Ihanaa, parin päivän päästä aletaan mennä jo kesää kohti :)

Jep, noin 15 vaille 7 aamulla tuntuu pieni narskaus, kun pallon kääntösuunta muuttuu.

:) Melkein jo kuulen kuvitteellisen maailman akselin jylinää. Se kertoo herätteleviä juttujaan jälleen yhdestä uudesta keväästä ja hiljalleen mutta vuorenvarmasti tiimalasista alas valuvasta hiekasta, mitä ei pidä unohtaa, mutta sopivasti siitä piittaamatta kevätkin maistuu parhaiten keväältä. Tämäkin on ollut aikamoinen syksy, onneksi nyt takana.

En kestä valoa. Haluan olla pimeässä.

Ennen sitä kesää olis kyllä vielä yksi talvi tuloillaan. Ajatteletteko te juhannuksenakin aina että nyt sitä sitten aletaan mennä talvea ja pimeyttä kohti? Naurettavaa. Oikeastaan vasta kevätpäivän tasauksen jälkeen kannattaa alkaa aikaisintaan kesää miettiä, koska sen jälkeen on vuorokaudessa valoisaa aikaa enemmän kuin pimeää. Nyt kannattaa vain unohtaa vielä se kesä ja opetella nauttimaan pimeydestä. Hankkikaa valoja ja kynttilöitä.

Minua lohduttaa se ajatus, että päivä päivältä on hiukan valoisampaa. Kuten Doctor Whon joulujaksossa sanottiin, talvipäivänseisaus on halfway out of darkness, puolivälissä pois pimeydestä. Tammi- ja helmikuun pakkaset on helpompi kestää, kun on jo vähän valoisampaa. Juhannuksena ajattelen kyllä hetken verran, että päivät alkavat lyhetä, mutta se ei haittaa, kun on lämmintä.

Tänä vuonna ajattelin mennä talvipäivänseisauksen hetkenä keskelle metsää ja sytyttää sinne kynttilöitä, kuin muumikirjassa. Ehkä otan kahvitkin termospullossa mukaan.

Ihan helvetin hanurista. 

Oikeasti vihaan valoisuutta. Nyt on juuri ihanteellista aikaa minulle.