Ei ole ketään ketä pyytää kummiksi. :(

Mä alan sua!

Hei ap.

Ensinnäkin onnea vauvastasi! Toisekseen: älä missään nimessä noloile asiaa. Kysy seurakunnastasi, jossa kasteen sovit, onko heillä mitään kummipankkia. Esille ottamasi asia on yllättävän yleinen. Moni seurakunta on jo havahtunut ja ryhtynyt ainakin miettimään asiaa. Juttele siis papille kun aika koittaa, josko löydätte kivan ratkaisun. 

Kaikkea hyvää perheellenne muutenkin!

Meil on ihan sama tilanne. Toinen lapsi tulossa ja ei käyttämättömiä sisaruksia jäljellä. Ekalla lapsella kummeina minun ainut sisko ja miehen ainut veli, heillä ei puolisoita. Ei ole myöskään läheisiä sukulaisia. Muutama läheisempi kaveri mitä on niin ei kuulu kirkkoon. Loput kavetit on sitten sellaisia että ei nyt sentään kummiksi pyytäisi. En todellakaan tiedä miten ratkaista tämä.

Miten olisi joku isovanhemmista? Meillä äitini on kummi lapsellemme. Tai kirkkoherralta voi anoa lupaa vain yhteen kummiin.

Samat voi olla kummina useammalle lapselle. Jos tekee kolmekin lasta ja haluaa vaikkapa, että kummina on aina kummankin vanhemman sisarus, niin loppuuhan ne sisarukset jo monelta kesken. Ihan hyvin kolmannella lapsella voi olla joku sama kummi kuin on jo ekalla tai tokalla lapsella.

Vauvan isovanhemmat

Porkkana

Hei! Sama henkilö voi olla useamman lapsen kummi! Ja yksi kummi riittää! Minulla oli sama ongelma, mutta ratkaisin niin että siskoni on kahden lapseni kummi. Ja siis näillä lapsilla vain yksi kummi.

Minulla on kummitätinä äidin sisko, pikkusiskollani isän sisko ja nuorimmaisella äidin ja isän siskot. Voi hyvin olla sama kummi useammalla saman perheen lapsella, jos siis vaan suostuvat!

Mitä jos, ihan out-of-the-box, ette liittäisi sitä lasta kirkkoon? Näin ei ole pakko hankkia kummeja.

Kaukaisempi sukulainen voi olla ihan hyvä kummi. Mun mies on pikkuserkkunsa kummi. Ensin tuntui vähän kaukaiselta sukulaiselta. Mutta kun siellä ollaan kummiuden myötä sitten säännöllisesti vierailtu, niin ollaanhan tässä tutummiksi tultu ja ihan kiva on, ettei nyt olla niin vieraita kuin ilman kummiutta oltaisi.

Otsikko tuntui sydämessä. Onneksi tilanne ei ollut niin surullinen ensimmäisessä viestissä, kuin otsikosta jäi tuntumaan :) On läheisiä kuitenkin olemassa!

Ehdotuksia onkin tullut, mitään en olisi osannut sanoa kummiasioista tietämättömänä ateistina.

Kiitos vastauksistanne! Enpä tullutkaan ajatelleeksi että samoja kummeja voi pyytää uudestaan :D Olishan se samalla osoitus että on kummin homma mennyt nappiin :) Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos, ihan out-of-the-box, ette liittäisi sitä lasta kirkkoon? Näin ei ole pakko hankkia kummeja.

Tää tuntuis kyllä liian oudolta kun me vanhemmat ja isommat lapsetkin kuulutaan kirkkoon, ei nyt mitään uskovaisia olla mutta kuitenkin.

Minä en välitä kummi-instituutiosta enkä olisi aikanaan halunnut pyytää ketään sukulaisista tai ystävistä kummeiksi. Jossain sanottiin, kuten tässä ketjussakin, että kummit voi pyytää myös seurakunnasta. No, kokeilimme tätä, ja kokemus oli äärimmäisen inhottava ja leimaava. Meihin suhtauduttiin kuin kummajaisiin ja nimenomaan siis siellä seurakunnassa. Jossain voi olla esim. pappeja jotka suhtautuvat avarakatseisesti tällaiseen, mutta ei kannata laskea sen varaan että random-valittu seurakunnan työntekijätantti on edes asiallinen kuullessaan jonkun pyytävän kummia seurakunnalta. Kyseessä ei myöskään ollut mikään takahikiän korpiseurakunta, vaan iso ja keskeinen srk pk-seudulla.

Meillä sama ongelma. Ja kun kerta kahdella isommalla lapsella on kummit, niin ei nyt kolmatta voi jättää ilman! Onhan tämä vähän surullista, kun lähipiiri on kutistunut aikojen saatossa niin pieneksi. Ja asutaan kaukana kaikista sukulaisistakin, joten tuntuisi kehnolta pyytää heitä matkustamaan yli 500km päähän ihan vaan siksi, että me ei ketään muutakaan keksitä kummiksi...