Lue keskustelun säännöt.
Onko lapseton elämä tosiaan niin kivaa että sen takia kannattaa ottaa riski lapsettomaksi jäämisestä?
19.01.2016 |
Ihmetyttää vain kuin katselee joidenkin tuttujen touhuja. Kolmikymppisiä mutta jutut edelleen kuin kaksikymppisellä, harrastuksia ja hauskanpitoa. Kotileikkeihin on korkeintaan jokin koira. Voi tulla karvas pettymys tuolla lailla.
Kommentit (78)
Ei kai lasta pidä tehdä varalle, jos joskus alkaakin tuntua siltä että ehkä musta olisi vanhemmaksi? Ajatteletko ap ollenkaan lapsen parasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on, kiitos vain kysymästä. Itse asiassa huomasin tykkääväni tästä niin paljon, että olen jonossa sterilisaatioon.
Lapseton elämä, se on Elämää isolla e:llä.
Se on niin kivaa että pysyn selibaatissa siihen asti ettei enää ole riskiä lapsen tulosta.
Mitä näiden tuttaviesi mielestäsi sitten pitäisi nyt tehdä? Toivoisitko heidän tekevän lapsia vastoin tahtoaan kaiketi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sinä tiedät millaista lapseton elämä on - sinähän elät sitä juuri nyt. Jos haluat elämäsi pysyvän samanlaisena, ei kannata hankkia lapsia.
T: äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin on ja joillekin ei ole. Tyhmä kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sinä tiedät millaista lapseton elämä on - sinähän elät sitä juuri nyt. Jos haluat elämäsi pysyvän samanlaisena, ei kannata hankkia lapsia.
T: äiti
Öö, ei lapsettoman elämän ole mitään tarvetta pysyä samanlaisena vuodesta toiseen. Päinvastoin lapsettomana on vapaa muuttamaan elämäänsä miten haluaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On! Paitsi että lapsettomuus ei ole riski vaan tietoinen valinta.
Kuollaan kaikki. Maailmakin tuhoutuu jossain vaiheessa. Joten ap voi rauhassa leikkiä muita parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni on oikein hienoa ilman vaativia kakkakoneita, kiitoksia vain.
Kuulostat 60-70-vuotiaalta, joka haluaisi isovanhemmaksi. Omat lapset eivät ole kiinnostuneita lisääntymään? Onnea yritykseen, aikuiset ihmiset tekevät kuitenkin mitä haluavat muiden mielipiteistä piittaamatta, toivottavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep jep. On se. Itse en ymmärrä ollenkaan, miksi ihmiset hankkivat lapsia, joten alkukysymys on absurdi. Minulle ei ole kysymys riskistä jäädä ilman lapsia, vaan mahdollisuudesta. Lapset ovat enimmäkseen aika ärsyttäviä, vasta täysi-ikäisenä lapset alkavat minusta olla kiinnostavia. Voisin kyllä adoptoida jonkun aikuisen tyttärekseni tai pojakseni -mutta silloin ei olekaan kyse enää lapsesta, oikeastaan.
Jos jo tietää olevansa huono äidiksi ennen kuin lapsia on niin pitäisikö niitä hankkia siitä huolimatta? Ja lapseni joutuisi sossun hoiviin vain sen vuoksi, koska pakko oli hankkia.
Elämä on oikein auvoisaa ilman lapsia. En halua olla 9kk raskaana, en halua synnyttää, en halua olla toisesta elämästä vastuussa periaatteessa lopun elämääni (koska kyllä se huoli lapsesta säilyy läpi elämän), en halua elää perhe-elämää. Sopisiko minulle lapsi sinun mielestäsi ap?? :DD
Olen huomannut että muutama ystävä, joka ei voi saada biologisesti omaa lasta, huutelevat muille ettei halua lasta ja että "lapseton elämä on ihanaa". Kännissä sitten poraavat, että jospa mies jättäisikin lapsettomuuden takia. Eli usein suojamuuri. Mutta eikös ap:n kannattaisi vaan miettiä omia asioita? Omaa perhettä? Vittuakos muilla väliä?
On se. Mutta jokainen päättäköön itse mikä itselle parhaiten sopii.
Jutut kuin parikymppisillä = harrastuksia ja hauskanpitoa. Eikö sitten enää 30v äideillä ja iseillä ole enää harrastuksia saatikka hauskanpitoa elämässään? Jotenkin huvittava lausahdus :'D jokainen elää miten elää. Jotkut vanhemmat elävät paljon railakkaammin kuin lapsettomat ihmiset ja toisinpäin. Ei lapsi/lapset määrittele ihmistä tai heidän elämäntapaansa. Ja antaa toiaten lisääntyä tai olla lisääntymättä, jokainen meistä silti kuolee lopulta. :)
On.