Onko sairaus joskus pilannut joulusi/joulunne?
Kommentit (20)
2011, sairastuin aatonaattona influenssaan. Jouluviikko on aika hämärän peitossa, mutta muiden kommenttien perusteella on mennyt sohvalla. Sairastin loppujen lopuksi kuusi viikkoa.
Vanhempien alkoholismi + mielenterveysongelmat. Siinä meni monet joulut.
3 vuotta sitten tähän aikaan makasin Meilahden sairaalassa kykenemättä edes vaihtamaan sängyssä asentoa. Mulla repesi munuaisvaltimo ja sairaalassa meni niin joulu kuin uusi vuosikin.
Lapsuuden joulut vanhempien alkoholismi, mutta nykyään ei...
Kerran poika laski päin puuta pulkalla, että siitä tuli unettomia öitä. Kun nenä turposi (ei murtumia, käytiin sairaalassa) ja oli hankala hengittää. Siitä on nyt 12 vuotta.
Äitini viimeksi kuusi vuotta sitten yritti pilata kännillään meidän joulun, mutta ajoin hänet pois jo aattoaamusta ja jatkettiin itse hyvillä mielin, että saatiin iso harmi pois jaloista.
Muutama joulu mennyt pilalle. Kohtutulehduksen takia vietin joulun sairaalassa. Yksi joulu oksennettiin porukalla aatto ja joulupäivä. Yksi joulu vietettiin lapsen kanssa sairaalan lastenpäivystyksessä umpilisäkkeen tulehduksen takia.
On useinkin. Nyt käsi paketissa, kun mursin käteni. Yhtenä jouluna äitini sai syöpädiagnoosin. Kerran sairastin borrelioosia juuri jouluna. Tänä jouluna sukulainen saanut syövän. Toinen sukulainenkin syöpähoidoissa eikä oikein jaksa osallistua jouluun.
Kerran olin jouluaattona synnyttämässä. En odottanut sellaista joulua, sillä laskettu aika oli vasta helmikuussa. Hyvin kaikki kuitenkin sujui, hyvä joululahja tuli.
2005-2013 joulut täyttä helvettiä syömishäiriön takia.
Toissavuonna oli vähällä mennä pilalle pitkittyneen keuhkoputkentulehduksen takia, mutta sain onneksi juuri muutamaa päivää aikaisemmin astmaläkkeet. Viime jouluna vahvat antibiootit (kohtutulehduksen takia), mutta vatsani onneksi kesti niitä aika pitkään. Nippa nappa ei menneet joulut pilalle. Hurjia joulutautitarinoita täällä.
Edellisen avioliiton 5 viimeistä joulua meni jotenkin stressatessa, olin aina aattona kipeä ja lääkekuurilla. Pahin oli mononukleoosi, yleensä "vain" angiina. Kun avioliitto sitten loppui en ole sairastanut sen jälkeen jouluna, tuosta on nyt 22v
Onneks en oo ollu sairas jouluna, se olis maailmanloppu! *koputtaa puuta*
Mies oli just sairastunut vakavasti eikä pystynyt kävelemää ja minä itse 39 ° kuumeessa. Silloin kävi lapsi sääliksi.
Vastasyntyneen kanssa jouduttiin sairaalaan ku hällä nousi kuume. Itse sain ruokamyrlytyksen.
Alkoholismi, monet joulut oli tuskaa vaikka lahjoja oli poskettoman paljon.
