Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä minua vaivaa?

Vierailija
30.04.2007 |

Olen kotiäitinä. Kaksi ihanaa lasta. Kiva koti. Vähemmän ihana mies, mutta menettelee. Ja huudan joka päivä kuin palosireeni. Siis hermostun ihan mitättömistä asioista, mies jättää vaikka sukat keskelle lattiaa, jos ei niitä hetikohta ota pois niin räjähdän taatusti. Pinnani ei kestä mitään ylimääräistä. Joskus saan itseni hermostumaan vaikkei olisi aihettakaan. Siis nyt olen hyvällä tuulella ja kaksi sekkaa ja voin olla aivan raivona. Ja menkat oli ja meni, joten ei voi laittaa pms piikkiin... En tunne itseäni masentuneeksi. Useimmiten olen hyväntuulinen lasten kanssa, mutta heti kun mies on maisemissa kaikki raivostuttaa!!! Aargh, alkaa jo ärsyttää...

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

päinvastoin. Mutta ehkä sulla pitäis olla välillä omaa aikaa enemmän?

Vierailija
2/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ärsyttää katsella kun se ei tee mitään ja sä teet kaiken?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kummasti helpottaa kun käyt enemmän kodin ulkopuolella. Ja ei ehkä kannata ihan jokaisesta sukkamytystä nostaa meteliä, tulee vaan kireä tunnelma kotiin.

Vierailija
4/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viimeiset puoli vuotta on ollut yhtä uhmaamista (kai tätä 6-v uhmaa, kaksoset kyseessä). Olen jotenkin NIIN loppu, en jaksa enää yhtään nahistelua, mölinää, hanttiin laittamista. Arg! On tosi paha mieli koko ajan, aamullakin tuli sähistyä lapsille, enkä edes muista enää mistä. Miten mä saisin itseni kokoon?



Tsemppiä ap!

Vierailija
5/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uhmiksen uhittelua varsinkaan. Aamulla en jaksaisi herätä, en halua käydä läpi taas yhtä samanlaista päivää.

Vierailija
6/6 |
30.04.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistaa tuo huominen pyhäkin tosissaan. Töissä saa edes levätä.



T:5

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän yhdeksän