Lapsi pelkää koiraa

Mikä vitun "hän"?? Koirasta käytetään termiä "se". Jatkossa tarkemmin!

Alistamalla, eli samantien käännät pennun selälleen kun edes yrittää purra.

Kumpi nyt oli ongelma? Pureminen vai pelkääminen?

Ei, koira ei ikinä opi että lapsi on koiraa YLEMPI. Mutta koira oppii sen että lapsi on lauman suojeltava pentu, ei sitä vahingoiteta. 

Tosin todennäköisesti tuo koira ei nytkään yritä lasta mitenkään vahingoittaa, se ei vaan itse pentuuttaan ja innokkuuttaan tajua miten herkkä ihmisen nahka on eikä osaa hillitä leikkiään. Sitä kannattaa ihan ensin kokeilla että lapsi pitää korkean kiljahduksen aina kun vähänkään hammas osuu. Tämän jälkeen lapsi poistuu, eli kiva leikki loppuu. Pentujen kesken koirapentueessakin yleensä pennut alkaa hillitä touhujaan jos joku kiljaisee kivusta, ja tämä pätee ihmistenkin kanssa. 

Tosin on joitain riiviöitä, ja varsinkin vähän erityyppisissä roduissa kuten terriereissä, jotka kiihtyvät leikeistään niin paljon etteivät kiljaisua edes huomaa tai jopa innostuvat siitä: hei, tuo lapsi tai toinen pentu on hassu vinkulelu! Tällöin on yleensä käytettävä sekä pennun ja lapsen eristämistä silloin kun näitä ei voi valvoa, ja toisaalta namien kanssa pennun rauhallisempina hetkinä opettaa miten lapsen kanssa ollaan. Mutta tosiaan välillä voi olla tarpeen laittaa pentu portin taakse riehumaan eri tilaan kuin lapsi on, sillä pienet ei aina vaan osaa vielä hillitä itseään. Ja tuo vaihe menee kyllä nopeasti ohi: 4 kk iässä yleensä kun hampaat alkaa vaihtua, holtiton leikkisä näykkiminen alkaa mennä ohi.

Veri valuu?!? Koira pois heti.

Vierailija kirjoitti:

Alistamalla, eli samantien käännät pennun selälleen kun edes yrittää purra.

Tällainen on tarpeetonta ja järjetöntä. Tuon ikäinen pentu ei ymmärrä vielä laumahierarkiasta mitään. Laumanmuodostuskausi alkaa vasta siinä 5 kk iässä, ja silloinkaan yleensä mikään koira ei ihmistä pidä osana laumahierarkiaansa. Koirien kesken voivat noita asemia selvitellä, mutta ihmisen eleet on niin erilaisia että ihminen ei ole osa sitä touhua. Eikä ihmisen "johtajuuseleet" kuten selätys, ovista ensin meno, korkeammalla oleskselu tarkoita koirille yhtään mitään. 

Periaatteessahan jollekin pehmeälle luonteelle selätys voi toimia, ei alistamisena tai paikan näyttämisenä, mutta riittävänä rangaistuksena että käytös loppuu. Kovempi luonne siitä vaan tosin sisuuntuu ja häijyyntyy. Mutta tässä tapauksessa kyse on ihan vauvakoirasta, joka ei todellakaan pure alistaakseen, satuttaakseen, tai mitään pahaa tahtoaan, vaan ei vaan vaisto-olentona jonka vaistot on suunniteltu koiralaumassa toimimiseen, pysty ymmärtämään ihmislapsen ihon herkkyyttä. Keskenäänhän pennut näykkivät toisiaan aika lujaakin leikeissä, eikä niille mitään siitä tule.

Kyllä se on parempi hyvällä opettaa se lapsen kanssa toimiminen eikä alkaa tuollaiseen selättelytouhuun.

Anna tytölle suhupullo käteen. Ruiskauttaa siitä naamaan aina, kun pentu alkaa riehua ei-toivotusti.

Tuurillako kasvatitte sen edellisen saksanpaimenen vai tuliko se teille aikuisena? Ei nimittäin yhtään kuulosta siltä että olisi edes perusasiat hallussa koiran kanssa.

Suosittelisin "hänen" antamistaan pois osaavampaan kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Anna tytölle suhupullo käteen. Ruiskauttaa siitä naamaan aina, kun pentu alkaa riehua ei-toivotusti.

