Kristitty + ei-kristitty yhdessä

Eikö ketään...? :/

Olen kristitty enkä lähtisi muunuskoisen kanssa seurustelemaan, muslimin varsinkaan. Sehän se varmaan on miehesikin uskonto, kuinkas muutenkaan. Totta kai Raamattu kieltää sen. Jos hartaana itseäsi pidät niin eikö kristittyä miestä ole löytynyt vaikka jostakin seurakunnasta.

Entä jos toinen uskoo keijuihin ja menninkäisiin? Tai Zeukseen?

Vierailija kirjoitti:

Olen kristitty enkä lähtisi muunuskoisen kanssa seurustelemaan, muslimin varsinkaan. Sehän se varmaan on miehesikin uskonto, kuinkas muutenkaan. Totta kai Raamattu kieltää sen. Jos hartaana itseäsi pidät niin eikö kristittyä miestä ole löytynyt vaikka jostakin seurakunnasta.

Kiitos vastauksestasi. En kommentoi mitä uskontoa mieheni on. Ennen häntä tapailin joitakin kristittyjä, mutta heidän kanssaan valitettavasti tietyt arvot kohtasivat vielä vähemmän kuin nykyisem mieheni kanssa :/ Esim. he käyttivät liikaa alkoholia, hyväksyivät esiaviollisen seksin ym. Eli vastaus kysymykseesi: ei löytynyt miestä kristillisestä seurakunnasta... ap.

Joo, samaa mieltä aiemman kanssa. Todennäköisesti jossain kohtaa tulee tilanteita, joissa toisen täytyy "luopua" uskostaan tai toimia omaa uskoaan vastaan. Heikompi alkaa myöntymään toisen edessä tai vaihtoehtoisesti tulee ero, kun kumpikaan ei ole valmis luopumaan uskostaan, eikä pidäkään. Itsellä uskis mies ja ei tullut kyllä koskaan mieleenkään muiden kanssa yrittääklään perheen perustamista. On meinaa perustavanlainen asia toi usko ihmisessä, jos se on. Helpompi olisi olla mikä vain uskovainen ja sellainen, jolla ei ole mielipidettä uskontoja kohtaan. Jos ei omasta uskontokunnasta löydy kumppania

ei-kristitty = pakana ;)

Mielestäni raamatun tärkein sanoma on se, että Rakkaus on suurin.

Jumala on Rakkaus.

Jokainen tulkitsee raamattua omalla tavallani.

Minulle sen tärkein sanoma on Rakkaus. Jos maailmassa olisi enemmän Rakkautta, olisi maailma paljon parempi paikka elää ja olla.

Raamatussa sanotaan  myöskin, että synnitön heittäkööt ensimmäisen kiven jne. Moni kristityksi itseään tituleeraava heittelee niitä kiviä jatkuvasti. 

Rakkaus sisällämme on sitä jumaluutta myös. Kun sen antaa kukkia, kukkii moni muukin asia ympärillämme.

En usko, että jumalaa haittaisi suhde eri uskontokuntaan kuuluvan kanssa. Jumalan tarkoitus on saada aikaan hyvää ja saada meistä hyviä häneen uskovia ja turvaavia kansalaisia tavalla tai toisella.

Tuomitkoon joku muu kristitty kirjoittamani, mutta luulen kuitenkin, että jumala kuulee niitäkin, joilla on omansalainen usko häneen.

Olen kristitty, harras ja konservatiivinenkin monen mielestä. Minulla on kristitty puoliso ja samanlainen vakaumus. Elämän peruspohja on vakaa.

Tunnen kolme pariskuntaa, jotka päätyivät naimisiinkin asti, vaikka toinen puolisko oli meidän seurakunnasta (eli näitä hartaita ja konservatiivisia) ja toinen oli joko täysin ateisti tai vain perusluterilainen ilman omaa uskoa. 

Mikään näistä kolmesta avioliitosta ei kestänyt. Ilman kestävää ja lujaa pohjaa (Kristusta) on vaikea rakentaa mitään pysyvää.

hurskastelijoita joka lähtöön!

Kyllähän seurustelu vielä menee, mutta kun perhettä alkaa perustamaan niin kyllä siinä on luvassa mutkia matkaan. Miten kasteen kanssa? Entä kasvatus? Kristillisten tapojen ja perinteiden noudattaminen ja siirtäminen lapsille? Kirkossa käynti? Pyhäkoulu ja päiväkerho? Koulun uskonnon opetukseen osallistuminen? Iltarukous? Oletko valmis luopumaa lastesi kohdalla tästä kaikesta, jos ette pääse asioista sopuun?

