Miten lapsi selviää jos toinen vanhempi asuu eri maassa? Kokemuksia?
Tästä aiheesta on hyvin vähän tietoa, vaikka nykyisessa kansainvälisessä maailmassa on paljon kansainvälisten liittojen eroja.
Meidän tapauksessa lapsi on 8-vuotias, toisen vanhemman tapaamiset olisivat noin 2-3 kuukauden välein. Pidempiä aikoja yhdessä oloa, toisaalta ei voi varsinaisesti osallistua lapsen arkeen. Skypepuhelut olisivat lähes päivittäisiä.
Kommentit (5)
Olisiko muita mielipiteitä tähän asiaan?
Kuulosti kivalta tuo edellisen vastaus, mutta aika ruusuiselta siinä mielessä, että haittapuolia ei juuri mainittu. Miten lapset kestävät toisen vanhemman ikävän?
Siinä jos joku näkeminen jää väliin niin tulee helposti puolenkin vuoden tauko näkemisiin ja väittäisin että silloin lapsi kyllä helposti vieraantuu. Lapset ei myöskään välttämättä jaksa niitä joka iltaisia skypetyksiä. Alkaa helposti tuntuun enemmän velvollisuudelta kuin kivalta.
On vanhempia, jotka asuvat samassa maassa ja eron jälkeen toinen, aikausein isä, ei pidä ollenkaan yhteyttä. Ei ole kivaa, mutta kyllä lapsi selviää.
Vierailija kirjoitti:
On vanhempia, jotka asuvat samassa maassa ja eron jälkeen toinen, aikausein isä, ei pidä ollenkaan yhteyttä. Ei ole kivaa, mutta kyllä lapsi selviää.
Niin, onhan näitä aika paljonkin jotka eivät pidä lapsiin yhteyttä :( Silt monet lapset selvinneet ihan hyvin. Riippuu muistakin tekijöistä miten lapsi selviytyy. Koulu, kaveripiiri, harrastukset ja lähivanhempi isoimpia tekijöitä lapsen selviytymisessä.
On kokemusta. Molemmat vanhemmat suomalaisia mutta työn vuoksi asuvat eri maissa. Ensinnäkin lapset ovat todella sopeutuvaisia. Välimatka ei ole mikään ongelma elleivät aikuiset itse muodosta siitä ongelmaa. Puhelinyhteys on päivittäinen, puidaan millainen oli koulupäivä, mitä oli läksyjä, onko harrastuksissa kaikki ok, toivotetaan hyvät'yöt.
Ulkomailla olevalla vanhemmalle se tietää paljon reissausta, täältä Keski-Euroopasta yleensä kerran kuussa pidennetyn viikonlopun. Lisäksi kaikki loma-ajat. Lapset voivat myös matkustaa esim. hiihto-, kesä-, tai syyslomalla toisen vanhempansa asuinmaahan, mikä on mielestäni rikkaus lapsille. Oppivat kieltä ja kulttuuria ihan eri tavalla, kun ovat vanhempansa kautta siihen arkipäivän kosketuksissa.
Ulkosuomalainen