Vielä asiaa vl:lle.
Kuinka paljon teidän mielestä vl-yhteisössä keskustellaan tuosta ehkäisyn käytöstä äidin ollessa jollaintapaa sairas? Eikö aihe ole melko " suuri" , niin suuri, että siitä kannattaisi keskustella ihan " yleisellä tasolla" eli esimerkiksi Päivämiehessä tai Suviseuroissa jonkun puheen aiheena? Itse luen vain harvakseltaan Päivämiestä, mutta en ole koskaan törmännyt tuohon aiheeseen. Aihe koskettaa kuitenkin kaikkia niitä perheitä, joiden hedelmällisessä iässä oleva äiti on jollaintapaa sairas.
Mikä on teidän mielipide siitä, miksi asiasta ei puhuta yleisellä tasolla (en tarkoita nyt keskustelua kavereiden kesken)? Onko se liian arka ja kipeä aihe? Eikö " kissan nostaminen pöydälle" olisi pikemminkin hyvä asia? Se varmasti helpottaisi monia tämän asian kanssa eläviä.
Enkä tarkoita nyt, että asiasta pitäisi antaa jotkut pilkun tarkat ohjeet siitä, miten " oikea" uskovainen toimii missäkin tilanteessa. Vaan eikö asiasta voisi ihan vain keskustella. Näin myönnettäisiin asian olemassa olo. Eikä yritettäisi lakaista asiaa (ja samalla niitä ihmisiä, joita tämä asia koskettaa) maton alle.
Kommentit (13)
...vaikeuttaa avointa keskustelua, että vl-maailma on hyvin mustavalkoinen maailma. Kaikki asiat ovat joko tai. Ei ole olemassa välimuotoja ja kompromisseja. Joko olet tai et. Erivapauksia ei suoda. Jos asiat ovat näin, kukaan ei niistä poikkea. Jos en minä saa, ei kukaan muukaan. Keskustele siinä sitten. Muuta kuin omissa ajatuksissasi. Ja siitä taas ei tule hullua hurskaammaksi...
Surullista.
ovatko asiat sinun mielestä oikeasti todella niin mustavalkoisia vl-piireissä?!
Juuri tällä viikolla juttelin erään päiväkahviseurana olleen äidin kanssa tästä uskomisesta ja elämästä. Eikä nämä asiat todellakaan tuntuneet mustavalkoisilta, siltä, että joku asia joko on, tai sitten ei.. Ei, paremminkin päinvastoin!
Esimerkiksi, joissakin perheissä katsellaan vaikkapa dvd-elokuvia, ja joissakin vain itsekuvattuja videoita lomamatkoilta, synttäreiltä, juhlista tms. Eikä kukaan tule sanomaan, että ne jotka katselevat dvd-elokuvia, ovat uskovaisia, ja ne jotka katselevat vain itsekuvattuja, ovat. Jokainen tekee itse omaa uskoaan suojelevia päätöksia. Esim, ei hanki videoita ollenkaan, ettei tule hankaluutta miettiä, onko tämä video sopiva vai ei. Jossakin perheessä taas videoita katsellaan, ja ovat silti uskovaisia.
Joku taas pitää vaikka jotain cd:tä epäsopivana, ja toinen sitä kuuntelee. Sama juttu tietokonepelien kanssa. Samoin meikkaaminen.. joku vl laittaa puuteria kasvoihin, toisen mielestä se ei ole ollenkaan sopivaa. Eikä näissä asioissa tosiaan ole niin, että toinen on uskovainen, toinen ei. Asiat eivät vl-piireissä olekkaan niin mustavalkoisia...eikö?
kohtakuus:
ovatko asiat sinun mielestä oikeasti todella niin mustavalkoisia vl-piireissä?!
Juuri tällä viikolla juttelin erään päiväkahviseurana olleen äidin kanssa tästä uskomisesta ja elämästä. Eikä nämä asiat todellakaan tuntuneet mustavalkoisilta, siltä, että joku asia joko on, tai sitten ei.. Ei, paremminkin päinvastoin!
Esimerkiksi, joissakin perheissä katsellaan vaikkapa dvd-elokuvia, ja joissakin vain itsekuvattuja videoita lomamatkoilta, synttäreiltä, juhlista tms. Eikä kukaan tule sanomaan, että ne jotka katselevat dvd-elokuvia, ovat uskovaisia, ja ne jotka katselevat vain itsekuvattuja, ovat. Jokainen tekee itse omaa uskoaan suojelevia päätöksia. Esim, ei hanki videoita ollenkaan, ettei tule hankaluutta miettiä, onko tämä video sopiva vai ei. Jossakin perheessä taas videoita katsellaan, ja ovat silti uskovaisia.