T.m
Yhtenä jouluna olen toipunut sappileikkauksesta ja toissajouluna oli issiasvaiva niin pahana että en voinut istua paria minuuttia kauempaa joulupöydässä. Joulunalus meni kalevalaisella jäsenkorjaajalla ja lääkärissä ravatessa, mutta niin vain jäsenkorjaaja sai selän siihen kuntoon että edes tuon pari minuuttia pystyin istumaan tai seisomaan suihkussa pesulla kovien kipulääkkeiden avustuksella. Muut ajat meni lattialla maatessa ja varovaisesti selkää jumpatessa ja venytellessä. Kymmenen vuotta aikaisemmin iskias oli tosi pahana, tai niin luulin. Tämä toissavuotinen oli kyllä sellainen kokemus että oksat pois. Kuopuksen synnytys ilman kivunlievitystä oli hyttysenpisto siihen verrattuna. Olin aivan täysinvalidi reilun viikon ajan. Pissalle vessaankaan ei voinut mennä milloin vain, vaan piti optimoida niin että kipulääkkeen vaikutus suurimmillaan. Sitten pystyi itkun ja huudon kanssa istumaan sen aikaa että sai pissattua. Miehen piti olla koko ajan maksimissaan metrin päässä valmiina tukemaan, nostamaan ja lohduttamaan.
Pitäkää hyvät ihmiset selästänne huolta, varsinkin istumatyöläiset kuten minä. Kunnollinen, juuri sinulle sopiva työtuoli ja tuolin asetukset oikein. Vähintään kerran tunnissa perse ylös penkistä ja pientä kävelyä ja lantion pyörittelyä, iltapäivällä vartin taukojumppa. Kävelyä, kävelyä, kävelyä. Vältä autossa istumista niin paljon kuin voit. Myös vesijumppa ja vesijuoksu erinomaisia selkävaivaiselle. Nukkuminen tärkeää, itsellä kova työstressi ja uniongelmat kärjistivät ongelmaa selän kanssa.
Jos iskias oireilee, heti lisää kävelyä, selkäjumppaa ja kahden viikon tulehduskipulääkekuuri. Kalevalainen jäsenkorjaaja laittaa kropan asennon kuntoon hellävaraisesti ja kannattaa käydä 4-8 viikon välein varmuuden vuoksi. Monella esim. lantio kiertyy huomaamatta vinoon ja alkaa ennen pitkää oireilla.
Meillä melkein enempi sääntö kuin poikkeus. Tyttö sairasteli pienempänä usein juuri jouluna, on ollut vauvarokkoa ja vesirokkoa yms. nyt vanhemmiten onneksi vähentynyt, viime vuonna mies oli vatsataudissa. Tänä vuonna taidetaan välttää sairastelu, juuri oltiin miehen kanssa molemmat sairaalassa keuhkokuumeen takia. Nyt puolikuntoisena jouluvalmistelut, täytyy koputtaa puuta jos saatas nyt olla joulu rauhassa.
Saa nähdä parannunko ennen joulua. Olen kuumeessa ja yskässä. Joka paikkaan särkee.
Muutama joulu takaperin pääsin sairaalasta aatonaattona kotiin (ylilääkäri ei olisi halunnut päästää, nuorempi lääkäri sai ylipuhuttua, kun kerran lääkkeet oli aloitettu, ja ne toimivat hyvin ilman pahempia sivuvaikutuksia). Piti vain levätä mahdollisimman paljon kotona, eikä olla ulkona enempää kuin pakko, ja piti lähteä päivystykseen jos oireet palaisivat.
Aatonaattona vasta pääsin kauneimpiin joululauluihin, ja sekin vain suunnilleen autolla ovelta ovelle. Joulun ajan ja kuukauden siitä eteenpäin palasin vanhempieni luokse asumaan sairauden takia (aika vielä pidentyi kun tammikuulla tuli hoidosta komplikaatio, paha tulehdus, asuin lopulta toukokuulle asti ennen kuin muutin takaisin omaan kotiin).
Aattona vietiin haudalle kynttilät, ja koska se joulu oli myrskyisä, minun piti olla koko ajan autossa, onneksi saatiin ajettua hautausmaan ohi niin, että näin sen kynttilämeren. Koska joulunviettäjissä ei ollut alaikäisiä, ei tarvinnut peuhata niiden kanssa vaan sai levätä.
Oma keuhkokuume ja anopin terminaalivaiheen syöpä vuosi sitten. Anoppi kuoli heti joulun jälkeen.