Kun stressaa niin paljon, että tekisi mieli vaan luovuttaa kaiken suhteen.
Raha-asiat on niin päin helvettiä ja uutta laskua pukkaa koko ajan päälle. Minulla on siihen ehkä yksi ratkaisu mutta jos se ei onnistu niin en tiedä miten edetään.
Oma jaksaminen on muutenkin ollut jo pitkään vaikeaa kun on niin paljon asioita mitä pitäisi jaksaa käsitellä ja yrittää mennä eteenpäin. Ei vaan jaksaisi nousta sängystä ja lähtee eteenpäin. Olo on niin mitäänsanomaton, välillä hyvin ahdistava mutta suurimmalta osalta mikään ei kiinnosta ja yritän työntää asioita mielestä pois ja olla ajattelematta yhtään mitään.
Kohta alkaa työt ja pelkään mokaavani ja pelkään, etten pärjää koska olen niin maassa ja pitäisi kuitenkin olla väkisin iloinen ja jaksaa painaa. Muutenkin pitäisi peittää huono itsetunto ja yrittää olla kaikkea muuta kuin minä jotta edistyisin.
Jospa tämä vaihe menisi jo ja alkaisi uusi hyvä kausi elämässä eikä oma mieli tappelisi jaksamista ja itseäni vastaan.
Hohhoijjaa, ihanaa, että saan edes purkautua jonnekkin.
Kommentit (7)
Juu, samaa täälläkin. En jaksaisi enää. Ei jaksaisi nousta ja esittää enää, sitä on niin yksin näiden kaikkien asioiden kanssa. Tuntuu, että kaikki tiet on jo nousseet pystyyn. Pakko silti yrittää vaan, vaikka ei edes tiedä, mitä ja miten. Jotain. Mitähän sitä oikein keksisi. Loppuispa tämä vaihe jo, tai sitten vaikka koko elämä. Ei tää voi olla tällaista enää kauan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tismalleen samanlaista.. 😞
:( voi meitä..
Uskon vielä karman lakiin ja kohtaloon. Olen hyvä ihminen ja teen toisille hyvää pyyteettömästi, joten kelkka uskoakseni kääntyy hyvään. Myös nämä paskakaudet kuuluu varmaan ottaa vain opetuksena? :D vaikka helvetin hankalaa se on mutta kai sitä joskus katsoo tätäkin kautta kiitollisena kun oli kaikesta huolimatta hyvää elämän koulua kerrakseen taas. Huoh.
Ainakin yritän olla positiivinen!
Ap
Sama täällä. Koko elämä ollut niin.
Ja sama täällä....ei jaksa eikä kiinnosta.
D:
Meitä surullisia tallaajia on liikaa..
Mitähän sille vois tehdä?
Ap
Vertaistukea?