Tarkoitin oikeaa kristillistä seurakuntaa enkä jotakin luterilaista. Ei esim vapaissa suunnissa tuollaisia ole mitä kuvailit ap.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän seurustelu vielä menee, mutta kun perhettä alkaa perustamaan niin kyllä siinä on luvassa mutkia matkaan. Miten kasteen kanssa? Entä kasvatus? Kristillisten tapojen ja perinteiden noudattaminen ja siirtäminen lapsille? Kirkossa käynti? Pyhäkoulu ja päiväkerho? Koulun uskonnon opetukseen osallistuminen? Iltarukous? Oletko valmis luopumaa lastesi kohdalla tästä kaikesta, jos ette pääse asioista sopuun?

Todennäköisesti en olisi valmis luopumaan :/ Voisin kyllä suostus siihen, että lapset saavat päättää oman uskontonsa, mutta haluaisin opettaa heille kristinuskosta. Tosin en ole vielä varma haluanko lapsia, joten en haluaisi tehdä mitään hätiköityjä päätöksiä. Ap.

En seurustelisi muslimin tai muun himouskovaisen kanssa. Ateisti ja luterilainen käy. Muiden uskontokuntien edustajia en tunne.

Mielestäni ainakaan luterilainen kirkko ei tuomitse ei-kristityn naimista.

Tohon kaiken pohja on rakkaus.. Joo totta, mutta raamatun rakkaus ei oo kädestä pitämistä ja kaikki on hyvin hymyilyä. Se on rajoja, välittämistä siitäkin, joka ei sitä ansaitse, kunnioitusta Jumalaa kohtaan ja sen hyväksymistä että kaikesta huolimatta jokainen on Jumalan silmissä arvokas.

Ymmärrän, että avioliitto toisen kristityn kanssa olisi varmaan monilta osin helpompaa :/ Rakastan kuitenkin miestä todella paljon ja haluaisin jatkaa hänen kanssaan. Tuntuu että minua revitään kahteen suuntaan :/ Ei ole helppoa, ei... :/

Voisin kyllä kuvitella olevani naimisissa ei-kristityn kanssa, jos ei olisi lapsia. Mutta lasten kanssa olisi aika vaikeaa, jos toinen vanhemmista ei sallisi lapsille kristillistä kasvatusta.

Koen itse Raamatun kehotuksen olla menemättä naimisiin ei-kristityn kanssa neuvona siinä mielessä, että näin elämä on selvästi helpompaa, kun kummallakin on suunnilleen samanlainen vakaumus, en minään sellaisena käskynä, jota noudattamatta jättämällä rikkoo Jumalan tahtoa.

Uskovaisia naisia on seurakunnassa 70% ja miehiä 30%. Jos nainen haluaa miehen itselleen, niin 40% naisista on otettava ei-uskova mies, kuten moni onkin. Itse menin uskovan kanssa ja ero tuli 3 avioliittovuoden jälkeen. Mun 3 ystävää ottivat ei-uskovaiset ja ovat edelleen naimisissa, ovat onnellisia. Korjaan neljä ystävää. Kahden mies on tullut uskoonkin. Joillakin onnistaa. Joillakin ei. Toimiva avioliitto vaatii paljon muutakin kuin uskon. Itse kuuntelin näitä saarnamiesten pelotteluja, että on synti mennä ei-uskovan kanssa naimisiin. Olin kiltti tyttö ja tein kuten saarnamiehet opetti. Ja ero tuli. Uskovien naisten kannattaa ehdottomasti varoa näitä uskoontulleita juoppoja, narkomaaneja ym, joita vapaat suunnat täynnä. He ovat liian rikkinäisiä perhe-elämään, lisäksi voi olla kymmeniä tuhansia rikosvelkoja, sakkoja jne... Kunpa oisin ajatellut omilla aivoilla.

Kiitos vastauksista. Tuo on hyvä pointti, tuo nro 17 mainitsema, että seurakunnissa on enemmän naisia, joten jos haluaa kristityn miehen, jää ilman miestä. Huomasin kyllä sinkkuna ollessani, kuinka vaikeaa oli löytää hyvää, kristittyä miestä :/ Nykyisen miehen kanssa menee kuitenkin muuten hyvin ja hän on hyvä mies. Uskontoasia on ainut mikä mietityttää :/ Ap.