Yrittäjien puolisot

minua eniten ottanut päähän elämän säännöttömyys ja se ettei koskaan voi tietää koska tulee rahaa ja kuinka paljon...



Ja se ettei kukaan maksa laskujaan eräpäivään mennessä vaan sitten kun huvittaa...



positiivistä on se että mies on vihdoin löytänyt työn mistä pitää ja voi itse sanella työ aikansa ja tahtinsa

plussaa:

kylpylälomat, muutenkin varallisuus ok



negatiivista:

puoliso aina töissä- lomallakin ja viikonlopulla soi gsm, kyläreissut ja lomat puolison työ määrittää, ei yrittävä puoliso pyörittää perheen arkea...

ei yrittävän puolison tulee hoitaa jaksamistaan- jos ja kun yksin pyörittää arkea

- esim. itse palkkaan siivous- ja lastenhoitoapua säännöllisesti

Me kuitenkin tullaan ykkösenä. Kivointa/parhainta tässä on se että rahasta ei ole pulaa.

Mies pääseen viemään lapsen esim. lääkäriin, pääsee lasten juhliin yms. Lomaa pitää silloin kun haluaa (meillä on työntekijöitä).

yksinhuoltajana, jos kerran toinen kuuluu perheeseen:( Ja just noi lomat ym. Mutta mies ois erittäin innostunut yrittäjyydestä ja jotenkin en haluaisi häntä estääkään.

Riippuu tietysti vähän millainen yritys on, mutta jos on sellainen jossa omalla työllä tehdään rahaa ja sillä oman työn määrällä on ratkaiseva merkitys rahan tuloon, niin kylläse niin on että PALJON se vie.



Mun miehellä kuljetusyritys jossa ensimmäiset 4 vuotta joutui tekmään ite aivan mielettömästi töitä ilman lomia. Nyt tilanne on alkanu helpottaa , on pystynyt palkkaamaan työntekijöitä ja saa itse hetken hengähtää silloin tällöin.



Rahaa tulee vaihtelevasti vuodenajasta riippuen, välillä on siis todella tiukkaakin.



Molemmilta se vaatii paljon ja yhdessä yrittäjyyteen on alettava. Muuten ei yhteiselämä tule sujumaan. Silloin kun perhe-elämä ja raha-asiat on kunnossa niin yrittäjyys ei ole ollenkaan hullumpi juttu!

Normaalitilanteessa kaikki ok, aikka on kiire ja paljon töissä, mutta talous on kunnossa. Mutta sairastua ei saa! Vaikka vakuutusmaksuja maksaisi kipeeksi asti, niin tositilanteessa voikin olla, että vakuutus ei korvaakaan jsut sitä sairautta tai tapaturmaa tai tilannetta, missä ollaan :( Ja vaikka korvais, niin tehdä ne työt silti pitää. Toisen töissä on helppo vain jäädä sairauslomalle, no worry.

Hyvät puolet: Saa itse määrätä työajat, noin yleensä. Ja työtahtinsa. Rahaa tulee enemmän kuin tulisi vastaavasta työstä vieraan palkkalistoilla. Voi pitää ylimääräisiä vapaapäiviä ja tehdä välillä lyhyempiä työpäiviä. Kaikenkaikkiaan on sellainen vapaa olo, joskus tuntuu, ettei työnteko edes ole työtä.



Huonot puolet: Ahneus voi iskeä ja tulee tehtyä liikaa töitä. Kovin pitkää lomaa ei voi pitää (meillä max 2 viikkoa putkeen), tosin lomia voi pitää useammin. Kukaan ei maksa palkkaa, jos olet sairas, eikä myöskään loma-ajalta.



Tietysti kaikki riippuu niin paljon alasta jolla toimii.

Kun joku työntekijöistä on sairaana, niin tekee sitten kahden työt. Päivät on todella pitkiä, usein reippaasti yli 12 tuntia. Yksi ärsyttävimpiä asioita minun ja hänenkin mielestä on, kun töitä ei voi jättää työpaikalle, vaan kaikki seuraa mukana kotiin. Työhuolet, puhelin soi jatkuvasti, myös öisin. Hän onkin sanonut usein, että olisi ihana olla töissä vieraalla, niin voisi unohtaa työasiat, kun sulkee oven päivän päätteeksi.

Vaikka tekee töitä paljon enemmän kuin " tavalliset" työntekijät, tulot ei ole silti sen paremmat.

Positiivista on, että yleensä voi tarvittaessa silloin tällöin käydä kotona päivällä, kun minun täytyy vaikka käyttää jotakin lapsista neuvolassa.



Lomia ei myöskään ole kuin noin viikko vuodessa! Sekin vasta syksyllä tai talvella. Kesälomia ei ole ollut koskaan.



Toinen ärsytys on, kun minutkin luetaan yrittäjäksi, vaikka mulla ei ole mitään tekemistä koko homman kanssa. Kun olen työtön en saa mistään rahaa.

vastuu on omilla niskoilla. Kesät kiireaikaa ja talvella hiljaisempaa, kohtuullisen hyvin firmalla oli ainakin viime vuosi mennyt. Jotenkin vaan tökkii tuo ajatus, ettei miestä kesäisin juuri näkyisi kotona, eikä se rahakaan aina tee onnelliseksi vaikka toki elämään monella tapaa helpottaakin.

