Millaisia oli teidän lapsuutenne joulut?t.ammattivalittaja
Meillä ne oli aina aika köyhiä. Kinkkua ei ollut koskaan mutta laatikoita oli. Lahjoina sai yleensä jonkun villapaidan,sukat,suklaata, jonkun halvan lelun. Barbia toivoin lapsena mutta en sellaista koskaan saanut, jonkun cindyn sain.
Kommentit (21)
Meillä oli myös sellainen tapa ettei joulupukki käynyt koskaan vaan lahjat olivat valmiina paketoituna kuusen alla. Yhtenä jouluna kun olin n 4 vuotias lions club toi jouluruuat kun oltiin rahattomia. Eräänä jouluna saatiin sattumalta eräältä uskovaiselta 500mk kun äidillä ja isällä oli jouluksi rahaa vain 20mk.ap
Isä tilasi kännisen kaverinsa esittämään muovinaamari-joulupukkia. Loppuillasta isä tyhjensi kossupullon yksikseen, hakkasi äitini (joskus myös minut) ja lähti autolla tai moottorikelkalla jonnekkin.
Lahjoja saatiin ihan kivasti koska iso ja suht varakas suku, mutta oman perheen rahat meni isän kurkusta alas.
Meillä oli joulut hyviä, kun olin lapsi. Ehkä johtui siitä, kun joulut vietimme mummolassa. Tunelma oli hyvä, lämmin, oli joulusaunaa ja jouluruokaa, joulukuusi ja lahjoja, ei mitään pröystäilevää. Kaikki oli hyvää aina mummolassa. Toista oli sitten kotona, josta ei kukaan tiennyt ja mummolassa piti salata todellisuus. Kun mummolaa ei ole ollut enää vuosikymmeniin, vietämme joulun mieheni kanssa kaksin.
Ihan tavallisia jouluja. Riisipuuro aamulla, kuusen koristelu, joulurauhan julistuksen kuunteli, kuumalinja, haudoilla käynti. Pöydässä oli aina kinkkua, laatikoita ja mulle lihapullia. Lahjoja oli aina paljon, mutta ne olivat halpoja. En koskaan saanut sitä mitä toivoin, vain halppisversion. Illalla luettiin lahjakirjaa ja syötiin suklaata.
Silloin kun ap oli lapsi aikaa köyhää oli kaikilla, jos tähän päivään vertaa.
Isä oli aina kännissä. Oltiin aina kotona vaan oma perheen kesken, kukaan ei tullut meille eikä me käyty missään. Luultavasti johtui juuri siitä, että isä oli aina kännissä. Eniten olin katkera siitä, ettei voitu mennä mummolaan, vaikka kaikki serkut oli siellä. Mummo oli minulle tosi tärkeä, mutta asui kaukana. Ei ole hyviä muistoja joulusta, lähinnä ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ap oli lapsi aikaa köyhää oli kaikilla, jos tähän päivään vertaa.
No ei näin köyhää. Kyllä olin oman luokkani köyhin lapsi mutta mitään sääliä en kerää. meillä oli tunnelmaltaan ihan hyvät joulut ja kun vanhemmat olivat absolutisteja niin mitään riitoja tms ei tarvinnut koskaan pelätä.ap
Hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää.
Perussettiä, isä putkassa :D. Noh, laidasta laitaan mentiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ap oli lapsi aikaa köyhää oli kaikilla, jos tähän päivään vertaa.
No ei näin köyhää. Kyllä olin oman luokkani köyhin lapsi mutta mitään sääliä en kerää. meillä oli tunnelmaltaan ihan hyvät joulut ja kun vanhemmat olivat absolutisteja niin mitään riitoja tms ei tarvinnut koskaan pelätä.ap
Tässä se taas tuli todistettua: Köyhyys on ylisukupolvisesti(kin) periytyvää.
Ihania. Mummolassa vietettiin koko suvun kesken. Paljon ruokaa, siinä ei pihistelty ikinä! Lahjojakin oli paljon, koska lapsia oli paljon.
Se mikä oli ihan kamalaa, niin se odottelu, kun pukki tuli vasta ruuan ja jälkien siivoamisen jälkeen! Ihan piinaa :-)
No onpa teillä ollut kamalaa lapsena! Mun lapsuuden joulut oli ihania, sellaisia koko perheen ja suvun yhteisiä juhlia. Ruokapöydässä oli usein 20 henkeä ja kaikki serkukset koolla. Lahjoja annettiin ja saatiin paljon, oltiin lahjahullua porukkaa.
Nyt vietetään joulua miehen sisarusten kanssa ja hyvin samalla tavalla. Ollaan aika jouluhullua porukkaa.
