Lue keskustelun säännöt.
Riita sukunimestä, mies käyttäytyy omituisesti
27.12.2015 |
Haluaisin pitää oman sukunimeni, miehen mielestä minun pitäisi ehdottomasti ottaa hänen nimensä.
En vaan ymmärrä miten korkeakoulutetulle, sivistyneelle feministimiehelle sukunimen ottaminen on niin tärkeää.
Ällistyin vielä enemmän perusteluista, ne olivat häkellyttäviä... Mm. haluaa sukuaan jatkettavan/haluaa kokea mut omakseen jne.
Suuttui kun ehdotin, että otetaan molemmat mun nimi (joka on paljon kivempi.)
Kommentit (38)
Onpa lapsellinen mies. Nimi on osa identiteettiä, eikä itseään pidä muuttaa muiden mieliksi. Kuulostaa ällöttävältä tuollainen omistamishalu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi kun kaikki sukunimet nykyään suojattuja.
Sinuna miettisin uudestaan, haluaisinko olla tuollaisen miehen kanssa yhdessä.
Jos se on suvunjatkamisesta kyse, niin voithan luvata, että lapset saavat miehen nimen. Niin minä tein, tosin miehen sukunimi on paljon kivempi kuin omani, niin oli helppo se luvata jälkikasvulle.
Vierailija kirjoitti:
Kompromissi: keksikää kokonaan uusi nimi ja ottakaa se.
Haha joo :D Haluisin jonkun oikeen sympaattisen. Tyyliin herra ja rouva Pyörylä. Tai jonkun tosi härskin.
"Joo oli taas herra ja rouva Heppi samoissa pikkujouluissa, en voi sietää sitä kun rouva Heppi ei vaan osaa lopettaa puhumista"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Feministi ja vaatii naista ottamaan miehen nimen vasten tahtoaan? Valitse toinen.
Ymmärtäisin paremmin jos olisi lapsesta kyse, mutta jos ei omaa vaimoa tunne "omakseen" ilman että pakottaa tämän vaihtamaan nimeään niin huh huh. Itselläni on mieheni nimi mutta siksi että halusin itse.
Naapurissa on pariskunta, jonka vaimo piti oman sukunimesnä. Perheen lapset ovat myös äitinsä sukunimellä, kuinkahan moni luulee lasten olevan äidin edellisestä suihteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun kaikki sukunimet nykyään suojattuja.
Mitä ei voi?
Aika tylyä. Minä ainakin pitäisin tällaisessa tilanteessa oman nimeni ihan periaatteesta. Vaikka naimisissa ollaan, niin ei kumpikaan omista toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se on suvunjatkamisesta kyse, niin voithan luvata, että lapset saavat miehen nimen. Niin minä tein, tosin miehen sukunimi on paljon kivempi kuin omani, niin oli helppo se luvata jälkikasvulle.
No siis kun tää on ihan ok mulle ja se on ns. itsestäänselvää molemmille, mutta kyse on nimenomaan mun nimestäni.
Oon kyllä ihmeissäni, ei lainkaan miehen tapaista. Ei ole tippaakaan dominoiva tai vanhanaikainen muuten. Erityisen ällistynyt olen siitä, miten tyrmisrynyt mies oli ajatuksesta, että otettaisiin mun nimi.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kun kaikki sukunimet nykyään suojattuja.
Voi, kun keksii ihan "uuden" nimen. Telkkaristakin tuttu oli tämä Juhana Hölmönkusettaja, tjsp.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi, en menisi naimisiin tuollaisen miehen kanssa. Hälytyskellojen pitäisi soida jo tuossa vaiheessa, kun sanoo että haluaa kokea sut omakseen..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on suvunjatkamisesta kyse, niin voithan luvata, että lapset saavat miehen nimen. Niin minä tein, tosin miehen sukunimi on paljon kivempi kuin omani, niin oli helppo se luvata jälkikasvulle.
No siis kun tää on ihan ok mulle ja se on ns. itsestäänselvää molemmille, mutta kyse on nimenomaan mun nimestäni.
Oon kyllä ihmeissäni, ei lainkaan miehen tapaista. Ei ole tippaakaan dominoiva tai vanhanaikainen muuten. Erityisen ällistynyt olen siitä, miten tyrmisrynyt mies oli ajatuksesta, että otettaisiin mun nimi.
Sinähän voit ottaa vaikka kaksiosaisen sukunimen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama homma. Naimisiin ei tosin olla vielä menossa vuosiin, jos koskaan, mutta ollaan puhuttu tästä.
Mulla on kivempi sukunimi, ja uniikki. Tykkään siitä. Miehellä on todella typerä sukunimi enkä ikinä haluaisi olla sen niminen.
Miehen perustelut on, että periaatteesta naisen pitää ottaa miehen sukunimi.. Huoh. En todellakaan ota :D
Vierailija kirjoitti:
Feministi ja vaatii naista ottamaan miehen nimen vasten tahtoaan? Valitse toinen.
Ymmärtäisin paremmin jos olisi lapsesta kyse, mutta jos ei omaa vaimoa tunne "omakseen" ilman että pakottaa tämän vaihtamaan nimeään niin huh huh. Itselläni on mieheni nimi mutta siksi että halusin itse.
No tell me about it.. On aika kipakoita keskusteluita ollut. Pahinta on se, että mies myöntää suoraan perinteen olevan patriarkaallinen ja ei osaa loogisesti perustella, täysin tunnejuttu.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on suvunjatkamisesta kyse, niin voithan luvata, että lapset saavat miehen nimen. Niin minä tein, tosin miehen sukunimi on paljon kivempi kuin omani, niin oli helppo se luvata jälkikasvulle.
Mikset sitten ottanut itse miehesi nimeä jos se on paljon kivempi? :o
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa on pariskunta, jonka vaimo piti oman sukunimesnä. Perheen lapset ovat myös äitinsä sukunimellä, kuinkahan moni luulee lasten olevan äidin edellisestä suihteesta.
Meillä näin. En tiedä kuinka yleistä on.
Just! Voi peräherne sanon minä! Jos joskus olen naimisiin menossa niin minähän en rumaa sukunimeä ota. Ei omanikaan mikään kaunis ole, mutta rumempaan en kyllä vaihda tästä enää! Jos miehellä on se rumempi niin sitten joko ottaa minun tai keksimme uuden, tai kumpikin pitää omansa. Vieläkin yks kaveri valittaa että miksi meni ottamaan itselleen ja lapsille miehen ruman sukunimen (tyyliin Rönkkö) ja vaihtoi oman suht kauniin ja tavallisen (esim. Virtanen) siihen rumempaan.
Noilla perusteilla en kyllä suostuisi. Ihan samaa suvunjatkamista se on nimestä riippumatta. Jos miehen sukunimi olisi harvinainen tai vastaavaa ymmärtäisin, tai jos miehellä olisi sukunimensä mukaan nimetty yritys, meriittejä tai jo olemassa oleva imago ja muita järkisyitä pitää nimi niin sitten asiassa olisi jotain keskusteltavaa.
Ja olen siis mies itsekin, yhteisen sukunumen haluaisin jos olisi lapsia tulossa, muuten ihan sama. Olisin täysin valmis ottamaan puolisoni sukunimen tässä tapauksessa.
Kompromissi: keksikää kokonaan uusi nimi ja ottakaa se.