Ikinä ei ole rahaa, kukaan ei maksa laskuja ajallaan vaan sitten kun heille sopii (mies on ollut liian kiltti näissä asioissa) Rahan puute ja omien laskujen maksaminen (kun ei ole rahaa) stressaa miestä TODELLA paljon.

Vapaa-aikaa ei ole ikinä. Mies aloitti yrittämisen siksi, että saisi vapaa-aikaa sillon kun sitä haluaa, mutta nyt sitä ei olekaan ikinä. Mies aloittaa aamulla työt ja palaa myöhään illalla. Sitten kun on kotona niin tekee paperihommia ja vastailee puhelimeen jatkuvasti.

Minä pyöritän arkea ja olen kolmen lapsen kanssa periaatteessa yksinhuoltaja ja aivan naatti välillä. ---> riitoja.

Työt on miehellä mielessä AINA eikä nykyään paljon muusta enää puhukaan kuin töistä.

Olen vihjannut miehelle, että kun yrittämisestä ei ole ollut meidän kohdalla lähes muuta kuin harmia niin voisi harkita yrityksen lopettamista. Mutta miehen mielestä se ei ole mikään vaihto ehto varsinkin kun siitä riippuu n 20 miehen työ. (miehellä n 20 työllistä eri puolilla suomea ja muutama ulkomaillakin ---> miehen täytyy kierrellä noita työpaikkoja katsomassa ja myös itse tekemässä töitä)

hyvinkin. Taidanpa toppuutella tuota yrittäjyyttä!

Kun itse on aloittanut jonkin ja saa sen menestymään, sekä voi antaa töitä myös ulkopuolisille. Se on positiivista.

Mun mies tekee töitä sellaiset 20 tuntia viikossa ja käteen jää keskimäärin 7000 e/kk. Mutta onkin aika spesiaaliala. Lomaa hän pitää vuodessa yhteensä pari kuukautta, mutta vain kesällä pidemmän kuin viikon loman. Ei oikein voi mitään yleisesti sanoa, kaikki yritykset ovat erilaisia.

Siinä on tietty se hyvä puoli, ettei olla koskaan totuttu siihen, että viikonloput olis vapaat, tai että lomia olis tietty määrä. Ei tarvi verrata mihinkään aikaan ennen ...



Meilläkin hyvää on se, että tärkeiden asioiden vuoksi mies voi joustaa työajoissa, eli pääsen lääkäriin, kun mies tulee siksi aikaa kotiin lasten kanssa olemaan. Meille tää homma on muutenkin sellainen elämäntapa, missä molemmat viihdytään hyvin. Siis tää elämän rytmittyminen kiireaikojen mukaan.



Huonona puolena joku vois nähdä sitovuuden. Mutta meille se ei oo mikään maailmanloppu, että vappuna ei voi vetää ultrakännejä, koska huomennakin on hommat hoidettava. Ja muuten meidän matkustelunhalu tyydyttyy melko vähällä. Kerran vuodessa voidaan olla viikko reissussa, ja se riittää meille.



Tuo puhelin minuakin rassasi aluksi aika lailla. Miehellä oli tapana vastata puhelimeen ihan mihin aikaan vuorokaudesta hyvänsä. Ja sillä vuoden ainoalla kunnon lomallakin ihan koko ajan. Niitä puheluja yritin ensin karsia hyvällä. Kun ei auttanut, niin sitten oli pari ihan mehevää riitää aiheesta, jolloin olin niin tosissani vihainen, että mieskin älysi katsoa peiliin. Ja niin se vain meni, että kun mies itse lopetti vastaamasta puheluihin iltayhdeksän jälkeen, niin nykyään enää kenelläkään ei ole hänelle asiaa silloin. Eikä tasan oo bisnekset siitä kärsineet. Mieskin sitten itse huomasi, että ne oli vain pari tyyppiä, joilla oli aina samoilla tapana soittaa sopimattomaan aikaan.

miehelläni on kohtalaisen suuri firma (tällä hetkellä n. 800 työntekijää) ja lomat ym... pystyy pitämään " normaalisti" eli on yleensä 4 viikkoa kesälomalla ja talvella 1-2 viikkoa.

Miinuksena on tosiaan että puhelin soi 24/7 oli arki tai pyhä =( Samoin välillä mieheni tekee tosi pitkää päivää, välillä taas tulee jo iltapäivällä töistä kotiin.

Mutta kyllä meilläkin aluksi mies oli yötäpäivää töissä silloin kun firman perusti.

Plussaa on hyvät tulot ja osingot joten laskut hoituvat ajallaan ja rahaa jää kivasti myös " elämiseen"

Tiedän monta naisyrittäjää, joilla on vain 2 viikon äitiysloma, koska joutuvat itse kustantamaan kulut...



Yrittäjien sairaslomat ovat toinen hoidettava asia- kuten täälläkin on tullut esille...



Entä yrittäjien riskit- aloituslainat jne...



Yrittäjyyteen liittyy paljon glamouria, vapautta yms.

mutta todellisuudessa se on kovaa työtä:)



T: Yrittäjän vaimo 10 vuotta

Mua ei häiritse se että mies tekee paljon töitä, sunnuntait on vapaita. Mä tykkään että on rahaa ja omaisuutta, eli ei tarvitse murehtia raha-asioita. Matkustellaan milloin tykätään ja muutenkin vietetään mukavaa elämää.

Jos mun mies olisi ulkopuolisella töissä, niin meillä ei olisi kaikkea tätä mitä nyt on.



Mutta jos tosiaan pelkään työntekoa, ei yrittäjäksi kannata ruveta.