Miksi miehen pitäisi arvostaa naisessa äidillisyyttä?

Oletko mies vai nainen?

No nuo ominaisuudet ovat myös vaimollani ja meillä on 3 lasta..

M47

Vierailija kirjoitti:

Oletko mies vai nainen?

Mies. ap

Monella miehellä on lapsia aikaisemmasta suhteesta ja he monesti painottavat sitä äidillisyyttä uudessa tyttiksessä. Äläkä kysy miksi :( 

Vierailija kirjoitti:

Minusta naisessa tärkeimmät ominaisuudet ovat kauneus, älykkyys, hyvä keskustelutaito, elämänilo ja taiteellisuus. Niiden perusteella nainen on tai ei ole vetoava.

Juuri noin, hyvä lista. Mutta jos teet lapsia tuon naisen kanssa se äidillisyys omia lapsia kohtaan saattaa tuntua kivalta. Mutta ihan hyvä jos et etsi itsellesi äitiä (hoivaajaa) enää aikuisena.

Ei kai miehen tarvitsekaan. Mutta ihminen arvostaa mitä arvostaa. Ei itseään voi pakottaa arvostamaan tai olemaan arvostamatta. Nämä iän ja elämänkokemuksen myötä jonkin verran muuttuvat .

Kuka sanoo, että pitäisi? Jokainen arvostaa mitä arvostaa. Sen kuitenkin sanon, ettei äidillisyys asu joka naisessa. Sitten kun olet tehnyt lapsen sellaisen naisen kanssa, josta se puuttuu, saattaisit alkaa arvostaa sellaista. Kokemusta on.

Mitä äidillisyys on? Voisiko se olla synonyymi sanalle lempeys? Sitä nyt yleensä miehet tuntuu arvostavan. Lempeyden vastakohta kun on kovuus.

Minä en ole äidillinen, enkä emotyyppi, mutta pehmeä silti olen.

Mutta äitiys tekee naisesta noita kaikkia. kun nainen ottaa vastuun toisesta ihmisestä/toisista hän kehittyy ihmisenä parempaan suuntaan, kärsivällisyys, huomioon ottavuus, iloisuus, empatia, epäitsekkyys

Minäminä-itsekkyys karsiutuu pois vängällä

Sehän riippuu siitä, että haluaako joskus elämässään elää lapsiperheessä, eli joko saada omia tai olla isäpuolena. Jos haluaa niin naisen äidillisyys, eli kyky huomioida ja vastata lapsen tarpeisiin, kyky saada mielihyvää toisen hoivaamisesta, emotionaalinen lämpö ja kiinnostus lasten kasvuun ja kehitykseen nyt vaan on tärkeää jos toivoo että omalla lapsella on mahdollisimman hyvät eväät elämään.

Jos ei halua tulla isäksi tai isäpuoleksi, ei missään nimessä kannata edes etsiä kumppania jolla on toive tulla äidiksi. Silloin koko suhde on alunperin vääristyneellä pohjalla, kun näin ratkaisevat toiveet yhteiselle elämälle ovat erilaiset.

Minä olen nainen ja hetero, ja minäkin arvostan äidillisyyttä naisissa, ehkä siksi ettei oma äitini ollut erityisen äidillinen. Synnärillä oli ihana äidillinen kätilö, jonka muistan ikuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mutta äitiys tekee naisesta noita kaikkia. kun nainen ottaa vastuun toisesta ihmisestä/toisista hän kehittyy ihmisenä parempaan suuntaan, kärsivällisyys, huomioon ottavuus, iloisuus, empatia, epäitsekkyys

Minäminä-itsekkyys karsiutuu pois vängällä

Naurattaa lukea kun tietää palveluammateissa toimineena miten "kärsivällisiä", "iloisia" ja "huomioon ottavia" juuri monen lapsen äidit ovat... :D

Äidillisyys ei tarkoita sitä, että on hyvä äiti. Huonoin tuntamani äiti on myös eräs äidillisimmistä tuntemistani ihmisistä, varsinainen kanaemo. Valitettavasti hänen sosiaalisen älykkyyden ja herkkyyden puutteensa tarkoittaa, että hänen on vaikea ymmärtää lastaan ja loukkaantuu helposti, kun hän kokee, ettei hänen rakkauteensa vastata.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei halua tulla isäksi tai isäpuoleksi, ei missään nimessä kannata edes etsiä kumppania jolla on toive tulla äidiksi. Silloin koko suhde on alunperin vääristyneellä pohjalla, kun näin ratkaisevat toiveet yhteiselle elämälle ovat erilaiset.

Voisiko sillä, joka haluaa lapsia, olla myös jotakin vastuuta kumppanin valinnassa?

Eivät monet naisetkaan arvosta miehessä mitään isällisyyttä. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Mutta äitiys tekee naisesta noita kaikkia. kun nainen ottaa vastuun toisesta ihmisestä/toisista hän kehittyy ihmisenä parempaan suuntaan, kärsivällisyys, huomioon ottavuus, iloisuus, empatia, epäitsekkyys

Minäminä-itsekkyys karsiutuu pois vängällä

Äitiys ei todellakaan tee kaikista noita kaikkia. Herätys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei halua tulla isäksi tai isäpuoleksi, ei missään nimessä kannata edes etsiä kumppania jolla on toive tulla äidiksi. Silloin koko suhde on alunperin vääristyneellä pohjalla, kun näin ratkaisevat toiveet yhteiselle elämälle ovat erilaiset.

Voisiko sillä, joka haluaa lapsia, olla myös jotakin vastuuta kumppanin valinnassa?

Totta Mooses , eiköhän tuo ole itsestään selvää. Yleensä se joka haluaa lapsia selvittääkin asian aktiivisesti.