Pitääkö 25-vuotiaan jo rauhoittua?
Kun ei yhtään tekisi mieli rauhoittua. Olen kyllä avoliitossa, mutta kihlat ja lapset ei kiinnosta. Elelen aika huoletonta opiskelijaelämää, toki otan vastuun esim. omista raha-asioista. Mutta juhliminen on edelleen kivaa ja kesällä festarit ihan ykkösjuttu!
Kommentit (16)
Olet ihan tavallinen ihminen ikäryhmässäsi ja vielä vanhemmissakin.
Ei tarvii. Sulla on kymmenen vuotta aikaa itsellesi. Hanki hyvät tutkinnot, matkusta ja käy festareilla. Sitten, jos huvittaa, voit päälle kolmekymppisenä halutakin jo muutakin, esimerkiksi lapsia ja niiden mukanaantuomaa toisenlaista elämää.
Ei! 25-vuotias on vielä nuori. 30-vuotiaaksi vielä hyvin aikaa sinulla vähintään. 40v. jos sitten ottaisit ne puikot kätösiin ;)
Mun mummo täyttää ens keväänä 70v ja se käy edelleen baareissa :D että ei hätää sulla vielä! Toki ei ehkä enää 30v:nä kannata käydä niissä paikoissa joissa jotka on 18-20 vuotiaiden suosiossa ihan itte takia mut eihän siihenkään mitään sääntöä ole :)
50-100 miestä, sillä välillä voi ajatella, että tää homma on nähty.
Voit tehdä ihan mitä haluat. Olen nelikymppinen, ja tykkään käydä tanssimassa tai baarissa vähintään kolme kertaa kuussa. Myös matkailu, pelaaminen, kirjoittaminen ja luontoretkeily pitävät kiireisenä. Rahaa on riittävästi kaikkeen, mitä haluan tehdä, ja miehellä samoin. En näe mitään syytä muuttaa elämääni, koska se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta mieleni mukaista.
Jos erehdyt hankkimaan lapsia, valinnanmahdollisuutesi kaventuvat murto-osaan. Se kannattaa pitää mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Voit tehdä ihan mitä haluat. Olen nelikymppinen, ja tykkään käydä tanssimassa tai baarissa vähintään kolme kertaa kuussa. Myös matkailu, pelaaminen, kirjoittaminen ja luontoretkeily pitävät kiireisenä. Rahaa on riittävästi kaikkeen, mitä haluan tehdä, ja miehellä samoin. En näe mitään syytä muuttaa elämääni, koska se on ollut viimeiset parikymmentä vuotta mieleni mukaista.
Jos erehdyt hankkimaan lapsia, valinnanmahdollisuutesi kaventuvat murto-osaan. Se kannattaa pitää mielessä.
Tuohon lisäisin vielä: Älä kuuntele liikaa muita. Elä järjellä mutta kuten sydän sanoo.
Täällä toinen 25v :) minä huomaan itsessäni ekaa kertaa sellasta pientä orastavaa vauvahöperöintiä, tai ylipäänsä ajatuksia siitä että oma perhe olisi kiva. Avokki minulla on, ja molemmat kyllä haluamme jossain vaiheessa lapsia.. ei vaan ehkä ihan vielä.
Tiedostan siis, että en ole enää ihan penska, mutta nautin myös nuoruudesta ja kaikesta mitä siihen kuuluu. Sitten kun on lapsia, on sen aika. Nyt on meidän kahden aika vielä hetken verran. :)
Kyllä jonkinlaista aikuistumista tuohon ikään voi jo odottaa, kuten sanoit: omien asioiden hoito yms. Mutta en tiedä tarvitseeko koskaan rauhoittua, ainakaan jos se tarkoittaa samaa kuin lamaantuminen?
Vierailija kirjoitti:
Tuohon lisäisin vielä: Älä kuuntele liikaa muita.
Hyvä! Minä en ainakaan sinun neuvojasi noudata.
Minä ja ystäväni olemme samanlaisia, älä huolehdi. Osa (kuten minä) on avoliitossa, mutta muutoin ns. aikuinen elämä tuntuu vielä kaukaiselta. Sellainen kova bilettäminen on kyllä vähentynyt, mutta on se edelleen hauskaa kerran pari kuukaudessa.
Vaikka olisi äiti, saahan sitä silti tykätä juhlimisesta ja festareista. Kannattaa kuitenkin miettiä ennemmin asiaa siltä kannalta, jos tykkää paljon juhlia, niin onko joka viikonloppuinen alkoholin juominen terveyden kannalta hyvä?
Ei. Ainakaan toivottavasti. t. 24 v
Mieti samaa sitten 35-vuotiaana uudestaan.
Höps...melkein viitenkymppiin voi vetää täysillä. Sitten on pakko.