Joku taas pitää vaikka jotain cd:tä epäsopivana, ja toinen sitä kuuntelee. Sama juttu tietokonepelien kanssa. Samoin meikkaaminen.. joku vl laittaa puuteria kasvoihin, toisen mielestä se ei ole ollenkaan sopivaa. Eikä näissä asioissa tosiaan ole niin, että toinen on uskovainen, toinen ei. Asiat eivät vl-piireissä olekkaan niin mustavalkoisia...eikö?
jos joku käyttää ehkäisyä, ja toinen ei, niin voiko ehkäisyä käyttävä olla vl-yhteisön mukaan uskovainen?
SIIS: on PALJON tapauksia, joissa " vl-nainen" käyttää ehkäisyä ja ON uskovainen. Hänellä on siis yleensä joku sairaus.
Mutta tosi on, että henkisistä sairauksista suhteessa ehkäisyyn sais lisää puhua yleisesti, mutta ei se sitä sano, että jos on ehkäisy käytössä ei olisi uskovainen.
ja eikö myös ole niin, että ME EMME TÄÄLLÄ silti tuomitse toisiamme, vaikka SYNTI sen tekee, että antaa tuomion helposti toiselle eikä näe malkaa omassa silmässään! eli mitä ihmettä me täällä sitä noin vahvasti puimme, miksi emme tee omia sydämmelle käyviä ratkaisuja, jos kerran emme tunne niistä omantunnon tuskia. Ja jos tunnemme, voimme silloin ottaa asian jonkun kanssa puheeksi..
No noin kun asian esitit, niin totta on, että käytäntöjä on monenlaisia. Ne tapahtuvat jokaisen perheen sisällä. Mutta lähinnä tarkoitin, että julkisesti asioista annetaan se kuva, että niistä ollaan yksimielisiä. Tai että niistä ainakin tulisi olla yksimielinen. Ei kukaan kovin suureen ääneen ainakaan viitsine kertoa puuteroivansa tai kuuntelevansa popmusiikkia tai katselevansa netin kautta Maajussille morsianta. :) Ja ehkä jollekin ystävälle vielä kehtaakin, muttei seurakunnan edessä.
Ja tuosta ehkäisyasiasta olen minäkin sitä mieltä, että siinä ollaan ehdoitta joko tai. Kukin toki tekee, kuten haluaa. Ehkäisyyn ei ole annettu suoraa, myönteistä " lupaa" esim. Päivämiehessä.
BamBoo:
SIIS: on PALJON tapauksia, joissa " vl-nainen" käyttää ehkäisyä ja ON uskovainen. Hänellä on siis yleensä joku sairaus.Mutta tosi on, että henkisistä sairauksista suhteessa ehkäisyyn sais lisää puhua yleisesti, mutta ei se sitä sano, että jos on ehkäisy käytössä ei olisi uskovainen.
ja eikö myös ole niin, että ME EMME TÄÄLLÄ silti tuomitse toisiamme, vaikka SYNTI sen tekee, että antaa tuomion helposti toiselle eikä näe malkaa omassa silmässään! eli mitä ihmettä me täällä sitä noin vahvasti puimme, miksi emme tee omia sydämmelle käyviä ratkaisuja, jos kerran emme tunne niistä omantunnon tuskia. Ja jos tunnemme, voimme silloin ottaa asian jonkun kanssa puheeksi..
Okei, myönnän, mulla on taipumusta jankkaamiseen. Sorii, ymmärrän kyllä että se voi käydä hermoille. Hiukan vaan ihmettelen, miksi se sinua niin kovasti ärsyttää? Eihän näihin keskusteluihin ole mikään pakko osallistua...
Kiva juttu, jos vl:ien piirissä ei heti leimata ehkäisyä käyttävää naista niin, ettei hänen uskonasiansa ole kohdallaan. Olen siitä vain iloinen :) Sinähän vanhoilliset paremmin tunnet kuin minä koska minulla ei ole kokemusta heistä.
Mielestäni en kyllä tuominnut ketään, vaikka ehkä hiukan provosoivan kysymyksen heitinkin.
