt aina. Ainoastaan vanhempien suhteilla on merkitystä. Harvassa ovat ne, jotka ovat johonkin asemaan päässeet ihan omin avuin.
Ehkä. Toki on myös huomioitava, että muodollinen pätevyys oli täyttynyt, ja siihen aikaan tohtoreita myös valmistui paljon vähemmän kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Kyvykäs ja älykäs on monta kertaa parempi kuin muodollisesti pätevä. Tällaisia henkilöitä ja esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon.
No miksi tämä "kyvykäs ja älykäs" ei ole hankkinut puolueetonta vahvistusta (=muodollista tutkintoa) kyvykkyydestään ja älykkyydestään? En ole koskaan ymmärtänyt tätä logiikkaa, jonka mukaan muodollinen pätevyys jotenkin muka sulkee kyvykkyyden ja älykkyyden pois. Asia on täsmälleen päinvastoin!
Suhteilla, suhteilla. Sen ymmärtää, että pikkufirman omistaja palkkaa omia sukulaisiaan firmaansa, mutta käsittämätöntä on se, että valtiolla palkataan sukulaisia ja kavereita ja kavereiden lapsia ohi kaikilla mittapuilla pätevämpien ohi. Yksi esimerkki on opettajien sijaisuudet: sijaisuuksia hakee moni muodollisesti pätevä ja kokenut opettaja, mutta sijaisuus annetaan parikymppiselle ylioppilastytölle, joka on jo pari kertaa hakenut opettajankoulutukseen onnistumatta saamaan opiskelupaikkaa, tai päteviä hakijoita sopivammaksi katsotulle työttömäksi jääneelle sosiaalitoimen konttoristille, joka sattuu olemaan rehtorin golfkaverin vaimo.
No valittiinhan vähemmistövaltuutetuksikin ylioppilas Biaudet, vaikka virallisena vaatimuksena oli ylempi korkeakoulututkinto.