Lue keskustelun säännöt.
miten kerron homoudestani?
anonyymihomo
10.01.2016 |
Olen homo eikä vanhempani tiedä sitä. En vain enää jaksa sitä että vanhempani kyselevät että joko olen löytänyt tyttöystävän. Ja sitä kun vanhemmat kyselevät että aionko hankkia lapsia ja minkä laisista tytöistä tykkään. Vanhemmat myös yrittävät saada minut menemään paikkoihin josta voisin saada tyttöystävän... En vain jaksa tätä piilottelua enää...miten saisin kerättyä rohkeutta ja kerrottua vanhemmilleni että olen umpihomo? Tytöt ei kiinnosta....kertoisitteko omista kokemuksista ku kerroitte asiasta vanhemmillenne?
Kommentit (28)
Vanhempani ovat todella homovastaisia. Ainakin kun veljeni kertoi homoudestaan niin hirveä riita siitä syntyi. Ei tee helpommaksi kertomista. Ja sekin kun perheessä on yksi homo jo. Vahmemmat ehkä ajattelevat että ei ole muita saastoja perheessä kuin veljeni. Voisin kokeilla tuota SETA:n juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis... onko ap:n velikin homo?? Vanhemmat homovastaisia? Voin vain kuvitella pettymyksen, kun toinenkin poika kertoo tykkäävänsä pojista. Heteroutta kai sillä tyttöystäväkyselyllä varmistellaan.
Joo kyllä veljenikin on homo. Vanhempani ovat kunnon raamatun lukioita...
Onko teillä toisistanne tukea? Ehkä vanhemmat ovat veljesi myötä käyneet asenteitaan läpi. Jokaisen vanhemman pitäisi ehdottomasti tukea lastaan tilanteessa kuin tilanteessa eikä lastata omia odotuksiaan lapsensa päälle.
Ei veljeni tiedä homoudestani mutta olen aatellut että hänelle ensiksi kerron asiasta koska hänellä on kokemusta asiasta ja häneltä saisin positiivisimman vastaan oton ja tukea...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kerro!
Hae mieluummin apua, tuo ei ole normaalia.
Minä luulen, että toisen kohdalla asia on helpompi. Kauanko veljesi kaapista tulosta on aikaa?
Itse, kun tulin (hyvin homovastaisille, vanh.lestadiolaisia) vanhemmille kaapista, kerroin siitä tekstiviestillä, että minulla on poikaystävä. Ei tullut täytenä yllätyksenä kuulema. Silti syntyi kamala riita ja minut ajettiin kotoa pois. Pari kuukautta ei kuulunut porukoilta mitään. Sanoin, että jos poikaystäväni ei ole tervetullut, niin minäkään en tule. Ei kuitenkaan kannata olla liian ehdoton ja lietsoa riitaa. Ole sinä se fiksumpi osapuoli.
Paljon paskaa tuli niskaan (ei pelkästään vanhemmiltani), mutta nyt vuoden kaapistatulon jälkeen asiat ovat suhteellisen hyvin. Olen kihloissa ja minun porukat ostivat oikein kihlajaislahjankin. Pelkäsin kaapistatuloa kuin kuolemaa. Suosittelen silti olemaan avoin ja kertomaan asiasta.
Pyydä myös veljeltäsi tukea ja neuvoja tilanteeseen. Se varmaan osaa eniten auttaa, kun tuntee vanhempasi ja heidän käyttäytymisen tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis... onko ap:n velikin homo?? Vanhemmat homovastaisia? Voin vain kuvitella pettymyksen, kun toinenkin poika kertoo tykkäävänsä pojista. Heteroutta kai sillä tyttöystäväkyselyllä varmistellaan.
Miksi asiasta pitäisi olla pettynyt? Sain jotenkin kuvan, että sinä olisit omalla kohdallasi hyvin pettynyt, jos oma lapsesi olisikin homoseksuaali.
No onhan se nyt suuri pettymys, isku vasten kasvoja, kun paljastuu lapsen vakava henkinen kieroutuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllätyin, miten yksinkertaisia, tyhmiä ja vanhoillisia ihmisiä on vielä vuonna 2016 olemassa.
Veljeni kertoi homoudesta n. Puoli vuotta sitten. Ja muuten minäkin olen lestadiolaisesta perheestä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että vanhempasi jo aavistelevat, että sinäkin olet homo. Siksi yrittävät työntää tyttöjen seuraan.
Mikä tietenkin on väärin sua kohtaan.
Eli ero perheestä vaan. Kaikista helpointa katkaista ne suhteet ja alkaa elämään omaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan kannattaa ensin selvitellä, että pääsisitkö mahdollisesti kaverillesi/tutullesi "pakoon", jos tilanne käy liian ahdistavaksi. Kerro vasta sen jälkeen.
Ero perheestä on aina hajottava kokemus nuorelle. Alkaa myöhemmin oireilla esim. masennuksen ja ahdistuksen muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kannattaa ensin selvitellä, että pääsisitkö mahdollisesti kaverillesi/tutullesi "pakoon", jos tilanne käy liian ahdistavaksi. Kerro vasta sen jälkeen.
Ero perheestä on aina hajottava kokemus nuorelle. Alkaa myöhemmin oireilla esim. masennuksen ja ahdistuksen muodossa.
Parempi se on silti erota kuin pitkittää sitä riitelyä ja tuskaa mitä uskovaisilta vanhemmiltaan saa. Se on helvettiä ja syyllistystä.
Ahdistukseen ja masennukseen voi käyttää kannabista sitten tai muita huumeita. Toimivat ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin, miten yksinkertaisia, tyhmiä ja vanhoillisia ihmisiä on vielä vuonna 2016 olemassa.
Älä usko kaikkea mitä netissä kirjoitetaan. Todennäköisesti yksi ja sama trolli on säveltänyt kaikki idioottimaiset vastaukset.
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin, miten yksinkertaisia, tyhmiä ja vanhoillisia ihmisiä on vielä vuonna 2016 olemassa.
Niinpä. Mikään ei ole niin hyvä mittari ihmisten kehitykselle, kuin kuinka monta seksuaalisuuden kieroutumaa tämä tunnistaa.
Mistä olet niin varma että kehityssuunta on oikea?
M40
Kyllä sun pitäis naista kokeilla, voit vaikka tykätä. Mistä voit tietää jos et ole ikinä kokeillut?
Olisiko jollain SETAlla tukipuhelin? Siellä voisi olla asiasta hyvää kokemusta. Uskon, että kertominen riippuu vanhemmista. Yleensä kerrotaan ensin toiselle ja sitten kun hän on sulatellut asiaa, kerrotaan hänen tuellaan toiselle. Itse varmaan puhuisin homoudesta tai jostain homo kaverista. Testaisin vähän minkälainen asenne ja käsitys heillä on. Syöttäisin huomaamattomasti tietoa heille. Mutta luulisi tänä päivänä asenteiden olevan sellaiset, että homoudesta voisi kertoa suoraan ja miettimättä.