Yksi erityinen muisto lapsuuden jouluista on, että meillä jouluateria alkoi aina kirkkaalla lihaliemellä, jonka kanssa tarjottiin pieni pala sienipiirakkaa ja sherryä tai madeiraa. Ja sitä viiniä me lapsetkin saatiin aina pikkuisen lasissa. Ja sen jälkeen luettiin jouluevankeliumi ja laulettiin yhdessä Enkeli taivaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun ap oli lapsi aikaa köyhää oli kaikilla, jos tähän päivään vertaa.
No ei näin köyhää. Kyllä olin oman luokkani köyhin lapsi mutta mitään sääliä en kerää. meillä oli tunnelmaltaan ihan hyvät joulut ja kun vanhemmat olivat absolutisteja niin mitään riitoja tms ei tarvinnut koskaan pelätä.ap
Tässä se taas tuli todistettua: Köyhyys on ylisukupolvisesti(kin) periytyvää.
Ei mun lapsestani köyhää jää. Appivanhemmilta jää suht iso perintö miehelleni joka sitten menee pojalle.ap
Kivaa ja jouluista oli. :) Perheen kesken vietettiin rauhassa, aamusta katseltiin jouluohjelmia ja syötiin riisipuuroa. Kotona tuoksui kaneli, piparit ja joulukuusi. Illallisella oli perinteisiä jouluruokia ja jokin uusikin tuttavuus ruokapöydässä. Syötiin ja juotiin hienoista astioista ja laseista, juhlava tunnelma, itse tykkäsin pitää tonttulakkia päässä koko joulun ja kuunnella joululauluja äidin kanssa. Illallisen jälkeen saatiin availla lahjat ja leikkiä. Illalla oli aina sauna ja lautapelejä. Ihan tavallinen, onnellinen joulu oli mun lapsuudessa.
Ja taas puhut vain asioista, joita saa rahalla!
Ennen vanhempieni eroa joulut olivat aika riitaisia. Eron jälkeen joulut paranivat eksponentiaalisesti, vaikka äiti teki paljon töitä ja oli jouluna aika uupunut. Me lapset sitten opimme tekemään kaikenlaista ja jaoimme hommia sitä mukaa mitä vanhemmiksi tulimme. Lahjoja sai sen mukaan mihin vähät rahat riitti.
Telkkari pysyi aattona kiinni, muuten.
Aattoyö oli ihanin: musiikki, kynttilät, rauha. Ja se superlaiska joulupäivä, jolloin heiluttiin yöppärissä koko päivä. Samat perinteet jatkuu mun omassa perheessä.
Varmaan aika tavallisia 60-luvun keskiluokkaisia jouluja. Aamulla koristeltiin isän kanssa joulukuusi, sitten isä lähti viemään joulukukat sekä kummilastensa joululahjat, me lapset autoimme äitiä ruuanlaitossa ja leikimme. Yhdessä katsottiin joulurauhan julistus ja syötiin riisipuuro. Iltapäivällä isä ja äiti jatkoivat ruuanlaittoa ja me lapset odotimme malttamattomana joulupukkia. Päivällispöydässä oli perinteiset laatikot, kinkut, lipeäkalat, salaatit yms. Kun päivällinen oli syöty, isä meni tiskaamaan ja äiti leikki meidän kanssa. Tämän jälkeen luettiin jouluevankeliumi. Lopulta tuli joulupukki. Saimme aika paljon lahjoja, mutta siihen aikaan oli ihan normaalia saada joululahjaksi esim sukset ja luistimet. Saimme myös toivomiamme leluja sekä joka joulu villasukatkin. Joulupäivänä ei saanut mennä soittelemaan kavereiden ovikelloja vaan oltiin ihan vaan oman perheen kesken kotosalla tai käytiin hiihtämässä tai luistelemassa. Tapaninpäivänä pääsi taas kavereiden kanssa ulos leikkimään.
Me oltiin köyhä perhe, mutta joulut oli silti ihania. Aattoaamuna koristeltiin kuusi ja katsottiin lastenohjelmia. Syötiin riisipuuro ja käytiin haudoilla. Saunottiin ja syötiin jouluateria. Aina oli kinkku, laatikot ym.
Jossain välissä tonttu toi lahjat eteiseen. Vanhemmat tuskin ostivat meille montaakaan lahjaa, mutta paketteja oli isovanhemmilta ja kummeilta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ne oli aina aika köyhiä. Kinkkua ei ollut koskaan mutta laatikoita oli. Lahjoina sai yleensä jonkun villapaidan,sukat,suklaata, jonkun halvan lelun. Barbia toivoin lapsena mutta en sellaista koskaan saanut, jonkun cindyn sain.
Ja mä taas toivoin juuri nimenomaan Cindy-nukkea, kun se oli niin paljon kauniimpi kuin Barbit :D.
Köyhiä ne oli meilläkin, joskin ruokaan oli varaa. Lahjoissa sitten säästeltiin ja todella harvoin sai mitään toivomaansa lahjaa. Meilläkin meni niin, että Barbien sijaan sai jonkun kopionuken.