Ja tuolla tavalla saadaan leikkisyyttään liian kovakouraisesta pennusta mahdollisesti, sen temperamentista riippuen, oikeasti vihamielinen koira... Toimii toivotusti ainoastaan jos se pentu on hyvin väistävä ja arka. Useimmat pitää suihkausta vain rajuna leikkinä ja vastaavat rajulla leikillä (eli lisää puremista). Pahimmassa tapauksessa pentu on terävän luonteinen ja kokee suihkauksen hyökkäykseksi, ja puolustautuu tosissaan puremalla. 

Mihinkään pakotteisiin ei pitäisi ryhtyä ellei ihan satavarmasti tiedä mitä tekee ja ainakin ole niin vahva että pystyy saattamaan homman loppuun. Ja sittenkin pakotteet tarkoittaa että järki on loppunut: siinä missä järki loppuu, voimankäyttö alkaa. Itselläni on tottelevaisuusvalioitakin kaksi enkä ikinä ole tarvinnut suihkepulloja enkä selätyksiä enkä muita rangaistuksia: opetan hyvällä, positiivisen vahvistamisen avulla. Mutta jos nyt joku haluaa käyttää rangaistuksia, niin hyvänen eika, ei lasta niitä voi laittaa antamaan, se on kyllä veren kerjäämistä lapsen nenästä.

Vierailija kirjoitti:

Tuurillako kasvatitte sen edellisen saksanpaimenen vai tuliko se teille aikuisena? Ei nimittäin yhtään kuulosta siltä että olisi edes perusasiat hallussa koiran kanssa.

Suosittelisin "hänen" antamistaan pois osaavampaan kotiin.

Pitkään koiria kasvattaneena olen ihan eri mieltä. Siitä, mitä 12-viikkoinen pentu touhuaa, ei voi todellakaan päätellä mitään siitä mitä siitä isona tulee ja miten sitä koulutetaan. Itse olen ajan myötä alkanut noiden pentujen kanssa ottaa rennommin ja annan niiden olla varsin vapaasti, ja alan koulutella vasta myöhemmin - se on helpompaa kun pentu on vähän rauhallisempi ja keskittymiskykyisempi jo. 

Tuo ap:n pentu vaikuttaa ihan normaalilta, vilkkaan temperamenttiselta pennulta, ja ne ovat usein vähän riiviöitä tuossa iässä, kun on loputtomasti energiaa ja koiraeläiminä leikkivät mm. näykkimällä jos niille ei muuta opeteta. Ja vaikka opetettaisiinkin, niin tosiaan pienen keskittyminen ei aina ihan vielä kaikissa mielentiloissa pelaa ja ylikiihtyessään pentu voi sittenkin innostua luontaiseen näykkimiskäytökseen, jolloin se on vaan lapsesta parempi hetkeksi eristää. Eikä missään nimessä pidä demonisoida sitä pentua siitä että hui kamala kun se puree: niin, koiraeläimet on sellaisia pienenä, keskenäänkin, ja jopa ilman opettamista ne lopettavat sen käytöksen ajallaan. 

Minulla on ollut sakuja ja terriereitä, ikinä ei ole ollut parin ekan päivän jälkeen mitään pureskeluongelmia. Jos tuo neuvo, että inahda ja käännä selkä, ei auta parissa päivässä, niin: Olen joitain itsepäisempiä terrierejä kouluttanut siten, että pieni kevyt luunappi kuononkärkeen voi toimia, jos on pässinpäisempi koira. Koiran nenän tuntoherkkyys ei ole sen kummempi kuin ihmisen.  Se on annettava heti hampaiden tarttuessa ihoon, ei niiden irrotessa ihosta. Koira säikähtää ja yhdistää, että purressa nipistää epämiellyttäväsi nenään. Sellaista koira välttää. (Kokeile omaan nenääsi ensin, ettet anna liian voimakasta, se saa vähän nipistää). Kun se päästää irti, anna tilalle purulelu tai vetolelu. (Samalla voitte opetella irti-käskyä ja istu-käskyä.) Niin se oppii, että hampaat ihossa= nipistää hampaat  irti= lelu, kivaa.

Koiraemokin ärähtää,  jos pennut alkaa hyppiä nenille.

Sama toiminta johdonmukaisesti, ja pentu oppii, että kädet ei ole purulelu, mutta on kivempiakin leluja.

ja sitten tulee alapeukkua...mutta tuo vanha konsti toimii.