Yliopistossa opiskelu - läsnäolo?
Minulla on omistusasunto Tampereella ja haluaisin Jyväskylän yliopistoon lukemaan psykologiaa. En kuitenkaan mielelläni muuttaisi Jyväskylään. Välimatka on pieni ja bussitkin kulkevat hyvin. Onko tämä käytännössä mahdolista yliopiston opiskelun aikana? Jos pidän kaikki lomat ja harjoittelut kotopaikkakunnallani.
Onko yliopistossa kuinka monena päivänä viikossa läsnäolopakollista aikaa? Onko millainen mahdollisuus etätöihin? Onko samanlaista kuin useissa ammattikorkeissa, eli viikonloppu alkaa aina torstaina? Jos joutuisin matkustamaan Jyväskylään vain parina päivänä viikossa jäisin mielläni Tampereelle
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Onko samanlaista kuin useissa ammattikorkeissa, eli viikonloppu alkaa aina torstaina?
Tämäkin on ihan kurssikohtaista. Mitään virallista käytäntöä ei ole, että viikonloppu alkaisi torstaina. Itse olen istunut luennoilla/seminaarissa jokaisena viikonpäivänä, myös perjantaisin. Ja maanantaisin.
Yliopistoissa on yleensä aika vähän pakollista läsnäoloa vaativia opintoja. Minä suoritin kasvatustieteen maisterin opinnot käymällä yliopistossa pari-kolme päivää viikossa silloin, kun oli eniten läsnäoloa.
Voit jo etukäteen suorittaa avoimessa yliopistossa opintoja, jotka saat sitten sisällyttää tutkintoon. Ne vähentävät pakollisia läsnäoloja ja nopeuttavat valmistumista.
Psykologia on sellainen ala, että siinä pakollista läsnäoloa on aika paljon.
Kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset ryhmätyöt. Että jos sellaisia joutuu tekemään, miten sen järjestää.
Suomessa opetus suoritetaan pian tyystin kirjekurssina. Seuraapa eri tiedekuntia. Kun menet ulkomaille, opiskellaan joka päivä esim. 8.00 - 18.00. Opettajalehdessä oli juttu Aalto-yliopiston opiskelijasta, joka opiskeli Nykissä ja suurin ihmetyksen aihe oli se, että päivät ovat pitkiä ja opiskeltavaa on tuhottomasti. Suomessa amk-tasolla opiskellaan noin 6 kuukautta vuodessa. Ja kun rahoituspohja heikkenee mm. sen vuoksi, että saamme näitä tulevaisuutemme pelastavia luku- ja kirjoitustaidottomia ikiopiskelijoiksi ja ikieläteiksi. Heihin kannattaa satsata. Tämä oli sarkasmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko samanlaista kuin useissa ammattikorkeissa, eli viikonloppu alkaa aina torstaina?
Tämäkin on ihan kurssikohtaista. Mitään virallista käytäntöä ei ole, että viikonloppu alkaisi torstaina. Itse olen istunut luennoilla/seminaarissa jokaisena viikonpäivänä, myös perjantaisin. Ja maanantaisin.
----
Suomessa et näe opettajia töissä esim. pe-iltana, mikä on ihan tavallinen opiskeluaika maailmalla. Ei ihme, että perseelleen mennään, kun opitaan tekemään töitä vähän niin ja näin.
Itse luin Jyväskylässä valtio-oppia. Koska olin suorittanut perusopinnot jo kesäyliopistossa, pääaineen osalta ei ollut läsnäolopakkoa ollenkaan ennen seminaareja. Myös sivuaineesta riippuen pystyi etänä lukemaan melko pitkälle. Isoilla luennoilla ei katsottu kuinka monena kertana olit paikalla, pääasia että pääsee tenteistä läpi. Eli riippuu paljon siitä mitä lukee ja mitä suoritustapoja. Sen sijaan kieliä lukiessa pitää olla paikalla.
Ihan omien valintojen mukaan menee, pitääkö viettää pitkää vai lyhyttä viikkoa paikan päällä. Itse vietin vaihtelevasti pätkiä (puoli vuotta kerrallaan) joko paikan päällä käyden luennoilla/kielitunneilla tai 300 km:n päässä asuen ainoastaan tenttien joitain luentosarjoja.
Tee ensin perus- ja aineopinnot avoimessa yliopistossa. Ne järjestetään ilta-aikaan ja saat koko opiskeluajasta sopivasti napsaistua pari vuotta pois. Teet sitten töitä samalla kun opiskelet avoimessa niin saat säästettyä rahaa niin, että voit sitten opiskeluaikana vuokrata huoneen silloin kun sitä tarvitset.
Kannattaa myös muistaa, että sinne hakee aika motivoitunutta porukkaa. Eli ehkä kannattaa ensin hakea ja päästä sisään ja vasta sitten käyttää aikaansa matkojen pohtimiseen...
Mikset hae tampereen yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa opetus suoritetaan pian tyystin kirjekurssina. Seuraapa eri tiedekuntia. Kun menet ulkomaille, opiskellaan joka päivä esim. 8.00 - 18.00. Opettajalehdessä oli juttu Aalto-yliopiston opiskelijasta, joka opiskeli Nykissä ja suurin ihmetyksen aihe oli se, että päivät ovat pitkiä ja opiskeltavaa on tuhottomasti. Suomessa amk-tasolla opiskellaan noin 6 kuukautta vuodessa. Ja kun rahoituspohja heikkenee mm. sen vuoksi, että saamme näitä tulevaisuutemme pelastavia luku- ja kirjoitustaidottomia ikiopiskelijoiksi ja ikieläteiksi. Heihin kannattaa satsata. Tämä oli sarkasmia.
Ja viela jaksetaan kehua suomalaisen koulutuksen tasoa, HAH. Suurin osa opiskelijoista heitettaisiin ulos amerikkalaisesta yliopistosta jos sinne edes sattuisivat paasemaan.
Ilmainen ei ole aina edes hyvaa, saati sitten parasta.
Riippuu ihan opiskeltavasta aineesta ja kurssista, että kuinka paljon on pakollista läsnäoloa vai onko ollenkaan.
Olen ollut kursseilla joilla pakollista läsnäoloa ei ollut lainkaan, olen myös ollut kursseilla joilla pakollista läsnäoloa oli seminaarien verran (1-2 krt/vko), olen myös ollut kursseilla joilla pakollista läsnäoloa oli luennot + seminaarit. Tuossa viimeisimmässä vaihtoehdossa luennoilta sai olla poissa 1-3 krt koko kurssin aikana, joillakin kursseilla poissaolo piti korvata jotenkin (esim. kirjoittamalla essee luennon aiheesta), joillakin ei mitenkään. Pakollisista seminaareista on saanut noissa kaikissa vaihtoehdoissa olla poissa 1-2 krt/kurssi, joillakin kursseilla poissaolo on pitänyt korvata, joillakin ei.
Yhteistä kaikille kursseille on ollut se, että poissaolojen kohdalla on oltu todella tarkkoja. Jos on ollut enemmän poissa kuin sallitut 1-3 kertaa/luento/seminaari, on toivotettu tervetulleeksi kurssille kun se menee seuraavan kerran. Ja ihan sama, että minkä takia poissaolot on menneet yli: jos on enemmän poissa kun sallitut kerrat, tervetuloa uudelleen ensi kerralla.