En nyt sanoisi, että ärsyttää. Mutta onhan tämä kamalaa jankkausta ollut, etenkin tuo edellinen ketju.. toisaalta asiaakin, mutta tosiaan; kukapa sen kissanhännän nostaisi ellei kissa itse.
tällä tuomitsemisella tarkoittanutkaan, vaan meitä VL:iä itseämme. Eli yhtä vajavaisia mekin olemme--eli teemme virheitä seurakunnan sisälläkin--
BamBoo:
En nyt sanoisi, että ärsyttää. Mutta onhan tämä kamalaa jankkausta ollut, etenkin tuo edellinen ketju.. toisaalta asiaakin, mutta tosiaan; kukapa sen kissanhännän nostaisi ellei kissa itse.
ihan oikeassa olet, Bamboo. Jankkaamiseksihan nämä keskustelut usein menevät, aiheesta kuin aiheesta, kun on eriäviä mielipiteitä. Itse en kyllä näe sitä mitenkään pahana asiana välttämättä... (vaikka myönnän kyllä, että itse olen joskus hirveä jankuttaja :))
Mutte olen samaa mieltä siitä, että kukapa kissanhännän nostaisi ellei kissa itse.
BamBoo:
tällä tuomitsemisella tarkoittanutkaan, vaan meitä VL:iä itseämme. Eli yhtä vajavaisia mekin olemme--eli teemme virheitä seurakunnan sisälläkin--
mitä tarkoitit tuolla tuomitsemis-jutulla. Ihmettelinkin hiukan... Joka tapauksessa, minusta kanssasi on ollut antoisaa jutella! Minusta sinulla on hyviä ajatuksia siitä, että usko on henkilökohtainen asia ja ratkaisut kunkin henkilökohtaisia. Jatkoja :)
vaikka olen saattanut lukea koko ketjun huolimattomasti. Mielestäni keskustelu ehkäisystä esim. yhteisissä seurakuntailloissa tms. on vaikeaa ehkä siksikin, että aiempien sukupolvien on ollut hankalaa keskustella edes läheisten ihmisten kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Ja tämä nyt liippaa läheltä ko. aihetta, vaikka asiaa voisi käsitellä myös yksioikoisesti lääketieteelliseltä kannalta
Minulle on tehty sterilisaatio (joka tietysti eroaa muusta ehkäisystä lopullisuutensa takia) enkä todellakaan ole ollut siitä avaamassa keskusteluja missään piireissä. Ainoastaan läheiset ihmiset (= omat vanhemmat, miehen vanhemmat, omat siskoni ja muutama ystäväni) tietävät siitä ja tietävät myös syynkin. Ja olen siis vl edelleenkin. Miellestäni jokainen omakohtaisen uskon kantaja joutuu tekemään itse omat ratkaisunsa. Jotkut tarvitsevat ratkaisuihinsa enemmän yhteisön tai ystäviensä tukea, mutta yhtä kaikki ratkaisun pitäisi olla oma. Olen samaa mieltä kuin joku edellä, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Yksimielisyyden löytäminen moniin kysymyksiin on hankalaa ja mahdotonta, enkä näe sitä aina edes välttämättömänäkään.
tuo aiheesta keskustelemisen vaikeus voi johtua ainakin osittain vanhemman sukupolven ajatuksesta, ettei tällaisista asioista ole oikein soveliasta keskustella (niinkuin edellinen nimimerkki sanoi). Enpä ollut ajatellutkaan tuota sukupolvien välistä eroa.
Minustakin täydellisen yhdenmukaisuuden ajatus on mahdoton ja tarpeeton. Ja se käy sitä mahdottomammaksi mitä suuremmaksi joukko kasvaa. Sen voi huomata jo siitäkin että eri maissa asuvien vl:ien käsitykset joistakin pienistä ulkonäöllisistä seikoista (esim. korvikset) vaihtelevat. Täydellisen yhdenmukaisuuden ajatus voi kääntyä rasitteeksi, kun sen ylläpitäminen vaatii asioista vaikenemista ja niiden peittelyä.
On asia, jota moni ei uskalla ottaa puheeksi edes läheisen ystävän kanssa. Kynnys puhua siitä yleisesti on siis kokea. Ja kuitenkin kyseessä on aika suuri, koko elämää aika pitkälle säätelevä ja täyttävä asia perheissä. Siitä pitäisi puhua esim. seurakunta/kodinilloissa samalla tavalla kuin on keskusteltu musiikista, urheilutapahtumissakäynnistä, nuorten asioista jne. Mielestäni kuitenkin paljon merkittävämpi asia kuin nämä edellämainitut. Ilman popmusiikkia pystyy kyllä helpommin olemaan kuin ottamaan kaikki lapset vastaan siinä tilanteessa, kun äiti on loppuun asti väsynyt ja rikki. Jopa mielenterveydeltään järkkynyt. Tai fysiikaltaan kykenemätön kantamaan lasta tai synnyttämään.
Mutta kuka sen kissan pöydälle nostaisi? Tulematta jo tällä keskustelunaloituksellaan leimatuksi ihmiseksi, " jolla ei uskonasiat ole oikein kunnossa" . Siinäpä dilemma!